Kiroilin edellisessä postauksessa kalenteriongelmiani, kun mikään paperinen kalenteri ei tunnu sopivan yksiin pääni sisäisen ajankuvan kanssa. Tein aiheesta myös FB-päivityksen, jossa kerroin viikon olevani päässäni spiraalin mallinen eivätkä kalenterin aukeamat siksi mitenkään taivu omaan ajatuskulkuuni. Ei mennyt kauaakaan, kun eräs ystäväni kommentoi asiaa seuraavasti: "Piti oikein kaivaa, että mikä oli se termi, kun näkee kalenterin tuolleen ja se on tilajatkumo. Synestesian yksi muoto". 

Sitten lähtikin Google laulamaan ja hetken kuluttua olin aivan hämmentynyt, eikö kaikki ihmiset näekään kalenteria mielessään? Koitin kysellä Tommilta, että "minkä näköinen kalenteri sinulla on päässäsi? Miten kuvitat aikataulut päässäsi? Jos puhun sinulle jostakin ensi huhtikuussa tapahtuvasta, niin mihin kohtaan kuvassa sijoitat tapahtuman?" Ei kuulema mitenkään, ei ole visuaalista kalenteria, aika ei ole hänelle paikka missään kuvassa. Ja mä olin ihan, että mitä hittoa, miten joku pärjää tolleen?

Lueskelin sitten useammankin artikkelin synestesiasta ja tässä pieni yhteenveto oppimistani asioista. Synestesia on neurologista aistien sekoittumista ja ilmenee siis siten, että aistiärsyke laukaisee ihan jonkin toiseen aistiin liittyvän aistimuksen. Yleisin synestesian muoto on merkki-väri -synestesia missä henkilö aistii esimerkiksi kirjaimet ja numerot myös väreinä. Myös viikonpäivät ja kuukaudet nähdään usein värillisinä. Joku toinen synesteetikko puolestaan näkee esimerkiksi äänet väreinä, muotoina ja tekstuureina. 

Yksi synestesian muodoista on sitten tosiaan tämä tilajatkumo, joka nyt sitten tulkintojeni mukaan itselläni on. Tässä aistien sekoittumisen muodossa henkilö näkee kalenterin ja esimerkiksi vuosiluvut kolmiulotteisessa avaruudessa. Kukin vuosi, kuukausi ja päivä sijaitsee selkeästi tietyssä paikassa tuota avaruutta. 

Yllä kuvakaappaus Google kuvahausta sanoilla "synesthesia calendar". Siinä on useampikin tyyppi yrittänyt kuvittaa omaa sisäistä kalenteriaan.

Jos yritän itse selittää omaa kalenteriavaruuttani, niin se ei siis ole staattinen, vaan pystyn liikuttelemaan kalenteria, zoomaamaan sitä niin, että tarkastelen vaikkapa kokonaista vuotta, tai vain yhtä kuukautta tai tarvittaessa vedän itseni kauemmas kalenterista jolloin näen janana vaikkapa kaikki vuosikymmenet välillå 1900-2010. Tässä vuosikymmenien janassa on vielä sellainen ominaisuus, että kunkin vuosikymmenen laatikko sisältää kuvia asioista joiden tiedän tapahtuneen tuolloin. Esimerkiksi 40 -luvun laatikoissa on mm. sodasta kertovia kuvia, kuva mummistani parikymppisenä Lottana, kuva isästäni pienenä jne. 60-luvun laatikossa näen oman äitini tuoreena äitinä isosiskoni kanssa, isäni armeijakuvan jne. 80-luvun laatikossa on sitten tietenkin paljon kuvia omasta lapsuudestani, mutta myös paljon yleisempää kuvastoa: Mauno Koivisto, Tsernobyl ja rumat permanentit.

Mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä tarkemmin oman elämän tapahtumat sijoittuvat. Siinä missä lapsuuden tapahtumia voi tarkastella vain  katsomalla kalenteria hieman kauempaa, ehkä vuositasolla, voi esimerkiksi lukioajann tapahtumiin zoomata jo tarkemmin kuukausitasolla. Tietyt tärkeät päivät ovat kalenterissa ihan päivälleen. Näen ne siellä kuvina. 

Haluaisin kovasti pystyä piirtämään oman kalenteriavaruuteni kuviksi, mutta siihen tarvittaisiin 3D -osaamista.  Tässä kuitenkin hyvin, hyvin suuntaa antavia raapustuksia siitä miten viikot kulkevat päässäni.

Yksittäinen viikko on päässäni jotakuinkin ovaalin mallinen ja kiertää myötäpäivään. Ovaali on avaruudessa jotakuinkin vaakatasossa, mutta kuvakulma toki muuttuu hieman sen mukaan mistä kohdasta sitä katson. Useimmiten oma positioni on jossain täällä torstain nurkilla. (Jep, minä, tai ainakin pääni, siis olen itse tuon viikon kanssa samassa tyhjässä tilassa)

Yleensä tarkastelen tässä muodossa vain yhtä viikkoa kerrallaan ja jos haluan katsella useampaa viikkoa kerralla, siirryn kuukausinäkymään (joka on ihan sellainen kuin se olisi seinäkalenterissa, mutta kolmiuletteinen ja vaakatasossa). Jos kuitenkin katson muutaman päivän eteenpäin vaikkapa aikavälillä perjantai-keskiviikko, niin silloin seuraava viikko seuraa edellistä spiraalimaisesti. 

Yllä siis kolme viikkoa spiraalina keskeltä alkaen. Makes sense? Ai eikö? :D :D

Joko nyt ymmärrätte miksi esimerkiksi alla olevan kuvan mukainen kalenterinäkymä ei tunnu minusta luontevalta?

kuva:Ajasto

Vieläkö yrittäisin selittää miltä näyttää vuoteni? Tammi-, helmi- ja maaliskuu ovat jostain syystä vierekkäin, mutta siitä kuukaudet lähtevätkin sitten seuraamaan toisiaan alekkain, mutta samaan aikaan ne ikään kuin kiertävät ympärilleni oikealle. Jos huhtikuuhun tarttuakseni minun on ojennettava käteni etuoikealle, niin joulukuu onkin sitten jo selkeästi minun oikealla puolellani. Siellä kalenterissa sitten töröttää erilaisia kuvia ja pallukoita asioiden merkkeinä. 

Nyt mua sitten mietityttää, että miten muut ihmiset oikein kalenterin ja ajankulun visualisoi tai sitten ei visualisoi? Jos sinulla on tällainen avaruus päässäsi niin millainen se on? Tai jos taas olet tyyppi, joka ei näe aikaa missään mielensä sisäisessä tilasssa, niin kertokaa että miten ihmeessä te sitten ajan ja sen palaset ajattelette? Tämä kiinnostaa mua ihan suunnattomasti, koska tosiaan prjantaihin saakka kuvittelin, että kaikilla on päässään kolmiulotteinen aika-avaruus. 

 

 

 

 

 

Kommentit (35)

arja

Synesteetikko tässä hei. Mun kalenteri on aika tylsä. Suorakaiteenmuotoisia laatikoita jotka lähtee vasemmalta. Tärkein on väri koska eri päivät on eri värisiä. Pystyn rullaan eteen ja taaksepäin ja aina se lähtee samasta kohti vasemmalta. Kalenterissa ehdottomasti paperinen koska mulla myös valokuvamuisti. Muistan et onko ko. päivän kohdalle kirjotettu jotain ja millä käsialalla. Töissä käytän värikooditusta muistiinpanoissa mutta lähinnä nopean löytämisen takia.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mä mietin että liittykö mulla näihin asioihin mitään värejä, niin ei tuu mieleen, mutta sen huomaan, että siinä vuosikalenterissa kevät ja kesäkuukaudet esiintyy paremmassa valossa. Se tyhjässä tilassa oleva valo ikään kuin osuu paremmin niihin kohtiin jättäen syksyn ja talven vähän varjoon.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Sariska

Siis hääääh :) oon ihan äimänä täällä. Todella mielenkiintoinen teksti kylläkin! Itellä ei mitään tällaista mutta tuon vuosikymmen janan voisi kyl opetella kai jotenkin kun ei aina ihan muista esim. et milloin 2. maailmansota alkoi ja päättyi yms. yleissivistäviä vuosilukuja.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Itse synestesia ei ole vissiinkään opeteltavissa, vaan on sisäsyntyistä, mutta toki erilaisia muistikikkoja pystyy opettelemaan.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Sariska

Juuri näin. Eräs lukioaikainen ystäväni näki viikonpäivät väreinä, jonka pystyi vielä käsittämään tällainen tavan tallaajakin. Itselläni asiat pysyy juuri muistikikoilla päässä, jollaisena tuota janaa ajattelin.

Hnna

Viikkokalenterini on päässäni puoliympyrä. Ja ehdottomasti niin, että se kaareva ympyräosa on ylhäällä :D Arkipäivät ympyrän kehällä ja la&su halkaisijalla.
Ja vuosi on ympyrän muotoinen. Vuosikymmenet melko suorana janana mutta mitä lähemmäs tullaan nykyhetkeen, sitä kiemuraisemmaksi se muuttuu.
Oli joskus iso havahdus tajuta, että kaikki eivät koe näitä samoin! :)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mulla toi viikko vähän vaihtelee, ja joskus se on itselläkin enempi puoliympyrä kuten sullakin, mutta pystyssä, eli niin että kaareva osa oikeala sivulla ja sitten viikonloppu halkaisijalla. 

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Aino Salminen

Mulla hahmottuu viikko jo vuosia käyttämäni paperikalenterin aukeaman mukaisesti. Ma-pe rivissä vierekkäin, viimeisenä allekkain la ja su. Arjan tavoin mulla lienee valokuvamuisti, sillä "näen" viikkoaukeaman merkinnät päässäni.

Vuosi taasen on mielessäni suorakaide, jossa ylärivissä ovat kuukaudet 1 - 5, oikeassa päädyssä allekkain kesä- ja heinäkuu. Alarivissä elokuu - marraskuu, ja vasemmassa päädyssä joulukuu. Vuosikymmenet ja -sadat ovatkin erikoinen tapaus: kaiken keskustana on 60-lukua edustava rivi pieniä vuosilokeroita. Vuodesta 1960 alavasemmalle lähtee 50-luku aina vuoteen 1900 saakka, mistä taas 1800-luku ja sitä vanhemmat ajat "valuvat" kaartaen alaoikealle. Suoran 60-luvun lopusta vuodesta 1970 kaikki taas lähtee ylös oikealle. Vaikea selittää näin sanallisesti, mutta näin se mulla menee. Mitään värejä en näissä kuvioissa hahmota. 

Veera
Liittynyt2.9.2015

jännän kuuloinen tuo vuosikymmenten järjestäytyminen!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Jenna

Itse en näe aikaa mitenkään kolmiulotteisena, se on lähinnä sellainen jana ja kasa faktatietoa. Olipas todella jännä, että jotkut kokevat ajan noin! :D

Mutta sen sijaan toi merkki-väri synestesia kuulostikin todella tutulta, samoin googlettelun tuloksena myös ääni-väri syntesia. Luulin pienenä, että kaikki muutkin näkee viikonpäivät erilaisina ikkunoina. Siis että maanantaina ikkunaruutu on valkoinen ja siinä on vaaleansiniset verhot, kun taas tiistaina ikkuna on mustana ja siinä on keltaiset verhot :D Musiikki on myös aina jonkun väristä. Selkeimmin lajitteen ne mielessäni kahteen kategoriaan: lämpimän ja kylmänsävyisiin musiikkeihin.

Veera
Liittynyt2.9.2015

oiii, noi ikkunat kuulostaa söpöiltä. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

saya

Itsellä ei ole mitään synestesiaa joten tässä "tavallisen" näkemys: Viikko ja kuukausi näyttää samalta kuin kalenterissa, vuodessa kuukaudet ovat ikään kuin seinäkalenterin lehdet aseteltu vaakatasoon (eli ne on sellaisia neliöitä, ei pelkkä kuukauden nimi) ja vuodet tai vuosikymmenet ei oo mun päässä mitenkään visuaalisesti, tai ehkä jos tarkemmin mietin niin allekkain silleen että 2015 on ylhäällä ja aiemmat vuodet alempana mutta niihin ei liity mitään kuvia tms :) p.s. mulla on hotmail.fi -loppuinen sähköposti eikä se kuulemma kelpaa? Laitoin sitten koulun sähköpostin, kun ei näy julkisesti kuitenkaan..

Veera
Liittynyt2.9.2015

hmm... kyllä siihen pitäis mikä tahansa meiliosoite kelvata.. mun pitänee laittaa asiasta viestiä tuonne ylläpitoon.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Monsku

Kannattaa tarkistaa, ettei osoitteen loppuun ole tullut välilyöntiä. Itselläni ei kommentointi joskus onnistunut kun puhelimella kommenttia kirjoitin ja kun nappasin osoitteen puhelimen muistista niin loppuun tuli välilyönti. :P

Allisa

Mulla taas viikot näyttää samalta kun kännykän kalenterissa (jota käytän kalenterina) ja yksi vuosi on ympyrä (uusivuosi keskellä ylhäällä ja kuukaudet kulkee myötäpäivään). Vuosikymmenet on taas ihan vaan jana, tosin aina vuosisatojen välissä menee selkeä ero. Veikkaan kyllä että vuoden ympyrämäisyys johtuu siitä, että ainakin ensimmäisellä luokalla seinällä oli muistaakseni juliste, jossa oli kuvattu kuukaudet juurikin noin ympyrän kehälle :D.

Veera
Liittynyt2.9.2015

juu, on varmaan aika yleistä, että joku lapsuudessa tutuksi tullut "kaava" jää mieleen. Itsekin ajattelen välillä kirjaimia sellaisena kuin ne olivat kuvatauluina ekaluokan seinällä. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Haituva

Hei synesteesinen ovaali!

Täällä huutelee tylsähkö jana. En näe aikaa mielessäni mitenkään, mutta hahmotan sen janamaisesti. Päivät, viikot, vuodet ja vuosikymmenet seuraavat toisiaan. Jos ajattelen vuotta voin hahmottaa sen 12 kuukautena, joista voisi kustakin avautua kuukausi päivinä. Kalenterina minulla ei tuo esimerkkisi peruskalenterista toimisi. "Tarvitsen" ainakin 8-17 aikavälille kellonajat, jotta voin täyttää kalenterini lukujärjestyksenä. Tuollaiseen merkintöjen laittaminen klo 10 jotain, klo 8 jotain muuta, klo 18 jotain ja vielä jotain klo 15 .... Kääk, ihan liian epäjärjestys. Kerran näin sivusilmällä tuollaisen kalenterin ja sinne ERIvärisillä kynillä kirjoitettuna ja ympyröitynä juttuja ihan sekaisin. Vähän kuin olisi heitellyt tarralappuja kalenteriin. Mulle sekin oli kauhistus :D Lyijykynällä merkinnät ja tarvittaessa kumitusta. 

Mulle hyvä kalenteri on esimerkiksi http://www.ajasto.fi/images/product/large/2617622932au.jpg - pikkuiseen kalenteriin ei mahdu kirjoittamaan riveille (kyllä riveille, ei minne sattuu), mutta jossain A5-A6 välissä on hyvä koko. Kun aikanaan oli enemmän merkintöjä päivälle, käytin A5 kokoista kalenteria, jossa arkipäivillä oli kokonainen sivu, näin http://www.ajasto.fi/images/product/large/2617621122au.jpg. Viikon hahmottaminen oli kyllä haastavampaa, mutta.

Meitä on moneen tyyliin, se on osa yksilöllisyyttä. Kieltämättä en ollut koskaan aiemmin kuullut kenenkään hahmottavan aikaa noin. Tämä oli kuitenkin todella mielenkiintoinen ja valaiseva teksti. Kiitos.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mä haluaisin kalentereissa kellonajat ilta kymppiin saakka ja ärsyttää, kun ei missään oo!!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Todella mielenkiintoinen juttu, osaat lisäksi hienosti selittää asian. Mulla ei ole mitään noin "monimutkaista", vaan selkeesti myös valokuvamuisti. Kun katson paperikalenteriani, niin se näkymä tallentuu mun mieleen ihan tismalleen noin, kun joku aiemmin kirjoitti. Muistan millä kynällä ja käsialalla olen kirjottanu. Ja sellasta paperikalenteria mä päässäni selaan, jos mietin asioita.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Tää olis kyllä kans hyvä systeemi omaankin päähän, niin olis sitten paperikalenteri ja pää synkassa keskenaan. Mutta kun ei, kun pitää olla joku hiton avaruus. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Räpelö

Jonkin sortin synesteetikko lienen minäkin. (Esim numeroilla 0-9 on persoonallisuus ja kaikki useampinumeroiset luvut ja laskutoimitukset ovat pieneiä tarinoita) Aikakuvani on sinänsä omituinen että viikot ovat lineaarisia, eli päivät ovat jonossa peräkkäin. Suhteellisen suorassa ja seuraava viikko jatkuu suoraan edellisen perään. Vuosi on ympyrä. Joulu on ylhäällä, heinäkuu alhaalla, kuukaudet asettuvat siihen väliin suht tasiaisesti. Vuodet seuraavat toisiaan spiraalina, eli ympyrä ei ole kiinni itsessää, vaan joulukuun jälkeen alkaa uusi kierros seuraavan vuoden tammikuulla. Pitemmät ajat, menneisyyden näen itsestäni vaakatasossa kaartuen vasemmalle, tulevaisuus varmaan oikealle, mutta sitä ei oikeastaan voi nähdä, ennekuin siellä on tapahtumia. ;)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Juu, mullakin on toi sana, että tulevaa kalenteria ei kunnolla näe kuin sinne asti mihin on tapahtumia merkitty. 

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Saraseeeni

Minäkin luulin, että kaikilla on jonkinlainen visuaalinen kalenteri päässä :D viikko on ovaali, vähän kuin yhdessä kuvassa tuolla postauksesi yläosassa. Siinä nimittäin "alapuolella" on arkipäivät ja "yläpuolella" viikonloppu, vaikka ovaali on saman pituinen molemmin puolin. Vuosi on ympyrä. Mutta sen ylänapa on joulussa, uusi vuosi on sen vieressä. Vastakohta on kesä-heinäkuun taitteessa. Itseni asemoin aina kuluvan kuun kohdalle. Värejä ei ole, vaan taustalla vähän kuin vuodenaikaan kuuluva säämaisema. Kesä on vihreä ja vehreä, helmikuu luminen jne.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Aika kiva toi säämaisema! Mulla kuukausien kohdalla vaihtelee vaan valoisuus.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Hauskaa ne sun vuosisatojen eri värit! :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

.MARI ANNIINA. -SENSAISTI

Mun viikko on vaan suorakulmio niin että mennään vas oikealle, mutta vuosi on ikäänkuin kellotaulu.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Ja ei mitään kolmiulotteisuutta? 

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Minulla vuosikalenteri on ovaalin muotoinen. Joulukuu asettuu klo 6 kohtaan ja kesäkuu suunnilleen klo 12 kohtaan. Vuosi kulkee vastapäivään. Värit tummuvat kohti talvea ja kirkastuvat kevääseen tultaessa. Ovaali on pääosin pystyasennossa joulukuun asettuessa alas "pimeään". Pystyn asettamaan itseni kalenteriin mihin vaan, mutta jos tarkastelen koko vuotta katson sitä kaakosta, tammikuun kohdalta.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Itelle jotenkin ihan jännä ajatus toi vastapäivään kiertäminen. Mutta toi kuulostaa kyllä järkevältä, että valoisat kuukaudet ylhäällä ja pimeät alhaalla!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Hosulin

Mulla värit on isossa osassa, päivät joina on jotain tärkeää tapahtumia ovat kirkkaan vihreitä, loput jaottuvat joko punaisiksi (yleensä uuden päiväryppään alussa) tai varjostetun mustiksi ja harmaavalkoisiksi ajankohdasta riippuen (mitä lähempänä vihreää päivää, sen "varjoisampaa" - valo ikään kuin tulee jostain pääni takaa ja jotkut päiväpalikat jäävät kirjaimellisesti varjoon). Päivät ovat neliskanttisia ja lähtevät mun "katsomispisteestä" viistoon etuoikealle, sitten portaittain alas pienissä ryppäissä. Mielenkiintoista omassa pääkalenterissani on, että se ei ole koskaan järjestäytynyt kalenteriviikottain, vaan erilaiset tapahtumat ja muut päivämäärät pilkkovat näkymää. Esim. tänä vuonna miehen syntymäpäivä osui eräälle tiistaille, joten tuohon tiistaihin johtavat päivät varjostuivat yhä voimakkaammin tiistaita lähentyessään, kunnes lopulta tuli vihreä tiistaipalikka, johon se kalenteripätkä päättyy, sitten tulee punainen keskiviikkopalikka ja seuraava rypäs porrastuu keskiviikosta eteenpäin edellisen pätkän alle niin että vihreä ja punainen ovat päällekkäin. Nää on ihan hirveän sekavia selittää, ja mielenkiintoisia lukea! :D Kuukaudet on myös eri värisiä ja hehkuvia, tammikuu on katseen vasemmassa ylänurkassa ja loput hilluu melkein spiraalityyppisesti vähän missä sattuu... Joku mainitsi myös näkevänsä musiikissa värejä, samaa koen itsekin (hyvä musiikki on vähän kuin joku laveeraisi vesiväreillä silmien takana), samoin kuin numeroilla on omat "fonttinsa" ja värinsä ja "tunteensa". Hauska myös tuo mitä sanoit itsekin siitä, että eipä sitä tuu itse ajatelleeksi, että tää oma näkemys olisi jotenkin "poikkeava" - miehen kanssa ollaan monesti keskusteltu näistä ja joka kerta se hämmästyy uudelleen mun monimutkaisesta pääkartastani asioiden suhteen. :D Hänellä ei minkääntasoista synestesiaa tunnu olevan kalenterin tai muidenkaan asioiden kanssa.

Vihree

Ihan vain tiedoksesi ja mahdollisesti hätäavuksi, että mulla on Time/System-merkkinen A5-pöytäkalenteri, jossa on kellonaikoja 20 asti ja sen jälkeen vielä tyhjiä rivejä niin paljon, että siihen mahtuisi 21 ja 22. Eihän tämäkään siis ole täydellinen, mutta varteenotettava vaihtoehto, jos yökyöpelikalentereita ei ole tarjolla.

pauliina2

yritin viime postauksen kommentissa selittää omaa viikkoani ja tuollahan se on! ylärivin oikean puolimmainen. ihan prikulleen.  :)

Jenna

Mä olen myös kokenut, ettei tuollainen tavan kalenteri oikein sovi mulle, vaikka ei tuollaista synestesiaa olekaan. Yleensä muistan kaikki sopimani jutut, luennot yms. ilman kalenteria, ja joskus varmuuden vuoksi pistän jotain kalenteriin ylös ja valokuvamuistin avulla muistan varmasti. Mulla jotenkin painuu päivämäärät ja kellonajat niin hyvin muistiin, että sitten sinä päivänä kun on joku meno, joku "hälytys" soi päässä ja sen muistaa automaattisesti :D ja siis tää sama pätee myös menneisiin asioihin, saatan muistaa jotain aivan random tapahtumia jotka on tapahtuneet jollain tietyllä päivämäärällä (esim. joku keikalla käynti tai jopa hammaslääkäriaika??) Oon kyllä varmaan pulassa sitten kun ei muisti enää pelitäkään näin hyvin, kun en oo tottunut kirjoittamaan asioita muistiin..

dumdidam

Hei! Miulla on myös kalenterisynestesia :) Se, miten näen viikon, riippuu siitä mikä päivä kulloinkin on. Jos tarkastelen viikkoa "yleisellä tasolla", niin maanantai on oikealla, ja siitä lähdetään oikealle kohti sunnuntaita. Jos torstaina mietin, että mitä teen vaikka maanantaina, niin näen torstain edessäni ja sunnuntai onkin oikealla, maanantai sen vieressä yhä oikeammalla. 

Kuukaudet menevät myös oikealta vasemmalle, paitsi heinäkuun kohdalla hyppään ikäänkuin toiselle puolelle aikajanaa (kuin se olisi viiva) ja näinollen heinäkuusta joulukuuhun mennään taas oikealle (vaikka samalla janalla yhä ovatkin). Riippuu siis todellakin päivästä ja kuukaudesta, sekä mietinkö aikaa yleisesti vaiko jotain tulevaa tai mennyttä päivää.

Vuodet menevät niin, että tämä vuosi on korkea palkki, jonka vasemmalla puolella matalampia palkkeja: 2015, 2014, 2013, 2012 ja 2011. Vuosi 2010 on toinen korkeampi palkki. 2000-2010 vuodet ovat hieman matalammalla, mutta 2000 vuodesta 1900-luvun alkuun menee alamäki :D Yhä vasemmalle edeten. Ja jälleen jos zoomaan tiettyyn vuoteen, niin sitten taas asetelma muuttuu.. :D

Kellonaika menee alhaalta ylöspäin niin, että esimerkiksi aamulla kello kahdeksan on alhaalla ja ilalla ylhäällä.  Mutta jostain syystä aina kun herään kymmeneltä, näen tulevan päivän menevän vasemmalta ylös oikealle viistoon.

Johan ollaan ihmeellisiä!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram