Pääsiäisen kotireissulla tuli tongittua vaatekaapin lisäksi myös äidin kasaamaa "lapsuuslaatikkoa", joka oli täynnä kaikenlaisia aarteita ajalta, kun suussani oli vielä maitohampaat. Tsekatkaa esimerkiksi Instgramista mun ekat bikinit!  (kuva 1 ja kuva 2.) Aina ne vaan noi bikinikuvat uppoo, jälkimmäinen taitaa olla tän vuoden tykätyin kuva mun Instassa. :D

Esineiden ja mun askartelujen ja kirjallisten tuotosten lisäksi laatikosta löytyi tietysti myös iso läjä valokuvia enkä voinut vastustaa kiusausta koota pientä tyylikatsausta teidänkin nähtäväksenne. Äidilläni oli mun lapsuudessa vaatekauppa, joten voitte uskoa, että minun vaatekaappini pullisteli jo tuolloin. Isä onkin joskus todennut minusta, että "lapsi on lumpulla läkkäytetty". Eli suomeksi sanottuna tukehdutettu vaatteilla. Jos nyt en ihan läkähtynyt, niin kyllä mun vaateintoilun juuret on ehdottomasti jo siellä lapsuudessa. 

Näin hienosti poseerasin Kodin Kuvalehdessä vuonna -82. Tässä on kyse jo toisesta mallikeikastani, ensimmäisen tein jo sen ikäisenä, etten vielä edes istunut. Vuonna -83 valloitin myös kyseisen aviisin kannen. 

Tässä äidin kanssa tyylikkäänä saapumassa ystävän syntymäpäiville. Huomaa etenkin äidin näyttävästi päähäni sitoma silkkihuivi! Eipä ihme, että erilaiset turbaanit ja muut huiviviritelmt ovat kiinnostaneet minua myöhemminkin. Ja mammalla kiltti niin kuin tuolloin kasarilla hyvin useasti. Muistan äidin omistaneen kilttejä lähes kymmenessä värissä. 

Kuvassa minulla on siis edelleen ulkotakki päällä, joten varsinainen juhla-asu jää mysteeriksi. Mutta ruskea vsamettikauluksinen tweddtakki on oikea klassikko. Tuo mummin minulle ompelema takki kulkee perheemme tarinoissa nimellä "sotaorvon pomppa", kuten isäni sitä nimitti.

Tässä tyylilyylillä on päällän samanlainen Miraakkelin haalari, joka nähtiin edellisessä kuvassa isommassa koossa ystävälläni Markuksella. Kyseistä lastenvaatemerkkiä oli äidilläni myynnissä ja tämä unisex flanellihaalari oli kuulema oikea hittituote.

Tico tico! Isosiskon hameesta ja parista satiininauhasta/huivista syntyi upea flamencoasu. Vain kastanjetit puuttuvat.

Ai että, Lacosten villatakki ja makea muotibloggariposeeraus. Tuo ranskalainen krokotiililogolla varustettu vaatemerkki muodosti lapsuuden vaatekaappini pohjan vuosikausia. Syynä jälleen se, että äiti myi merkin tuotteita. Piirsin viisivuotisneuvolassa kuvan perheestämme ja siinä oli tärkeänä yksityiskohtana se, että piirsin kaikille meille krokotiilit rintaan. 

Tässä minä ja paras ystäväni Piia juhlimme minun 4v-synttäreitäni syksyn -85 hittimateriaalissa, sametissa. Omassa mekossani helma on vielä siveellisen mittainen, mutta Piia vilauttaa rohkeasti valkoisten sukkahousujen verhoamaa reittä. Taustalla isosiskoni upeassa kasaripermiksessään. Ja hei, näenkö oikein, että kädessäni on tutti?! Mä tosiaan taisin mussuttaa sitä aika pitkään. Loppujen lopuksi päädyin luopumaan siitä niin, että ilmoitin haluavani lähettää tuttini köyhille Kiinan lapsille.

Sporttityyliä kasikytluvun puolivälistä. "Hiihtoasu" - Teelikamentten. Ekat sukset puolestaan olivat merkiltään Karhu.  Päässä Lacosten pipo (mitäs muutakaan) ja kädessä kauniisti kirjaillut nahkarukkaset. (Mä niin muistan uittaneeni noita kyseisiä rukkasia rapakossa edellä nähdyn ystäväni Piian kanssa.) Ja entäs toi iskän pipo (ja koko tyyli) sitten! :D

Ruutumekkoiset leidit ratsailla Italiassa. Serkulta saadun mekon tyyliä täydentää valkoiset nahkakengät kera pitsisukkien. 

Prinsessahommat ovat selkeästi olleet lähellä sydäntäni. Äidin minulle prinsessahetkiin ompelema pitsi-tylli -unelman alle puettiin luonnollisestikin Lacosten pikeepaita!

Ja mikäs se ois hieno neiti ilman koruja. Muistan saaneni joltakin lahjaksi setin, jossa oli tuollaisia muovikoruja monessa värissä. Klipsikorviksien lisäksi myös tarrakorvikset olivat tuolloin erittäin pop! Kuvan mekko samaa merkkiä kuin postauksen alun flanellihaalarit, eli Miraakkeli.

Nättejä mekkoja, pitsisukkia, Lacosten pikeepaitoja ja neuleita, mm. niistä oli mun lapsuuden tyyli tehty!

 

Kommentit (7)

Vierailija

On tosi mukavaa lukea ja katsoa kuvia nykypäivästä ja menneestä. Kiitos kun jaksat kirjoittaa näin mukavaa blogia. Hyvää viikonloppua!

emiliamaria

Ihania kuvia! :) Oma kasarilapsuus tuli vahvasti mieleen! Sotaorvon pomppa ja silkkihuivi päässä, kuin suoraan Pariisista! <3 

Vierailija

Lacoste-villatakkikuva vois olla minun pojastani. Paljon samaa näköä; hiukset, sama villatakki ja alla valkoinen poolo :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram