Mä hymyilin lauantai-iltana Circuksessa koko Amorphiksen lähes 1,5 tuntisen keikan ajan kuin se kuuluisa Naantalin aurinko. Oikein tunsin miten alkoi poskilihakset kramppaamaan, mutta en vaan pystynyt relaamaan naamaltani sitä hölmöä onnellista virnettä, kun olin niin fiiliksissä nähdessäni lempibändini pitkästä aikaa lavalla. Settilista oli timanttinen ja sisälsi ilahduttavan paljon kunnon örinämatskua.

Omia suosikkeja tällä keikalla oli ehdottomasti uudelta Under The Red Cloud levyltä löytyvät Death of a King, joka iski tajuntaan jo ekalla kuuntelukerralla ja Enemy at the Gates, johon en puolestaan kiinnittänyt juurikaan huomiota levyltä kuultuna, mutta joka jyrisi keikalla suoraan sisuksiin. Muita erityisesti itseä ilahduttaneita vetoja olivat Skyforger levyn aikainen Sky is Mine ja klassikkoalbumi Tales From The Thousand Lakesilta vetäisty Drowned Maid. Ei sillä ettenkö olisi hihkunut innosta ihan jokaista biisiä, mutta nuo nyt nousi erityisesti mieleen.

Viime viikko oli jotenkin niin täynnä kaikkea jännitettävää, stressaavaa ja väsyttävää, että ei olis tää keikka voinut parempaan saumaan sattua. Ihan kuin olis saanut mahtavan palkinnon selviydyttyään monesta itseä jännittäneestä jutusta. 

Mulla on jo hetken aikaa ollut mielessäm, että olisi kiva lähteä nyt loppuvuodesta katsomaan Amorphista jonnekin kotimaan rajojen ulkopuolelle. Sellainen synttärilahjareissu taas itselle niin kuin oli parin vuoden takainen Oslon keikkakin just synttäreiden tienoilla. Lauantain keikkafiilikset antoivat pontta tuolle reissuajatukselle ja nyt täällä selaankin taas keikkakalenteria ja teen lentohakuja Supersaverin sivuilla. Vahvoja ehdokkaita olis Praha, Budapest tai Wien. Ai että, olisko taas ihan paras lahja minulta minulle!

Nämä kaikki keikkakuvat on taas otettu Olympuksen PEN E-PL7:lla, josta kirjoittelinkin hetki sitten. Linsseinä mulla oli keikalla mukana 45 mm 1.8 ja 75 mm 1.8. 

Minun ja Olympuksen yhteistyön myötä siis tämän kuun loppuun saakka voimassa alekoodi "vieruska", jolla saa -25% koko verkkokaupan valikoimasta! 

Paljastakaa itsenne kaikki Amo-fanit siellä ruudun toisella puolen, mä tiedän, että teitä on ainakin muutama!

Ja jos ei ole bändi tuttu, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka uuden levyn ekana sinkkuna julkaistusta Death of a Kingistä, joka on mahtava soppa kaikkea sitä mikä tekee Amorphiksesta niin mahtavan. 

Kommentit (10)

Emilia

Jep, ihana keikka jälleen kerran! Mun pitää vielä kuunnella uutta levyä enemmän että tiedän mitkä biisit sieltä nousee omiksi suosikeiksi. Tällä kertaa myös muhun upposi Drowned Maid!! Ja vaikka House of Sleepin on tainnut kuulla joka keikalla on se aina aika hauska yhteislaulu biisi. ?

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mä taas jo kernaasti soisin sen House of sleepin unohtuvan keikoilta. On niin paljo parempiakin ralleja! :D Mut joo, se alkaa olla jo niin perinne, että ei siitä ehkä voi luopua.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Emilia

No joo sitten kun bändi itse kyllästyy sitä soittamaan voin hyvin elää ilman sitä biisiä settilistassa. ? En sitten tiedä mitä tykkäävät sitä vielä näin monen vuoden jälkeen yhä soittaa, vaikka aina sitä varmasti joku haluaa kuulla. En muista mikä Amon keikka oli kyseessä mutta (ainakin) kerran on soitettu lähes jokainen mun lembibiisi!! Vanhemmat biisit toimii mulle loistavasti "Tomin versioina" ja livenä. Ja uudemmista löytyy paljon lemppareita myös!

Kerttu

Kiitos, kiitos, kiitos noista kuvista. Ja edellisistäkin joita oot tästä munkin ykkösbändistä nettieetteriin tuonut. En päässyt keikalle ja huomasinkin innostuvani noiden kuvien ja tunnelmien lisäksi ajatuksesta lennähtää keikan perässä toisaalle. Itsehän näytän keikoilla varmaan varsin vakavalta toteemilta. Musiikki virtaa kropan läpi ja juurtaa jalat lattiaan, laulu liekuttaa hypnoosiin. Kumma juttu muuten on se, miten me ihmiset karsinoimme toisiamme kaikin mahdollisin tavoin. Kun joskus jotain kautta "paljastuu" lempibändini ja sen mukana osa musiikkimaustani, responssi on aina "ei uskois". Olemus ja jopa persoonakin ovat ristiriidassa genren kanssa, kuulemma. Yllätyn toki joskus itsekin joidenkin musa/leffa/kirjallisuus/taide/mistä vain mausta päähäni pilkahtaneen tyypittelyn vuoksi. Kumma, miten lujassa mielen tahto toimittaa ihmiset kategorioihin onkaan. Mutta höpöttelyn lopuksi vielä, mahtavia kuvia mahtavasta bändijumalasta!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kiva kuulla, että kuvat ilahduttivat!! Mä meinasin tähän postaukseen kirjoittaa tota samaa, että mä saan aina toisinaan kuulla musiikkimausta puhuttaessa, että en näytä siltä "että tykkäisit metallista". :D Jaksaa sitten aina huvittaa se ajatus, että pitäis näyttää musiikkimakunsa mukaiselta, mä kun kuuntelen sujuvasti peräkkäin Amoja ja Kaija Koota, niin miltähän sitä sit pitäis näyttää.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

h_eidi

Upeita kuvia loistavasta bändistä, kiitos niistä :). Kiitos muutenkin kivasta blogista. Luen säännöllisesti ja tykkään tyylistäsi, mutta olen vähän huono kommentoimaan kovin usein. 

Tuo ulkonäkö vs. musiikkimaku on kyllä jännä asia. Mun kohdalla sen varmaankin arvaa, että tykkään metallista ja rockista skaalalla Amot-Bodom-Sonata Arctica-Arion-Sixx AM. kun pukeudun suurimmaksi osaksi mustaan, on pari tatskaa ja läväriä. Mutta slaagin paikka voisi porukalle olla se, että kuuntelen silti sujuvasti myös mm. Elvistä, Janis Joplinia, klassista, Michael Bubleta, Roope Salmista & Koiria jne. :D.

Veera
Liittynyt2.9.2015

jes, kiva että teitä Amo-diggareita on edes muutama siellä puolen ruutua, niin ei mee nää kuvat aina ihan hukkaan. :)

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Anne,

Aivan mielettömiä kuvia!! Mä käyn nykyään myös paljon keikoilla ulkomailla, harmi kun isojen nimien lippujen metsästäminen on vaan niin onnenkauppaa.

Heini

Okei! Paljastan jälleen itseni :D Olenkin vuosien varrella nauttinut Amorphiksen kuvistasi, aivan upeita! Olen fanittanut Amorphista siiä asti Kun Joutsen tuli messiin, että jokusen vuoden... :P King of Death osuu ja uppoo myös minuun satasella.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram