Oikeasti olisin halunnut käyttää sitä v-sanaa, mutta menkööt nyt sallittu-versiona. Tiedätte ne päivät, kun aamusta asti on pikkarit vaossa huonosti ja kaikki ottaa pattiin ja ärsytyskynnystä ei oikeastaan edes ole. Tämän hetkiset ärsytykset ovat:

1. Olematon liikennekulttuuri pirkanmaalla

Mikä ihme suht mukaviin ihmisiin tulee, kun he asettuvat auton ratin taakse. Ikkunasta lentävät samantien liikennesäännöt ja käytöstavat. Tilalle tulee minäminäminä.

2. Suomen kielen rapautuminen

Meillä on ihana rikas kieli, jota tulisi vaalia, eikä yrittää väkisin pilata. Parhautta ei ole oikea sana. Vaikka bloggarit sitä viljelee, se EI ole oikea sana. Ja voidaanko samantien unohtaa voimaantua?! 

Nyt kun pääsin vauhtiin, niin kuinka vaikea on kirjoittaa sanat kunpa, tuskinpa ja olisinpa oikein. Jos perussana (kun, tuskin ja olisin) päättyy n-kirjaimeen, niin miten ihmeessä se joillakin muuttuu pidemmässä muodossa m-kirjaimeksi. 

3. Työnantajat/firmat, jotka eivät vaivaudu noteeraamaan hakemuksia millään tavalla. Yleensä työnhakija hakee paikkaa, jota oikeasti haluaa ja käyttää aikaa ja vaivaa hakemuksen tekemiseen. Eikö vastavuoroisesti työnantaja voi lähettää edes massaviestiä, että ovat saaneet hakemuksen ja jos ei haastatteluun pääse, niin viestin kiittäen kiinnostuksesta ja nyt ei tärpännyt. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä samaiset työnhakijat voivat olla kyseisten palveluiden/tuotteiden ostajia jossain vaiheessa ja huonoa mielikuvaa ei niin vain pyyhitä pois.

 

Olisi mulla ollut muutakin, mutta jotta ei ihan valittamiseksi menisi, niin annetaan olla. Kukkahattutäti/vihervassari/suvakki/kielipoliisi on puhunut.

-Johanna

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Eläinrakas luontoihminen, joka rakastaa myös lukemista ja suomen kieltä. Vapaa-ajan täyttää vanhan rintamamiestalon remontoiminen (työ, mikä ei koskaan lopu). Välillä reissataan kukkaron ja omantunnon mukaan.

Instagram