Useampi lukijani lähetti minulle viestiä ja pyysi ottamaan kantaa Tickle your Fancy -blogin Saran "Bikini Fitness -ei ikinä" postaukseen. Ensinnäkin täytyy sanoa, että  Sara on mielestäni todella taitava kirjoittamaan. Minulla on ollut ilo tutustua Saraan yhteisen ystävämme kautta. Tällä tytöllä on hyvä huumorintaju ja sydän paikallaan. <3

vanskijavenla
vanskijavenla

Paljon treenailevana ihmisenä olen itsekin monesti saanut kysymyksiä siitä, mihin fitness-kisoihin olen tähtäämässä.

Näistä kysymyksistä olen lähinnä ollut otettu, jos tällä " en turhia stressaa ruoasta, syön jätskiä ja korvapuusteja joka viikonloppu, tai koska vaan mieleni tekee, enkä karppaa vaan syön pastaa/riisiä joka päivä" -elämäntyylilläni, näytän siltä, että olen menossa kisoihin.

Toisaalta on minuakin kummastuttanut se, etteikö oma hyvinvointi olisi muka tarpeeksi hyvä syy treenata.

Itse en kuitenkaan tätä "fitness-buumi vihaa" täysin ymmärrä. Sillä olen muutenkin elämän arvoiltani sellainen tyyppi, että suhtaudun asioihin: Annetaan kaikkien kukkien kukkia! -meiningillä.

Jos minulta oltaisiin useampi vuosi sitten kysytty, että mitä mieltä olen fitness-kisoista, olisin vastannut samalla tavalla kuin Sarakin. Ja ehkä edelleen jollain tasolla, nostan hattua esimerkiksi yleisurheilukisoille, joissa itse suoritus, eikä ulkonäkö ole arvostelun kohteena tai niin keskeisessä roolissa.

Ymmärrän, ettäa fitness -sana tulee monelta jo korvista ulos, koska se on nykyään niin paljon otsikoissa ja selkeästi mediaseksikkäämpi aihe kuin ennen.

En itse ole suuntaamassa kisoihin, koska treenaan omaksi ilokseni. Vaikka itseni haastaminen ja kehittäminen kiinnostaa kyllä kovasti,  niin Saran tavoin, en minäkään fanita eniten ulkonäköön keskittyvää kisaamista. Jollain tavalla kisoissa minua hirvittää myös se, että kova työ voi kaatua esimerkiksi siihen, että vikojen päivien nesteenpoisto ei menekään suunnitelmien mukaan, tai sairastuminen pilaa kisavalmistelut. Vaikka olisit nähnyt hirveän vaivan ja treenannut hulluna, ja omaat mielettömät lihakset, ei erottuvuus olekaan tarpeeksi hyvä, ja lavalle ei kannata nousta ollenkaan. Muissa lajeissa kun ei tällaista täysin vastaavaa ongelmaa voi tulla vastaan, sillä itse suoritus (vaikka sitten painonnosto) on arvostelun kohteena, ei se hienoin sixpacki. Toisaalta onhan joka lajissa riskinsä, ja yhtälailla yleisurheilija voi loukkaantua ja joutua jättämään kisat väliin. En myöskään ole varma siitä, jaetaanko mitalit täysin oikeudenmukaisesti, vai voiko tuomaristossa istua esimerkiksi yhden lavalla kisaavan yksilön oma valmentaja? ja osaako hän täysin puolueettomasti arvostella näitä kisaajia? Ehkä sitäkin enemmän minua kuitenkin hirvittäisi se kurinalainen elämä ennen niitä kisoja, en saisi itseäni motivoitua treenaamaan tarpeeksi, jos lopullinen sijoittuminen kisoissa riippuisi siitä miltä näytän, ei siitä kuinka vahva tai taitava olen. Olen  myös niin ruokahullu, etten yksinkertaisesti halua rajoittaa syömisiäni :D  Vaikka toisaalta varmasti se kausiluontoisesti onnistuisikin, jos niin vaan päättäisin. Tietyllä tavalla nostan kyllä hattua kisaajille, todella kovalla työllä ja taidollahan nekin kisakropat on rakennettu.

SONY DSC
SONY DSC

Olen vuosien aikana ja fitness-kisaajiin tutustuttuani alkanut jollakin tasolla ymmärtää lajia. Aikaisemmin luulin, että rasvaton kisa-kunto on se ideaalitila, jota ihaillaan ja missä halutaan olla kestona, ja pidin sitä lähinnä oksettavana. Mutta luonnollisesti perehdyttyäni asioihin paremmin, moni asia aukeni ja muuttui mielessäni. Hyvä ystäväni on kisannut, ja ehkä siksi tämä "kaikki fitness on pahasta" yleistys, särähtääkin mun korvaan. Varmasti on totta, että osa syömishäiriötä sairastavista ihmisistä on löytänyt uuden tavan toteuttaa itseään. Ainahan on riski, että ihmiset, jotka eivät täysin ole terveitä, ajautuvat lajin pariin, eivätkä aivan ymmärrä sen kaikkia puolia, vaan saavat uuden "hyväksytyn" keinon tarkkailla syömisiään ja liikkumisiaan. Toki voi myös olla mahdollista, että entinen syömishäiriö-potilas fitneksen löydettyään, sentään ainakin syö nykyään todella runsaasti ja terveellisesti, vaikka söisikin tosi puhtaasti ja liikkuisi paljon. Jos aiemmin on nähty nälkää ja nykyään syödään paljon, ei siinäkään mielessä ole ainakaan pahempaan suuntaan menty.

En silti sanoisi, että kaikilla lajin harrastajilla on syömishäiriö tai pakonomainen tarve liikkua. Tämä eräs ystäväni on mainio esimerkki tästä. Hän on aina ollut liikunnallinen kaikin puolin, ja salitreenin pariin eksyttyään, innostui haastamaan itseään ja päätyi kisoihin. Tämä tyttö on todella tasapainoinen ja kilpailuhenkinen. Hän ei todellakaan lähtökohtaisesti ihaile täysin rasvatonta kroppaa tai kisakuntoa, ennemminkin kokee olonsa paremmaksi ja vahvemmaksi ollessaan niin sanotulla offseasonilla ja normimitoissa. Hän rakastaa ruokaa yhtäpaljon kuin minäkin ja nauttii siitä yhtälailla. Kuitenkin luonnollisesti kisakauden lähestyessä ja dietillä ollessaan, on hänen huolehdittava todella tarkasti syömisistään. Mutta minusta se on ymmärrettävää ja kuuluu lajiin, jos siinä haluaa olla hyvä.

Enemmän minua mietityttää se, miksi ihmiset ärsyntyyvät niin paljon muiden tekemisistä? Ei niillä ole tarkoitus julistaa tai syyllistää, että kaikkien muiden olisi tehtävä samoin. Emmehän me muutenkaan elä samalla tavalla kuin kilpaurheilijat, jos emme sellaisia itse ole. Fitness-lajiin kuuluu treenaaminen, siinä missä keihäänheittoonkin. Kävin fitness-kisaaja kaverini kanssa leffassa hänen ollessaan dietillä. Hänelllä oli monta muovipurkkia puhdasta ruokaa mukanaan, ja hän söi niitä siinä sivussa, sillä aikaa kun minä popsin vieressä leffakarkkeja napaan.

En kokenut hänen millään tavalla tuomitsevan minun herkutteluani, ja hän itsekin totesi tekevänsä samoin, heti kun kisat on ohi ja niistä on palauduttu asianmukaisesti.

Miksi ärsyyntyisin toiselle, hänen lajissaan menestymisessä edellytettävistä valmisteluista? Ne ovat valintakysymyksiä. Ystäväni myös kävi diettinsä aikana kanssani baarissa, ja meillä oli oikein mukava ilta. Hän ei jättänyt elämästä nauttimista, perhettään tai ystäviään taka-alalle, vaan sanoi, että päinvastoin, ne menevat aina kaiken edelle.

Toki oman ulkonäkönsä ja kunnon tarkkailu kuuluu lajiin, ja saattaakin tuntua toisista ihmisistä itsensä liialliselta ihailulta, tai jopa narsistiselta.

Itse en henkilökohtaisesti ole lannistunut tai menettänyt omaa treeni-intoania fitness-buumin takia. Sillä positiivisena asiana näen esimerkiksi sen, että olen saanut monelta palautetta siitä, että olen julkisessa työssä ollessani ja treeneistäni avoimesti puhuessani, itse ollut edistämässä tätä hyvinvointi-treeni-buumia. En uskalla siitä kunniaa (tai taakkaa? miten sen nyt haluaa nähdä) itselleni ottaa. Mutta saadessani paljon postia syömishäiriötä sairastavilta tytöiltä, jotka ovat alkaneet blogini myötä ihannoida enemmän tervettä naisellista lihaksikasta kroppaa ja rentoa suhtautumista ruokaan, kuin itsensä näännyttämistä tai anorektisen laihaa. Koen, että ei tämä buumi ole vienyt kansanterveyttä ainakaan täysin pahempaan suuntaan. Minusta on hienoa, jos tästä fitness-aallosta jää jäljelle edes se, että säännöllinen ruokarytmi ja itse tehty kotiruoka koetaan hyvänä asiana. Toki myös ne seikat, että naisellakin lihaksikas kroppa voi olla kaunis ja normaalipaino ovat hyviä asioita. Eikä se, että tavoitellaan sitä photoshopatun bikini-mainoksen langanlaihan mallin kroppaa.

Kaikki voi mennä toki äärimmäisyyksiin ja valitettavasti varmasti myös liian moni on ymmärtänyt fitneksen väärin, ja normaalin terveen kropan sijaan tavoittelee kisaajilla päivän kestävää rasvatonta lavakuntoa. Ja siitä olen aivan yhtä huolestunut kuin Sarakin.

Omaan ulkonäköön tai kroppaan keskittymisen sijaan, olen itse pyrkinyt käsittelemään postauksissani liikunnasta saatavaa hyvää oloa. Sekä sitä, että turha liikunnasta tai syömisestä stressaaminen jätettäisiin pois ja keskityttäisiin mielen hyvinvointiin.

Itse olen myös kokenut, että se ei ole täysin huono asia, että ihmiset kiinnittävät nykyään tarkemmin huomiota ruokansa laatuun ja saataviin ravintoaineisiin. Mitään ei kuitenkaan tarvitse vetää yli. Tykkään herkutella, mutta myönnän, että kroppani oikeasti voi paljon paremmin, kun pyrin arkiviikot syömään jotenkuten puhtaasti. (tässä tapauksessa normaalia kotiruokaa). Säästyn silloin mahakivuilta ja kropan jumiin menemiseltä. Mutta koska tykkään myös herkutella, olen valmis kärsimään säännöllisesti siitä, "ehkä vähän huonommasta olosta", mitä sokeri ja valmisruoat mulle aiheuttaa.

Olen huomannut, että jotkut ihmiset ahdistuvat tästä muiden kisaruokavaliosta. Se saattaa tuntua "överi-hifistelyltä" , mutta itse olen nähnyt vierestä, että oikein ohjein toteutettuna, se tarkoittaa lähinnä säännöllisiä ruoka-aikoja ja sitä, että huolehditaan siitä, että saadaan kovan liikunnan ohella tarpeeksi kunnollista kroppaa ravitsevaa ruokaa. 

Me, jotka ei kisata, voidaan tietenkin ottaa rennommin, eikä ruoka-aikoja tarvi vahtia kellokaulassa. Mutta ei säännöllisissä ruoka-ajoissa mielestäni mitään pahaa ole. Itse pyrin syömään suhteellisen säännöllisesti, mutta jos kesäpäivän rannalla makoilun takia unohdan yhden aterian väliin, en ota siitä pultteja. Se on elämää. Voin ja haluan syödä Linnanmäellä makkaraperunat ja napata jätskikiskalta jäätelön, mutta se, että kamuni, joka on kisakaudella ei tee sitä, ei minua haittaa. Kisakausi on tilapäinen ajanjakso heidän elämässä, ei mikään toisille tuputetttava elämäntapa.

Minusta tuntuu, että liian moni juuri tätä fitnesstouhua-vastusteleva antaa muka terveellistä kuvaa omasta elämästään. Vaikka selkeästi juuri pahimmat ongelmat ovat heidän oman päänsä sisällä. Kerrotaan, että otetaan muka rennosti, vaikka oikeasti itse juostaan hikihatussa niiden ulkonäkökeskeisten tulosten perässä, ja koetaan toisten kisakaudet syyllistävinä tekijöinä.

En koe kenenkään sali-selfieitä arsyttävinä, ja mielestäni, jos liikunnanilon jakaminen tai yksikin salikuva, voi inspiroida, jonkin pahasti ylipainoisen ihmisen liikkeelle, ei siinä ole aiheutettu kellekään hallaa. Tosin taidan itse olla ylipäätänsä sellainen ihminen, että harvoin ärsyynnyn kenenkään muun tekemisistä.

Kun olen sinut itseni kanssa, voin huoletta ihailla instagramista muiden treenikuvia ja vetää samaan aikaan munkkia poskeen täällä mökin sohvalla läppäri sylissä löhötessäni. (sitä juuri teen paraikaa, nam :D)  Eikä se minua saa ärsyyntymään. Rakastan liikuntaa, mutta rakastan myös syömistä. <3

IMG_6976
IMG_6976

En aio vähentää treenaamistani sen takia, että fitness on ilmiönä " in" tai "out". Eikä minun mielestäni pitäisi niin tehdä kenenkään muunkaan. En aio hävetä sitä, että treenaan, vain siksi, että ihmiset ovat kyllästyneet fitness-buumiin. Jos oikeasti itse treenaat niistä  "oikeista" syistä. Miksi lopettaisit treenaamisen tai ryhtyisit kapinoimaan kaikkia treenaajia vastaan, vain jonkin ilmiön takia. Vai koetko itse olosi jotenkin huonommaksi ihmiseksi, kun joku syökin kisojensa takia vielä tarkemmin kuin sinä? Tai onkin rasvattomammassa kunnossa kuin sinä itse?

Älä turhaan syyllisty toisten päivityksistä tai ruokavalioista. Jos sinulla on hyvä olla itsesi kanssa, en ymmärrä miksi edes näin reagoisit?

Jälleen kerran: arvostetaan itseämme sellaisina kuin ollaan ja kannustetaan muita toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla, ei se ole meiltä pois.

Kiitos Vanski (Sara) inspiroivasta postauksesta, hienoa saada keskustelua aiheesta!  Vaikka emme kaikkien asioiden suhteen täysin samoilla linjoilla olisikaan. Mielipiteitä löytyy varmasti yhtä paljon kuin meitä erilaisia ihmisiäkin on. :)

<3:Venla

Kommentit (65)

Emilia

Ihana postaus! Lisää tällasia :) Mistä muuten toi sun ekan kuvan takki on, ihanan näköinen! <3

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Oi kiitos, kiva kuulla! Se on Mangosta ja karvakaulus ei tullut takin mukana, vaan se on ostettu erikseen (Michael Kors). :)

Labuska
Liittynyt29.8.2013

http://humpula.blogspot.com

Itse liikunnanammattilaisena, on minusta kurjaa että urheilusta edes puhutaan muoti-ilmiönä. Liikunnan pitää olla osa arkea eikä sitä kuulu tehdä ulkonäön vuoksi vaan terveyden. Tottakai monella on se ulkonäkö siinä ohella mukana, mutta jos vain ja ainoastaan se on se boostaaja niin minusta silloin ajatusmaailma on pielessä.

Fitness- yms on jostain syystä noussut todella pinnalle nyt juuri tuollaiset bikinifitness tms. lajit, se on hienoa että jokaiselle löytyy se oma lajinsa mutta myös sen liika ulostuonti on haitaksi niille joilla on esim itsetunnon kanssa hurjia taistoja jo muutenkin.

Ulkonäköpaineet nousee vuosi vuodelta, se on hurjaa :/

Todella hyvä postaus, olen itse ihan samoilla linjoilla. Juurikin "annetaan kaikkien kukkien kukkia" on ihan mun lempparilause, sillä eihän muiden tekemiset ole minulta mitenkään pois. Vaikutat tasapainoiselta ihmiseltä ja on mukava lukea tällaisia teksejä, joissa asioita on mietitty kypsästi eri kanteilta:)

Iina

Oi että mä rakastan tota sun asennetta! Tästäkin postauksesta huokui positiivisuus ja osaat todellakin ajatella kypsästi ja tuoda asiat esille juuri oikealla tavalla. Voisin hehkuttaa tätä kirjoitusta vaikka miten paljon mutta hillitsen itseni ;)

Täältä kans isot peukut postaukselle!!! Tälläisen kannan asiaan lukee niin mielellään, joka on postiivisellä asenteella kirjoitettu :)

minde

Tosi hyvin kirjoitettu postaus! Ja täyttä asiaa, ei liian kärjistetty mihinkään näkökulmaan vaan kuvaa hyvin suurimman osan ajatuksia. On tuntunut, että 90% blogistasi on pelkkää yhteistyöpostausta, mikä on piilottanut laadun taakseen. Lisää tätä siis!! :)

Annukka

Nyt on asiallista puhetta, oon niin samaa mieltä tästä (: Itsekin treenaan sen hyvän olon vuoksi, mutta saatan myös jakaa niitä saliselfieitä ja treenikuvia jotka varmasti ärsyttää joitakin. :D

bubble

En usko että fitness elämäntapa ärsyttäisi ihmisiä niin paljon ellei se olisi juurikin mennyt nyt siihen ääripäähän. On todella paljon ihmisiä, jotka on ottanut sen asenteen, että "mä liikun 8 kertaa viikossa ja sä vaan 4!?!?! Ja siis, ootsä yhtään perehtynyt sun ruokien makroihin???" toisi ihmisiä kohtaan. Kyllähän se ärsyttää. Henk. koht mulle yks sun hailee mitä kukin syö ja miten liikkuu, mut jos mulle tullaan mussuttamaan prodepatukka kädessä siitä, että kuinka epäterveellistä mun syömäni korvapuusti on niin on vähän vaikea olla suvaitseva. Tekisi mieli lähinnä tokaista, että "kannattaiskohan sunkin joskus relata ja vaikka syödä se korvapuusti niin ei hiertäis niin paljoa". Mutta niinkuin kaikissa muoti-ilmiöissä osa menee aina ääripäästä ääripäähän. Kahden vuoden päästä tääkin buumi on vähän laantunut ja voi taas hyvällä omallatunnolla syödä ihan tavallista safkaa ja liikkua ihan vaan omaks iloksi :D

AAMEN! Todella hyvä postaus! :) Itse luin myöskin tuon Saran kirjoituksen enkä todellakaan ole fitnessvihaaja (salaa jopa kadehdin niitä ketkä kiipeävät upeana lavalle!), mutta pitäähän siitä elämästä saada nauttia ja herkutella välillä! Kisadieetti on Kisadieetti ja se on vain hetkellinen "tila", mutta muuten painoaan hallitsevat tai pudottelevat saavat kyllä nauttia elämästä herkuin, kunhan se pysyy kohtuudessa. :)

http://pudotus.blogspot.fi/

asdfg

Olen niin onnellinen, että Suomesta löytyy näin fiksuja ihmisiä, jotka osaavat vielä kirjoittaa ajatuksensa sanoiksi. Olet erittäin hyvä malli nuorille naisille ja saat aina hyvälle tuulelle näillä postauksillasi! :)

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Voi kiitokset, olen kovin otettu :) Mahtava kuulla, jos postaukset voivat ilahduttaa jonkun päivää! Ihanaa kesää sulle :)

Veera

Tää oli aivan mahtava postaus! :D Mun monet kaverit sanoo, että tyhmää treenata jos mulla ei ole mitään tavoitetatta (tällä he viittaavaat fitnessmalleihin ym.) Mun mielestä mulle hyvä tavoite on se, että jaksan aina tehdä treenin loppuun ja voin hyvin.
Ja tosta syömisestä... En voi syödä kuulemma ihan mitä ja miten sattuu. Joo ei tietenkää oo terveellistä syödä herkkuja joka päivä monta kiloo päivässä ja sillein :D Syön karkkia ehkä kerran pari viikossa, enkä mitään suuria määriä. Ja ruokaa syön aina silloin kun on nälkä. Mun mielestä se on mun kropalle ja ''mielenterveydelle'' paras vaihtoehto, varsinki ku olen itsekin aikamoinen syöppö, silloin kun on nälkä niin melkeimpä kaikki ruoka menee :D

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Voi kiitos, niinpä! Musta on nimenomaan tärkeetä, että tekee asiat omalle pääkopalleen (mielelleen) parhaaksi katsomallaan tavalla. Eikä turhia muista ihmisistä stressaile! Siinä on todellakin tarpeeksi tavoitetta, että treenaa oman hyvinvointinsa vuoksi! :) Ihanaa kesää sulle!

daimi

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen kanssasi samaa mieltä. Itse olen saanut sali-innostuksen nyt kolmekymppisenä ja ympärillä olevien ihmisten reaktiot ovat hämmentäviä. Suurin osa luulee, että käyn salilla vain ulkonäköön liittyvistä syistä, vaikka tosiasiassa haen sieltä terveyttä, virkeyttä ja hyvää oloa. Lisäksi on mahtavaa löytää itselleen vielä "tässä iässä" laji, jossa voi kehittyä ja jossa voi olla oikeasti hyvä :)

Olen kyllä täysin samaa mieltä kanssasi. Itsekin varmaan tämän "buumin" vuoksi kiinnostuin salitreenaamisesta ja aloitin puolenvuoden nettivalmennuksen, sillä yksin en olisi osannut syödä oikein ja varsinkaan tarpeeksi! Kitudietillä olen ollut jo liian monta kertaa ja nyt kun ensimmäistä kertaa elämässäni syön paljon oikeanlaista ravintoa niin tulosta tulee:) Minäkin sain vähätteleviä kommentteja tyyliin "aai sääki harrastat fitnesstä sehän on nyt muotia" aloittaessan ja kertoessani sali-innostuksestani. Kirjoitin itsekin tästä aiheesta blogiini ( http://labellavitablogi.blogspot.fi/2014/04/pelkka-muotivillitysko-vain.... ).

Nyt opetellaan kovan treenin vastapainoksi oikeanlaista tapaa syödä (myös niitä herkkuja), nutturaa hieman löysyttäen ja loppuelämän kannalta oikeanlaista balanssia etsien;) Sun asenne on kyllä ihan huippu, samaan asenteeseen (ja ehkä kondikseenkin..;)) pyrin itsekkin.

-Suvi
http:// labellavitablogi.blogspot.fi

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Nimenomaan, eikai siinä ole mitään väärää, vaikka olisi löytänyt lajinsa minkä tahansa buumin myötä. Hienoahan on, että koet voivasi nyt paremmin, ja että kituutteludietit ovat historiaa, ja syöt nyt paljon ja riittävästi! Mahtava kuulla! Nautitaan liikunnasta ja siitä rentoutumisesta ja löhöilystä yhtälailla! Ihanaa kesää sulle! :)

Emmi L.

Loistopostaus! Tokihan uutisissa ja julkisuudessa kaikesta on juuri ne äärimmäiset tapaukset, oli se sitten laihduttaminen, treenaaminen tai ylensyöminen ja lihoaminen. Tästä taas sitten johtuu, että tulee paljon negatiivista huomiota, usein syyttä. Suurin osa meistä kuitenkin tekee kaikkea kohtuudella ja järjen kanssa :)

Emmi L.
http://happyfeetingblogi.blogspot.com

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Totta! Ainakin toivon, että ihmiset muistavat suhtautua kaikkeen kohtuudella, eikä turhaan otettaisi paineita mistään :) Nautitaan elämästä, niin liikunnasta, levosta kuin syömisestäkin ja kaikesta muusta yhtälailla! Huippua kesää sulle :)

K

Ai että sä olet Venla fiksu nainen! Tuosta Saran tekstistä paistoi valitettavasti niin pahasti läpi se epävarmuus omasta tekemisestä ja katkeruus. En ymmärrä kenelle hän yrittää teeskennellä, huijaa vaan ja ainoastaan itseään. Sä osaat ottaa asiallisesti kantaa asioihin ja omaat suvaitsevuutta ihmisiä kohtaan. Kaikilla meillä on omat juttunsa joten annetaan jokaisen toteuttaa itseään:) muutoin voi tuonkin tuomitsemisen tulkita rasismiksi... Niin surullista kuin se onkin. Oot Venla hieno roolimalli nuorille tytöille!

opiskelijatyttö

Helpompi kirjoitella jälkeenpäin postaus, kun toinen on nostanut kissan pöydälle. :) Kaikkia ei myöskään tarvi yrittää miellyttää..On rohkeaa sanoa oikeasti oma mielipide , vaikka se olisikin valtavirrasta poikkeava ja joitain ärsyttävä. Jokainen saa sanoa oman mielipiteensä ja sitä pitäisi kunnioittaa. :) Mun mielestä tää kirjoitus ja Saran kirjoitus on tosi hyviä. Saran teksti on saanut monia tuhansia tykkäyksiä facebookissa ja suurin osa kommenteista oli häntä tukevia, eli kyllä niitä ihmisiä vaan on, jotka ovat samaa mieltä hänen kanssaan.
En kylläkään millään jaksaisi uskoa, että Saran tarvitsisi olla katkera kenellekään.. :D Hän vain herätti meitä! Itse oon ainakin syyllistynyt ajattelemaan liikuntaa vain kalorinpolttajana ja kropan muokkaajana!! Vaikka liikunnan pitäisi olla ilo ja elämää vahvistava asia! Heräsin kyllä todella, että mitä minä normaalipainon alarajalla oleva tyttö oikein hommaan! Mun pitäis nauttia liikunnasta täysin siemauksin ja myös osata nauttia syömisestä. Oma "vikanihan" se toki on , että edes luen fitness-blogeja :D Kukaan ei pakota mua siihen ;) Mutta väkisinkin tuo fitness- näkyy nuorten naisten elämässä jollain tavalla ja siitä kuulee paljon. :) Hyvä , että asiaa katsotaan myös ihan täysin toiselta kantilta! :) Fitneksien (ei pelkästään bikini-fitneksen) terveellisyydestäkin voi olla montaa mieltä. Muutama entinen fitness-kisaaja on jo kirjoitellut juttuja , kuinka oma hormonitoiminta oli mennyt "pilalle". Miks tuollaisista ei puhuta enemmän? En tarkota, että kaikille tulisi mitään ongelmia, eihän kaikki tupakoitsijatkaan kuole keuhkosyöpään, mutta miksi fitneksen NEGATIIVISISTA asioista ei saisi puhua?? Normaalisti niinkuin muistakin! Ilman, että tulee hirveä vastarinta, että fitness- on todellakin niiiiiin hieno ja hyvä asia. Se on tuonut paljon hyvää mukanaan; alkoholin käyttö vähentynyt, ruuan laatu parantunut, ehkä ehkäissyt jopa lihavuutta.. mutta millä tavalla? Onko se pakonomaisella tavalla tullut? Vai nautitaanko siitä ihan oikeasti? Osa varmasti nauttii, mutta osa ei. Ja niihän se menee :D Ei kaikkien tarvitse pitää samasta asiasta, ja siksi onkin mukava lukea erilaisia kirjoituksia!:)

Toinen opiskelijatyttö

Olen täysin samaa mieltä kuin opiskelijatyttö. Kirjoitin juuri eilen facebookiini salitreenaamisesta aika negatiiviseen sävyyn, ja sain heti puolustelevia kommentteja. Minulla ei ole mitään varsinaista sali- ja fitness-touhua vastaan, mutta halusin vain saada ihmiset ajattelemaan MIKSI he treenaavat. eihän se ole minun asiani mitä muut tekevät, mutta mielestäni on tärkeää puhua asioiden negatiivisista puolista. Salitreenaamisessa ei ole mitään vikaa JOS tietää mitä tekee ja JOS nauttii siitä mitä tekee. Jos treenaa jonkun tai jonkin muun kuin oman ilon ja hyvinvoinnin vuoksi, tulee treenaamiseen mukaan monia riskejä. Myönnän että en käy salilla ja kammoksun fitness-buumia, KOSKA SE ON HEIKENTÄNYT NIIN MONEN IHMISEN ELÄMÄNLAATUA: syömishäiriöt, heikentyneet minäkuvat, rahojen loppuminen salikorttien ja kalliiden proteiinimössöjen vuoksi, hormonitoiminnan sekoittumiset.... listaa voisi jatkaa loputtomiin. Minulla ei ole mitään treenaajia vastaan, mutta monia treenaamiseen liittyviä huonoja ilmioitä vastustan.

Hyvää tekstiä Venla! Hienosti toit eri pointteja esiin ja selkeästi (ehkäpä juuri kaverisi myötä) sinulla on melko todenmukainen käsitys fitnesslajiesta, joka tietyllä tapaa "oikeuttaa" sinua myös arvostelemaan lajia :) Pakko kommentoida sen verran, että toki voi olla mahdollista että tuomaristossa istuu yhden yksilön oma valmentaja MUTTA tuomaristossa on yleensä 6-7 tuomaria, joten tämän yhden tuomarin arvostelu ei ole pääosassa :)

Wow, jätit ihan sanattomaksi. Todella taitavaa ja perusteellisesti kirjoitettua tekstiä! Oon kanssas ihan samaa mieltä. :) mun oli pakko jakaa tää postaus monelle mun kaverille !

Riina

Nimenomaan! Täyttä asiaa! En ymmärrä sitä, minkä takia nyt yhtäkkiä edes tarvitsee kirjoittaa siitä miten vastaan on fitnestä? Itse en kyseistä lajia harrasta, eikä pääni todellakaan kestäisi niin tiukkaa aikataulua mitä lajissa vaaditaan. Sen takia nostan hattua kaikille kisaajille ja lajin harrastajille ja niinkuin sanoit, annetaan heidän rauhassa harrastaa. Pääasia, että on onnellinen tehdessään mitä ikinä haluaa!

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Nimenomaan, kaikki tehköön sitä mikä onnelliseksi tekee! Toki minusta on vaan hienoa, että asioista tuodaan monia näkökulmia esille! :)

h

Tässä tekstissä oli NIIIIN paljon samoja ajatuksia, joita itselle tuli Saran tekstiä lukiessa.

Itse olen myös sillä kannalla, ettei tämä "fitness-buumi" aivan hanurista ole sillä voisin väittää, että suuri lauma ihmisiä on sen myötä vilkaissut myös omia syömisiään ja ottanut ehkä mallia ja oppia siitä, miten tulisi syödä (tarkoittaen siis sitä, että tekee kotonakin ruokaa eikä kanna kaikkea kaupasta mikrovalmiina / parempi syödä usein päivässä kuin mätätä kokopäivänälkäänsä kaikkea mahdollista illalla) ja tällä tarkoitan myös itseäni.

Löysä nuttura sallittu mutta vesipullon tyhjentely tavaksi ja lautaselle enemmän vihreää on oma uusi tapani :) ...

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Nimenomaan, toki tällaiset buumit luo valitettavasti toisille paineita. Mutta olisi huippua, kun ihmiset ei liikaa välittäisi muiden tekemisistä, vaan kaikki keskityttäis omaan onnellisuuteen ja elämään. Hienoa kuitenkin, että asioista tuodaan monia näkökulmia esille, se herättää lisää keskustelua, ja voi havahduttaa niitä buumista stressaantuneita ihmisiä. Itse olen samaa mieltä kanssasi siitä, että hyvä jos kaikille jäisi jotain positiivista kuitenkin käteen. Kohtuudella, relaten ja nauttien! :)

Venla sä olet <3

Tää tyyppi on oikeesti sydämellisimpiä ihmisiä ketä oon tavannu. Tajuttoman lahjakas tyttö, jolla on jalat maassa, järki päässä ja huumorintajukin vielä kohdillaan.

Tää teksti oli mahtava ja herätti paljon ajatuksia. Musta oli huippua kun tarkastelit asioita monelta kantilta.

Mulla tuli semmonen fiilis, että pää räjähtää kohta ja haluun nostaa koko aiheen nyt vaan pinnalle ja herättää keskustelua ja kuulla ihmisten mielipiteitä. Kun joka tuutista puskee fitnessiä niin tämmönen vanhanliiton fiilisurheilija alkaa hätääntymään, että treenaako kukaan enää itse urheilun ja hyvän olon vuoksi (paitsi kyllä mä nyt tiedän että savikujaan voi aina luottaa tässä asiassa).

Musta tuntui, että todella moni ei ymmärtänyt mun tekstin pointtia vaan otti mun sen suoraan hyökkäyksenä itse fitness kilpailijoita kohtaan. Puhun nimenomaan fitness-buumista ja siitä kuinka on In harrastaa fitnessiä. Enään ei liikuta sen pelkän hyvän olon takia, vaan on aina oltava joku tavoite ja vaaditaan täyttä omistautumista.

Tekstissä ei siis ole olennaista välttämättä itse fitness-kisaajat, vaan se mitä buumi on aiheuttanut ympärillemme. Iso osa aivan normaalipainoisista ihmisistä on hurahtanut tähän ympärivuotiseen herkkulakkoon, jossa normaali kotiruokakin on epäterveellistä ja tulevan kesäkunnon treenaaminen alkaa tottakai syyskuussa. Motiivi on harmilisen usein pinnallinen ja hyvinvointi ja itse treenistä nauttiminen on tipahtanut matkasta. Homma menee pakkomielteiseksi. Tämmösiin asioihin halusin tuoda oman kantani, kärjistetysti ja keskustelua herättävästi, as always :D

Fitness-buumissa on hyvääkin, mutta nyt keskityin negatiivisiin vaikutuksiin.

Tottakai jokainen saa tehdä kropalleen mitään ja ihan kuten täälläkin tuli esille "antaa kaikkien kukkien kukkia". Mutta 10k likeä kertoo siitä, että mä en ole ainoa, joka aiheesta on huolestunut.

Ihanaa kun Venla teit tän! Arvostan kovasti. Musta on upeeta, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä aiheista eikä niin, että kaikki tuomitaan heti tyylillä "olet väärässä, sä et tiedä mitään mistään, ole hiljaa".

Aurinkoa ja haleja ja yritetään nyt hemmetti jo nähdä joku päivä!!! :D<3

-Sara/Tickle Your Fancy

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Ihana Vanski! Savikujaan voit aina luottaa, urheilu<3hyvinvointi!! Upeeta,että ymmärsit myös mun pointtini. Musta on mahtavaa, että toit asiat esille kirjoitustyylillesi uskollisella tavalla, pilkesilmäkulmassa, suoraan ja jopa kärkkäästi, silläkin uhalla, että joku siitä ottaa nokkiinsa. Sillä tavallahan sait juuri keskustelua aikaiseksi. Sun tapasi kirjoittaa on ihanan rohkea, omaperäinen ja humoristinen.

Musta on mahtavaa, että ihmiset tuo erilaisia mielipiteitä esille, eikä niiden perusteella pitäisi todellakaan ketään tuomita.

Itse halusin käsitellä postauksessani aihetta ehkä vähän laajemmin, ja tuoda esille myös lisää erilaisia näkökantoja. Kuten itekin sanoit, myös niitä ilmiön tuomia positiivisia vaikutuksia. :)

Iso halirutistus ja näkyillään pian<3

Laura

Minunkin pakko ottaa kantaa aiheeseen. Sulla on terve asenne liikuntaan, hyvinvointiin ja ravintoon. Niin kuin Sarallakin. Tykkään molempien blogeista valtavasti!

Mutta yhtä asiaa en ymmärrä, joka erityisesti Sarankin tekstissä tämä nousi esiin. Nimittäin se, että tämä fitness-buumi menee valitettavasti osalla ihan yli. Esim. leipä- ja maitotuotteet ja kotiruoka on nykyään jo

Laura

Minunkin pakko ottaa kantaa aiheeseen. Sulla on terve asenne liikuntaan, hyvinvointiin ja ravintoon. Niin kuin Sarallakin. Tykkään molempien blogeista valtavasti!

Mutta yhtä asiaa en ymmärrä, joka erityisesti Saran tekstissä nousi esiin. Nimittäin se, että tämä fitness-buumi menee valitettavasti osalla ihan yli. Esim. leipä- ja maitotuotteet, hedelmät ja kotiruoka kuten makaronilaatikko on nykyään joidenkin mielestä epäterveellistä ja "bulkkiruokaa".
Missä vaiheessa kaikki meni aivan yli?

Sulla on onneksi terve asenne "fitnessiin", mutta osalla menee jopa sairauden puolelle.

Tiia

Loistava postaus :) Haha musta on jotenki hassua että monet luulee että kaikki treenibloggaajat reenaa johonki kisoihin :D

ulla

Iiihana kirjoitus , taas :D

Uskomatonta miten saat asiat "paperille " . Olet niiin fiksu ;)

Sun juttuja niin ihana lukea !!!!!

Emppu

Ihan mahtava postaus! Bikini-fitness on kilpailulaji siinä missä jokin muukin. Itse taitoluistelijana voin sanoa, että vaikken huippu olekkaan, ainoastaan kilpaurheilija, ei ruokavalioni silti voi olla mitä sattuu. Voit harrastaa oikeastaan mitä tahansa urheilulajia tai sitten kilpailla. Välillä seuraan kateellisena seuran harrastajia, kun elämä on, mitä lystää, mutta oman tieni olen valinnut.

On totta, että fitness on voinut tuoda ruokavalioihin muutoksia ja itsetunnon kanssa ongelmia joillekkin, mutta olen samaa mieltä, että mieluummin fitness-ruokavalio kuin anorektinen (entisenä sellaisena) näännyttäminen.

memmi

Mahtava postaus! Saran postauksen luettuani totesin olevani hyvinkin paljon hänen kanssaan samoilla linjoilla, mutta täytyy sanoa, että niinpä taidan olla myös sun kanssa samoilla linjoilla :D Musta on ihan ok, jos joku haluaa kisata ja on valinnu elää sen mukasesti. Oikeestaan jopa ihailen heitä, koska onha se nyt törkeen hienoo, jos joltain löytyy sellasta itsekuria (itteltä ei nimittäin löytys, koska ruoka<3). Se mikä mua tässä vaan vähän ärsyttää ja ehkä huolestuttaa on se, että miten paljon tää on tuntunu vaikuttavan moniin sellasiin, joilla ei nyt mikään kisaaminen ehkä oo mielessä. Tavallaan että silti yritetään syödä niinku jollain dieetillä oltas ja kauhistellaan jonkun muun munkkien (tai pahimmissa tapauksissa jopa normaalin kotiruuan) vetämistä.

Ehdottomasti oon kuitenkin sitä mieltä, että on tosi jees, jos jengi on fitnessin myötä alkanu kuitenki omaksuu säännöllisempää ja riittävämpää syömistä, mut liika on kuitenkin aina liikaa. Ois vaan niin hienoo, jos osattas ottaa sellane rento ote treenaamiseen ja syömiseen. Et maailma ei kaatuis siihen, et treeni jää välistä ja jouluna ei tulis jäätävää morkkista, jos hiukan herkuttelee jollain muullakkin kun tonnikalalla ja rahkalla. Paitsi tietty jos tavotteena on ne kisalavat, mutta muuten!

En tiiä saiko tästä kommentista mitään irti, vähä lähti tää ajatus taas karkailemaan hahah :D Mutta hei, jatka samaan malliin, sulla on niin ihanan rento ja järkevä asenne, tykkään!

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Sain todellakin irti pointtisi. Olen samaa mieltä. Ihmisten pitäisi osata tehdä selkeä ero kilpailijan ja harrastelijan välille. :) Hienoa jos ihmiset ovat saaneet ilmiön myötä innostusta liikuntaa kohtaan ja paneutuneet ruokavalioonsa ja säännöllisempiin ruoka-aikoihin, mutta nimenomaan kohtuus kaikessa pitäisi muistaa. Ja osata myös relata ja nauttia, jos ei suunnata sinne kisoihin. :)!

ansku

ihailen tuota sun positiivisuutta,joka sinusta hehkuu! näitä sun tekstejä on ihana lukea,koska ite ainakin alan ajattelemaan asioita monelta eriltä kantilta(hyvällä tavalla siis :D) !
Aurinkoista ja hauskaa kesää sinulle!

Venla Savikuja
Liittynyt20.4.2017

Mahtava kuulla, jos nämä "pohdiskelevat" -tekstit laittaa muutkin miettimään asioita useammaltakin kuin vain siltä yhdeltä kantilta! :) Upeeta kesää sulle kans!!

Susanna

Kiitos Venla kirjoituksestasi! Olen itse myös paljon pohtinut aihetta, ja tulen varmasti myös siitä pian kirjoittamaan blogissani. Sulla on mun mielestä oikein terveet mielipiteet!

Haastoin sinut blogissani, eli jos sinulla on aikaa, käy lukemassa haaste!
susannamustajarvi.blogspot.fi

Antti

Moi! Erittäin asiallinen ja hyvä kirjoitus aiheesta! Mielestäni Saran kirjoitus oli asiallinen, mutta liian jyrkkä fittness-kilpailemista kohtaan. Jokainen kuitenkin valitsee oman lajinsa mielenkiintonsa mukaan ja kaikissa lajeissa on ne ns "huonot puolet" ja treenaaminen voi mennä yli.. Esimerkiksi nyrkkeilyssä pään vammat ovat yleisiä ja jalkapallossa nilkan ja polven vammat. Mikäli fittnesskisoihin valmistautuminen hoidetaan huolella ja ammattitaidolla on se yleensä turvallista.

Kohtaan työssäni paljon ylipainoisia ihmisiä ja ylipaino onkin Suomessa tällä hetkellä erittäin suuri ongelma mm. terveydenhoitokustannuksien vuoksi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että treenaaminen ja ruoasta puhuminen ennemminkin kannustaa nuoria syömään hyvin kuin jättämään syömättä. On toki mahdollista, että joku haluaa etsiä oikotietä onneen ja pudottaa painoa syömättä jättämisellä, mutta kaikkia epäkohtia/sairauksia ei vaan saada korjattua puhutaan treenamisesta ja ruoasta tai ei tai onko fittness in tai out..

Uskon myös, että ns. Buumi laittaa ihmiset miettimään ruokavaliotaan ja panostamaan siihen entistä enemmän ja toivottvasti myös liikkumaan enemmän. Monesti liike on lääke!

Se, että joku toinen ei syö leffassa karkkia tai muuta epäterveellistä tai juo alkoholia juhlissa on täysin okei ja tulisi olla muillekin. Ne ovat terveellisiä valintoja. Valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa sellaiset ihmiset monesti leimataan nössöiksi tms. jotka eivät juo alkoholia/juovat harvoin. Herkuttelu ja silloin tällöin alkoholin nauttiminen kuuluvat omaan elämääni sopivissa määrin, mutta en tuomitsw ihmisiä, jotka eivät tee sitä ollenkaan tai tekevät vähemmän kuin minä. Alkoholi on Suomessa myös suuri ongelma, mutta siihen en nyt ota sen enempää kantaa. En tiedä tuliko kaikki sanottua, mutta anyways kiitos kirjoituksestasi.

katriina

Hei Venla!
Laitetaas tähän nyt tyypillinen aloitus, joka kertoo, että olen lukenut blogiasi jo hyvän aikaa, ja sä vaikutat kaikkiaan kyllä hirmu ihanalta ja maanläheiseltä tyypiltä, propsit! :)

Tuli kuitenkin sellainen olo, että lopultakin pitää saada oma suu edes vähän puhtaammaksi tämän asian tiimoilta.

Kun mainitsit entisten syömishäiriöisten siirtymisen "puhtaaseen" fitness-ruokavalioon, heräsi toive, että ymmärrät silloin entisestä aliravitsemuksesta täydelliseen terveellisyyteen siirtymisen tarkoittavan hyvin todennäköisesti sairaalloisen pakkomielteen säilymistä ja muuntumista hyväksytymmän muotoiseen kontrollointiin. Pää on lähestulkoon yhtä hajalla salaatilla eläessä, kuin se on tuntikausien kanariisimittailuden orjallisessa noudattamisessa. Toki aina on poikkeuksia.

Tiedän tapauksen, jossa lihasmassa oli ainoa tapa saavuttaa normaalipaino, kun anoreksiasta parantunut on luonnostaan hyvin hoikka. Kuitenkin pitäisi olla itsestään selvää, että varsinkin naisen elimistö tarvitsee rasvaa ollakseen oikeasti "fit", "clean" ja "healthy" eli toimiakseen ihanteellisesti. Lihaksia ja salillakäyntiä käytetään heivatun rasvamassan kompensointiin vaa'assa. Lihaksikas ja laiha on ihailtu, mutta jos salilla ei käy, on alipainosta huolimatta läski. Tätä asennetta en jaksaisi enää seurata. Ollaan normaalissa painossa, mutta jos lihasmassan ohi nähtäisiin, kävisi ilmi, että oho - lapsihan on kasaan kuivunut. Fyysisen hyvinvoinnin kannalta ei ole piirun vertaa väliä sillä, onko rasvattoman, (lähes) sairaalloisen varren päällä niitä vatsalihaksia vai ei.

En tuomitse fitnessiä tai katso sitä nenänvarttani pitkin, päinvastoin se on urheilua siinä, missä muutkin lajit, toki ulkonäkökeskeisempää jossain määrin. Se ei kuulu mun elämään sen enempää kuin seiväshyppykään. Toivon vain, etteivät ihmiset ala kiskoa niitä rasvaprosenttejaan alle kymmenen ja väitä itseään hyperterveiksi samalla, kun hiukset tippuu päästä.

Tällaista sananhelinää :D Korostan siis kunnioittavani kyseisiä harrastajia alansa ammattilaisina, mutta ei munkaan kannattaisi nyt ruveta juoksemaan jotain täyttä maratonia pelkkien puolen tunnin intervallilönköttelyjen kuntopohjalla. Hyvä postaus sulta, Venla, anyways, ihana lukea tällaisia mielipidepostauksia. :) Toivottavasti osasin tuoda ajatuksiani oikein ilmi. Mahtavaa kesää sulle <3

katriina

!!! Tokikaan se, että absit tai muut lihat näkyy, ei tarkoita, että rasvat olisi olemattomat tai keho olisi heikoilla jäillä. Kaikille se vain ei ole terveellisyyden rajoissa mahdollista saavuttaa, mitä kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi - en aiemmin minäkään.

Argh, pakko oli korjata itseäni :D

joanna

hei!
voisitko kertoa hauis, ojentaja, olkapää ja vatsa treeneistäsi. millaisia liikkeitä teet? minkälaisilla painoilla?

Vautsi, hyvä kirjotus kyllä! Niin paljon asiaa ja hyvin ilmaistu se :) uskon että moni osaa tän tekstin myötä katsoa eri kantilta liikunnan iloja! Ja juurikin toi ettei pidä ottaa liikaa sterssii . Hyvinvointi on tärkee ja jos liikaa rupeee stressaan syömisistä/liikkumisesta voi siinä äkkiä käydä huonostikkin. Teksistäs huoku myös paljon positiivisuus ja elämän ilo! Eksyin ekaa kertaa tänne ja varmasti lukijaksi aijon jäädä :)

Sandy

Moikka Venla. Kiitos postauksesta. Hieno teksti ja siksi tulinkin kommentoimaan, että arvostan asennettasi sekä elämänarvojasi älyttömästi. Itse reenaan paljon, mutta rakastan myös syömistä. Itse vaan en osaa sallia itselleni niitä herkkupäiviä ja koen niistä huonoa omatuntoa. Silloin on ihana tulla lukemaan blogiasi, kun saa voimaa uskoa itseensä sekä siihen, että tosiaan se yksi munkki ei tapa ja jos siitä saa voimaa ja intoa uuteen reeniin niin se ei ole edes pahasta. Kiitos tuhannesti siitä kannustuksesta mitä täältä saan, koska en halua rajoittaa itseltäni niitä nautinnon hetkiä kun ei tarvitse miettiä mitä suustaan alas laittaa ja rehellisesti sanottuna tämä on opittu vain ja ainoastaan sinulta. Nyt olen löytänyt tasapainon tervellisen elämän, puhtaiden ruokien, reenin sekä nautinnollisten hetkien välillä.

Ps. Kiitos mainioista ruokavinkeistä, jota täältä saa lukea. <3

Rosa

Venla olet kyllä niin älykäs tyttö, olen ihan samoilla linjoilla kanssasi. Tässä maailmassa on liikaa arvostelua ja negatiivisuutta, elämänsä voi elää niin miten itse haluaa. Jos haluaa nähdä elämän positiivisessa valossa niin taattua on parempi elämä ja fiilis. Minusta kaikkien pitäisi vaan elää omaa elämäänsä ja antaa muiden tehdä sitä samaa. Juuri tämän takia luen blogiasi, koska todella kypsä ja hyvä elämän näkemyksesi! Jatka samaan malliin;)

Hemppa

Kiitos Venla. Eksyin tähän blogiin ja erityisesti tähän postaukseen ihan sattumalta. Oon itse ollut lähiaikoina vaan enemmän ja enemmän 'fitness'- vastainen ja tän luettuani ymmärsin sen niin olevan mun omassa päässä. Monipuolinen urheilu on aina ollut mulle erittäin rakas harrastus mutta nykyään kiireiden takia se on jäänyt vähäisemmälle. Oon huomannut että oon ruvennut puhumaan fitness-ilmiöstä vaan negatiivisempaan ja negatiivisempaan sävyyn. Juuri noita 'Fitness on syömishäiriö' ja 'Noloa mitata omat ruuat kun muut seurueesta syö mitä haluaa'- juttuja oon kylvänyt ympäriinsä ja järjestänyt raivokohtauksia ihan vaan itseäni vastaan. Niin, koska en ole itse päässyt salille. Niin, koska olen rankan työpäivän jälkeen jäänyt sohvalle röhnöttämään. Kuinka säälittävää! Sun blogikirjotus herätti mussa jotain. Asioista voidaan olla montaa eri mieltä mutta
tämmöinen täysin perustelematon kiukku ,asiaa kohtaan jota ei edes täysin tunne, on supernaurettavaa. Ja se pisti naurattamaan kun olin saanut tän postauksen lukemisen päätökseen. Ketä ihmisiä kiinnostaa muiden harrastukset jos harrastajat itse niistä pitävät? Oon ollut tyytymätön. Itseeni ja siihen että ei oo ollut aikaa. Oon vaatinut itseltäni jotain ihan liikaa. Ja pettynyt kun asiat ei mennytkään niinkun haluaisi. Mä vaan sen sanon että sä oot aivan upea nainen! Sun asenne on kadehdittavan hyvä! Ja omaa asennettani oikeen häpeän, on tullut yleistettyä ihmisiä kyllä tyhmästi. Tää vaan pisti miettiin. Susta näkee että teet asioita itseäs varten. Sä selvästi arvostat itseäsi sekä muita ja se näkyy kauneutena niin sisälle kun uloskin :) On aivan ihana ajatus että joku kirjoittaa blogiinsa ns 'apuja' muille esim. Stressinpoistoon ja hyvinvoinnin edistämiseen! Et kuule tiedäkkään kuinka ison avun annoit ja kuinka leveän hymyn huulille toit:) Jatka samaan malliin, ihanaa syksyä! <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa pohditaan elämän ihmeellisyyttä ja haastetaan lukija herättelemään omia ajatuksiaan. Toisinaan tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin, paneudutaan syvemmin joihinkin elämän osa-alueisiin ja puntaroidaan mm. eettisiä ja ekologisia asioita. Teksteissä pysähdytään ihailemaan auringonlaskuja, nauttimaan arjen pienistä iloista ja etsitään tasapainoa kulttuurista, matkustelusta, luonnosta sekä urbaaneista betoniviidakoista. 

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
Tammikuu

Kategoriat