Jokin aika sitten eteeni sattui Suosikki-lehti syntymävuodeltani 1981 ja minä toki innoissani syvennyin tuohon 20v-juhlanumeroon saadakseni selville minkämoiseen maailmaan mä oikein synnyin noin niinkuin nuorisokulttuurin osalta. Sinkkulistan ykkösenä komeili Kim Wilden Kids in a America ja kotimaisista artisteista jutuissa esille pääsivät mm. Sielun Veljet ja Tuomari Nurmio. 

Mua kiinnosti etenkin lehdessä olleet mainokset ja nappailinkin niistä kuvia teidänkin huvitukseksenne. Miten nää aina saakin niin hymyn kohoamaan huulille. :D

Ah, mikä ihana kasarimeikki! Pinkkiä niin poskilla, luomilla kuin huulillakin. Vaikka nykymuotoiset hylsyripsarit tulivatkin markkinoille 70-luvulla, piti tuo Ricilsin kakkumaskarakin vielä pintansa kasarilla ja muistan itsekin sen varsin hyvin lapsuudestani. 

XZ-hiustenhoitosarja se porskuttaa vaan edelleen. Pakkaukset ja tuotevalikoima on vuosikymmenten aikana muuttunut useaan otteeseen, mutta suomalaisuus on arvo, jota on vaalittu kautta aikojen. XZ:n nettisivuilta löytyy muuten merkin vanhoja mainosfilmejä 50-luvulta alkaen.

Yyh, ihomato on kyllä ällö sana. Vaikea kuvitella, että tuota termiä käytettäisiin mainonnassa enää vuonna 2016. Taidetaan puhua ihan vaan ihon epäpuhtauksista nykyään.

"Ah, tätä nautintoa!". Oman huomioni tässä mainoksessa kiinnitti erityisesti noi lyhyet pitsihanskat, sillä ne on ihan samanlaiset mitkä mun siskolla oli mustana, kun hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1985. Mahtava muoti-ilmiö.

Näyttääkö muuten kenenkään muun mielestä toi vasemman puoleinen tyttö ihan prinssi Harryltä? :D

Käyttääkö kukaan enää sanaa "verrarit"? Kyllä ne mulle on verkkarit. Karhu kehottaa tekstissään olemaan ylpeä suomalaisesta työstä. Kasikytluvulla se vielä onnistuikin, nyt yli 30 vuotta myöhemmin saakin kotimaassa tehtyjä tuotteita jo etsiä astetta ahkerammin.

Ai että, neulepaita sullottuna farkkujen sisään, niin kasaria, niin kasaria. Onks Mic Maciä muuten olemassa enää lainkaan?

Tokihan nyt ton näköset mokkabuutsit saa ihmisen hymyilemään niin, että lähes kitarisat näkyy!

Jos toi punaisiin pukeutunut treenaaja meinaa tosta nyt maastavetoon ryhtyä, niin suosittelisin laskemaan sitä persusta aika lailla.

Miten musta tuntuu, että nykyään ei törmää enää missään tamponimainoksiin. Johtuuko se siitä, että ne on vähentynyt vai siitä, että ne on pääasiassa tollasissa nuorisolle suunnatuissa julkaisuissa? Oman teini-iän lehdet Suosikki, Sinä & Minä ja MeKaks tuntui olevan Tampaxia ja OB:tä pullollaan. Molemmat merkit olivat esillä myös tässä vuodelta -81 olevassa lehdessä.

Minkä ikäistä porukkaa siellä ruudun toisella puolella on? Oliko kenellekään tutun näköisiä mainoksia?

Kommentit (20)

Satu

Olin tuolloin viisi vuotias ja en tainnut kuulua lehden kohderyhmään. Mutta hei! Mallit näyttää normaalipainoisilta ja jotenkin tavallisilta! Siitä plussaa 80-luvulle.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Jep, toi on kyllä totta, että enempi on keskiverto tallaajan oloisia nuo mallit kuin nykypäivänä. Tässä asiassa voitais hyvin palata kasarille

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Punasortsisen tulevista selkävaivoista en ehtinyt olla huolissani, vaan jäin kauhulla miettimään, mitä mahtoi näkyä takana jumppaavalle. Tuo sortsimalli kuuluu minulla siihen kategoriaan, jota en kovasti kaipaile..

Veera
Liittynyt2.9.2015

käääk, en tullut edes ajatelleeksi asiaa. Mutta tosiaan aika pakaran paljastavilta näyttää nuo sporttipöksyt.  :D :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Mummeli-56

Vanhat mainokset on niin huippuja ja niistä nekee sitä ajankuvaa parhaimmillaan. Netistäkin löytyy blogeja, jotka keskittyy jonkun aikakauden tuotteisiin ja mainoksiin.  Itselläni on nippu 70-luvun Suosikkeja. Nuoruusvuosilta löytyy myös Intro-lehtiä ja tilasimpa Makasiiniakin (jo ajat sitten lopetettu Avotakan tyylinen aviisi) - sisustusintoilija olin jo teininä :)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Intro ei sano mulle mitään, mut Makasiiniä muistelen nähneeni meillä kotona. Äitini oli lehtimyyjä, joten meille tuli julkaisu jos toinenkin.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Terhi_

Olin itse 4 -vuotias lehden ilmestymisen aikaan, mutta samaa rataa se jatkoi jokusen vuoden myöhemmin, kun lehti jo kotiin tuli :D

Ihanaa tosiaan, kun mallit olivat tavallisia nuoria, joihin pystyi _järkevästi_ samaistumaan. Muistan meikkijuttuja harjoitellessani kopioimaan oikein yksityiskohtaisesti jonkun lehden ohjeen mukaan meikin. Aika hurjahan siitä tuli :D 

Vakavasti sanoen, noinhan niitä kotimaisia tuotteita kannustettiin käyttämään. Nuorten lehtien kautta. Nuorten kautta ne muodin ilmiöt meille vanhuksillekin tulevat ;)

Veera
Liittynyt2.9.2015

ei näy kyllä samanlaista kotimaisuuden puolesta puhumista enää nykypäivän nuortenlehdissä. Mutta eipä taida olla lehtiäkään enää läheskään yhtä paljon kuin vaikkapa omassa nuoruudessani.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

-almastiina-

Ihanaa! mä täytin 15 kyseisenä vuonna ja Suosikkia tuli ahkerasti luettua :D tuo hiusväri ensinnäkin...voi voi eihän ton ikänen oikeen tajunnut ettei sitä nyt niin mahottomasti tarvi suhhuuttaa :D joo hopea oli mun käyttämä väri..mutta edelleen raidotan hiukseni kylmän värisillä raidoilla niin olin ihan asian jyvällä jo silloin ;)

MicMac oli jotakin niin ihanaa ettei tosikaan ja tuo Karhun takkiki löyty kaapista.

Ja Kurolankin on tullut tutuksi :D Yves Rocher oli semmonen eka kosmetiikkafirma mihin enemmän tutustuin kun ei sillosesta tuppukylästä missä asuin meikkejä muuten saanut. Jotaki äitin kakkumaskaraa taisin ekana sutia silmiini kunnes tilasin "Rosserilta" taivaansinistä glitteriluomiväriä ja olikohan ne ekat omat ripsaritki jotaki sähkönsinisiä ja sitten hirveesti huulille pyöriteltiin huulikiiltoja. Ne oli semmosia lasisia hylsyjä ja kaiken maailman makuja, tutti frutti oli yks.

Kiitos tästä nostalgiapläjäyksestä! nyt tekee kyllä mieli lisää kaivella tämmösiä juttuja esille :D

Anne

Veera
Liittynyt2.9.2015

Haha, no täähän osui sitten sulle enemmän kuin hyvin, kun oli noinkin tuttuja tuotteita. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Veera
Liittynyt2.9.2015

kuohkea tukka ja tiukka katse! :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Mirja

Hei, vanha rouva täällä. Noista sanoista: ihomadot kuulostaa kamalalta ja verrarit oudolta. Verrareja on saatettu käyttää jollakin tietyllä murrealueella. Minusta 70- ja 80- luvuilla ihomadot olivat ainakin puhekielessä mustapäitä. Ainakin kirjoitettuna mustapää näyttää myös hassulta :).

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mä itsekin just mietin, että onkohan ainakin tuon verrarit-sanan kohdalla kyse ennemminkin murteesta kuin siitä että aika olisi muuttanut kieltä. Ja juu itsekin on toki tullut puhuttua mustapäistä, mutta ei sekään oikein sellaiselta mainossanastolta kuulosta kuten ei toi ihomatokaan. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Salla

Ai kamala :D Munkin huomion kiinnitti nuo hämmentävän lyhyet jumppapöksyt. Tuota mittaa tulee tosin nykyään enemmän vastaan kesällä kaupungin kaduilla kuin salilla.

Mä synnyin heti seuraavana vuonna. Ihan mahtava löytö tuollainen lehti!

LemonJuice

Edelliset kommentoijat ovat kommentoineet kutakuinkin kaikki jutut, mitkä mullekin tuli mieleen, mutta pakko vielä todeta, että saattaisin nykyäänkin arvostaa noin todellisen näköistä ripsivärimainosta. Siis sellaista, josta uskoo, että mallilla on pelkästään omat ripset, eikä mitään pidennyksiä/tuuhennuksia tai photoshoppauksia. 

Hilda

Mää muistan noista parhaiten kolme ylimmäistä mainosta. Olin -81 14-vuotias. Mic Macin mainoksesta tulee muistoja mieleeni. Tampereella ei ollut ko. kauppaa ja kun pääsin Hesan liikkeeseen ostoksille, se oli ihan timanttia. Ostin muovisen keskisinisen Mic Macin kassin koululaukuksi, eikä meidän koulussa ollut coolimpaa laukkua kuin se. Se oli vähän sellainen urheilukassin mallinen, mutta sopivan kokoinen tytölle koululaukuksi. Siinä ei ollut olkahihnaa, vaan sitä kannettiin sangoista. Totta muuten, mainosten mallit on tosi luonnollisen oloisia ja näköisiä. Sellaista kivan kotikutoista mainontaa. Mulla on muutama vanha Me naiset -60-luvulta ja ne mainokset on kyllä varsin hupaisia myös.

Delle

Mmm.. miksikähän lakumainoksessa on hanskat kädessä? Tuore laku on tahmaista, luulisi sen tahrivan hienot pitsisormikkaat- Madonnan tyyliin. Ilmaisia tamppneja tuli tilattua, nyt saa siteistä näytekappaleita lehtien mukana. Kitarisojen esittelijöille kaupataan samanlaisia kenkä, tänäänkin samoja tossuja käyttävät tytöt ja pojat (kunhan varressa on tietty logo tai teksti) Farkuissa oli korkea vyötärö ja pusero(t) tungettiin housujen sisään, että värikäs kangasvyö näkyy. Nyt meille taas tarjotaan korkeavyötäröisiä farkkuja, mitkä ovatkin aika hyvät, kunhan niihin tottuu, ne painavat pelastusrenkaat jonnekin...  :)  Poispestäviä hiusvärejä löytyy ainakin vapun tienoilla, ja tuuheahiuksinen nainen ei ole käsitellyt hiuksiaan kuumilla muotoiluvälineillä (kenties joskus höyrykihartimella, johon laitettiin vesisäiliö ja napista painettaessa raudan sisältä suhisi kuumaa höyryä. Joka tietty vähintäänkin joka toisella kerralla poltti ihoa) Meikki näyttää aika samalta, kuin tänäpäivänäkin, tosin poskipunaa ei laiteta yhtä runsaasti ja laajalti Dallas-tyyliin. Silloin kulamat saivat rehottaa luonnollisina, kunhan huulet rajattiin yli ja säväytettiin säihkyvällä shokkivärillä. Kiitos näistä hulvattomista mainoksista! Ps. Ihomato-sanaa taisivat käyttää kemppareiden "asiantuntevat" myyjät. Ja näyttäähän se tali, joka nousee puristettaessa pieneltä matoselta. :)

Kisaki

Olen syntynyt 90-luvulla, joten mitkään vähän vanhemmat mainokset eivät ole mulle tuttuja. :D Tosin omia henkilökohtaisia suosikkeja on vanhat lehdissä olleet tupakkamainokset. :D Mummolassa on jotain tosi vanhoja aikakausilehtiä, joissa oli aika montakin erilaista tupakkamainosta. Varsinkin kun ne mainoslauseet on kirjaimellisesti täyttä puppua eikä tupakan vaaroista mainita sanallakaan. :D Plus sen aikakauden (50-60 -luku?) mainoksissa on seksismiä ihan kiitettävästi. Niin ne ajat on muuttunut. :D

~ Emma

Missus

Kyllä on tuttuja,vaikka en -81 ollutkaan ku 9 vee tyllerö.
Mutta lehtiä selattiin kovasti jo silloin.
Tykkää itsekkin kaivella kuukkelista vanhoja mainoksia,ne kertoo aikaudestaan aina paljon.

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram