'Enjoy the ride', kehottaa tarra mun uuden pyörän rungossa, ja ekan varovaisen 15 kilometrin tutustumislenkin perusteella voisin sanoa, että kyllä nautin! Kolmevaihteisella perusmummiksella viime vuodet ajelleena ei voi jotenkin käsittää, että pyörä kulkee niin kepeästi, lähes itsekseen. 

Kuvan mukainen hymy on ollut tänään naamalla siitä saakka, kun työkaveri sai pyörän kasattua. Oon vaan niin fiiliksissä!

Nutcasen kypärä saatu

Uusi kulkupelini on merkiltään Pinnacle ja tilasin sen brittiläisen Evans Cyclesin verkkokaupasta. (malli on Pinnacle Neon 1) Mun lähtökohta pyörän hankinnalle oli se, että halusin menopelin, jolla voisin tehdä pyörälenkkejä kuntoilumielessä etupäässä asfalttiteillä. Kävin koeajamassa pari hybridiä läheisessä pyöräliikkeessä, mutta kaikissa tarjolla olleissa malleissa vaihteita oli mun makuun aivan liikaa. Pori on niin tasaista seutua, että en keksi ainuttakaan syytä miksi tarvitsisin pyörän, jossa on vaikkapa 21 vaihdetta. 

Työkaverini on intohimoinen pyöräilijä, joten kuullessaan fillarihaaveistani, sain heti muutaman hyvän tärpin ja vinkin mistä ja millaista pyörää mun kannattaisi katsella. Kiinnostuin aika välittömästi noista Pinnaclen hybrideistä sen vuoksi, että tarjolla oli myös näitä vain yhdellä eturattaalla varustettuja alle 10 vaihteisia pyöriä. Valinnassa auttoi myös se, että toisella työkaverillani on suht samanmoinen pyörä joten pääsin hieman koeajamaan enkä joutunut ostamaan aivan sikaa säkissä.

Koon valinnassa sain apua fillariasiantuntijakollegaltani. Koeajamassani pyörässä oli miesten runko kokoa S ja tsekkaamalla minut sen pyörän kanssa ja vertaamalla Evansin sivuilta löytyviä runkojen mittoja osasi hän sitten pähkäillä, että naisten mallissa minulle voisi sopia koko M. Asiantunteva kaveri oli kyllä ihan välttämätön apu tässä hommassa, sillä en olisi itse tajunnut niistä mitoista yhtään mitään.

Jos olisin puuhaillut yksinäni ja uskonut pelkästään omaan pituuteeni perustuvaa kokosuositusta, olisi kokoni ollut sen perusteella S, mutta olis kyllä ollut turhan pieni. Kuitenkin siihen oikeaan runkokokoon vaikuttaa myös omat mittasuhteet eikä pelkästään pituus. 

Ihan hirmuisesti ei tän Pinnacle Neon 1-mallin naisten ja miesten rungoisssa ole eroa, mutta ajoasento on tässä naisten versiossa ihan just mun toiveiden verran pystympi kuin koeajamassani miesten versiossa. Eroa on siis jonkin verran mittasuhteissa.

Tuoreessa menopelissäni on siis kahdeksan vaihdetta ja painoa alumiinirunkoisella kaunottarella on vain piirun alle 10 kg. Hintaa pyörälle tuli toimituskuluineen aika tasan 450 €, mikä sekin oli varsin positiivinen asia, sillä olin ajatellut budjetikseni n 600 €. Toki tässä nyt vielä menee hieman rahaa, kun on ostettava lukko ja jalkapumpun ehdin hankkia jo eilen. Ja kai ne lokaritkin joutuu ostamaan vaikka ne fillarin ulkonäköä vähän rumentavatkin. :D

Paketti saapui DHL:n kuljettamana kuudessa päivässä ja menopeli oli peräpäästään pitkälti kasassa, mutta eturengas ja -jarru, ohjaustanko ja polkimet piti itse kasata paikoilleen. Tai siis, en mä itse mitään kasannut, vaan pyörän valinnassa auttanut kollega hoiti ystävällisesti tämänkin homman ja laittoi kaikki säädöt kohdalleen.

Superkiitoksen työtoveri ansaitsee siitä, että ylipäätään sain polkupyörän liikenteesen jo tänään. Kävi nimittäin niin, että eturenkaan akseli oli hieman vääntynyt, joko kuljetuksessa tai oli jo susi alunperin ja vaikka Evans Cyclesin ystävällinen asiakaspalvelu heti pistikin uuden osan tulemaan, joutuu sitä kuitenkin jonkun päivän odottelemaan. Pyörägurumme kuitenkin yllätti mut iloisesti tuomalla omasta vanhasta pyörästään akselin lainaan, jotta saatiin vehje jo ajokuntoon osaa odotellessa. 

Että onko pikkuisen hyvä fillaripalvelu tuolla Satakunna Kansan kuvaamossa! Mulla on niin parhaat työkaverit!

Taivas uhkaili töiden jälkeen sateella, jten ihan hirmuisen kauas ei Tommin kanssa uskallettu lähteä, mutta 15 kilometrin mittaisen tutustumislenkin ehdin tekemään. Ensifiilikset oli tällaiselle mummiksella hitaasti lipumiseen tottuneelle, että herran jestas millaista vauhtia toi pyörä kulkee vaikkei tee melkein mitään! En edes tänään vielä uskaltanut polkea pyörää ihan täysillä, koska homma tuntui uudelta ja vauhti hieman hirvitti. Mutta eiköhän se alkukauhu mene pian ohi, kun vaan ajaa. Samoin ajoasentoon on hieman totuttelua nyt kun painoa tulee enemmän myös käsille. Hieman siis meinasi kädet tottumattomalla väsyä, mutta eiköhän siitäkin yli päästä. 

Noin ohuilla renkailla muuten kiinnittää ihan eri tavalla huomiota asfaltin kuntoon. Paksurenkaisella citypyörällä ei pikku röpelöitä juuri huomaa, mutta tässä huonon päällysteen tunsi kyllä välittömästi. 

Pieniä totuttelujuttuja siis tässä nyt siis vielä tän menopelin kanssa, mutta niihinhän auttaa vaan yhteiset kilometrit. Eli innolla vaan kypärä kutreille ja polkemaan. Yhteenvetona voin sanoa, että olen tästä hankinnasta ihan superiloinen!

 

Kommentit (12)

hannamariavv

Työkaverit jotka tuntee pyörät on kyllä kultaa. Mullakin on jo yli 10 vuotta vanha 7-vaihteinen Tunturi ja joka kesä siihen täytyy tehdä jotakin (viime kesänä eturenkaat molemmat kumit uusittiin, tänä kesänä takasisäkumi jne... seuraavaksi vissiin vaihdevaijeri). Onneksi on työkavereita, tollaset kun menis liikkeeseen huollon kanssa vaihattaan ois se sellainen vähintään satasen paukku :D

hanna

www.hannamariav.com

Veera
Liittynyt2.9.2015

Hyvä on tilanne sullakin työkavereiden suhteen! :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

susaanna

Mulla auttoi käsien väsymisessä hanskat! Ensihätään käytin tiukahkoja nahkahanskoja, olivat ihan ok, mutta hiostivat, joten ostin sitten kunnon pyöräilyhanskat. En nyt muista, mikä se syy oikeesti väsymiselle oli, kun hanskat sitten auttoivat, mutta toimii mulla.

Veera
Liittynyt2.9.2015

hmm.. pitäneepä etsiä itsellekin hanskat. En ollut tätä tullut edes ajatelleeksi.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

SusannaS.

Onnea uudelle pyörälle! Näyttää kivalle ja on varmasti hyvä ajaa. Erilainen ajoasento on varmasti aluksi outo ja tuntuu kropassa. Pyöräilyhanskat on hyvät, pieni toppaus niissä tekee ihmeitä. Niitä on ajoittain myynnissä myös Lidlissä, olisko ollut just viime viikon tarjouslehdessä.

Veera
Liittynyt2.9.2015

kiitti vinkistä! Pitääpä tsekata ruokakauppareissulla.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Itse en noista paljon ymmärrä, mutta yleensä katson ensimmäiseksi minkälaiset hitsisaumat rungoissa on jos tarkempaa tietoa tekomaasta ei ole saatavilla, halvan kiinanpaskan on ainakin ennen erottanut niistä hyvin nopeasti. Jotain kertoo tietysti  sekin jos pyörä on lähetetty "tarkastamatta" akseli vääntyneenä asiakkaalle saati sitten jos se on kovin helposti vääntynyt matkalla. No joka tapauksessa jos runko on kohtalainen niin kyllä tuosta varmasti osaava saa kasattua sen ympärille vielä kohtuu hyvän pyörän, jos vanteet, vaihteet ym härpäkkeet ovat aivan sutta ja sekundaa- about sillä 600 sadalla jonka olit alunperin budjetoinut.

Veera
Liittynyt2.9.2015

No voi kiitos kannustuksesta, sinä herra tai rouva joka ei "noista paljoa ymmärrä"!

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

lenak

Makee pyörä -ja aivan samoja fiiliksiä kuin mulla, kun ostin kk sitten uuden pyörän. Jännitti ajaa ilman jalkajarruja, varsinkin kun se pyörä tosiaan liikkuu kuin itsestään. Tällä viikolla tuli tehtyä reilun 20 km:n lenkki ja niin ne kämmenet puutuivat täälläkin. Kait se pitää käydä hanskoja etsimässä, hyvä idea.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mä kävin t'n''n täällä kommenttiboksissa annetun vinkin innoittamana hakemassa pyöräilyhanskat Lidlistä. Huomenna tarkoitus käydä sellainen 24 kilsan rundi, joten saan heti testattua auttaaks hanskat yhtään.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Onnea uudesta pyörästä! Itse hankin kolme vuotta sitten retkipyörän, paras ostos ikinä! Ainakin omalla kippurasarvella ajaessa kädet rasittuu jos takana on pidempi tauko. Kestää hetki tottua pitämään keskivartalo napakkana. Paino ei tosiaan matalassa ajoasennossa pitäisi suoranaisesti tulla käsille kuten kuvailet, vaan keskikropan lihasten kuuluisi ylläpitää asentoa. Pienet säädötkin voivat auttaa löytämään oikean asennon. Ja suosittelen kyllä hankkimaan lukkopolkimet, ihan uusi maailma avautuu kun sellaiset otat käyttöön :) 

-Jii

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014