Eilen oli päällä jotain ihan fyysisesti mukavaa, mutta sellaista, että olo ei ollut kyllä lainkaan oma. Tämä mukavuus-epämukavuus -vaate oli ruutupaita! 

Mä en oikeasti muista olenko ikinä koskaan milloinkaan käyttänyt ruutupaitaa. Mulla ei mielestäni ole ollut sellaista edes silloin ysärillä, kun radiossa pauhasi Nirvana. Korjatkaa läheiset, jos olen väärässä ja muistatte mun pukeutuneen joskus johonkin ruutuflanelliin. Omissa mielikuvissani tuo monelle muulle ihan peruskauraa oleva vaate ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut garderobiini.

Maanantaina stylistimme Jemina kuitenkin puki mut #Evekin kuvauksissa yhteen jaksoon tohon Junarosen paitaan ja saman merkin revittyihin farkkuihin ja totesin sen ihan harvinaisen kivan väriseksi ruutupaidaksi. Kyselin siinä sitten Junarosen edustajalta, että tarvitsevatko niitä pitämiäni farkkuja vielä takaisin vai voisinko ne pitää ja sieltä vastattiin, että voin pitää paidankin jos haluan, se kun kuulema "sopisi hyvin sun uuten hiusväriin".  Ajattelin sitten haastaa itseni kokeilemaan, että miltä tollanen vieras vaate tuntuisi studion ulkopuolella ja kiskoin sen päälleni heti eilen. 

Ja se tuntu just siltä vieraalta. Tykkään väreistä ja puuvillainen paitapusero on ihan hirmuisen pehmeä ja mukava, mutta olo oli vaan peiliin katsoessa ihan väärä. Maanantain kuvauksissa mulla oli paidan kanssa tosi makea hattu ja tosi makea meikki ja ne tasapainottivat sitä maskuliinista fiilistä joka mulle tosta paidasta tulee, mutta eilen mulla oli vaan ihan jätkä olo.  

ruutupaita ja farkut -Junarose (saatu)/t-paita-H&M/kengät-Ten Points/laukku-Liebeskind Berlin

Mutta kuten olen viime aikoina jo useampaankin kertaan sanonut, niin musta on vaan kiva testailla kaikkia ei niin itseni näköisiä vaatteitakin. Väkiselläkin sieltä sitten taas löytyy uusia juttuja, jotka alkaa tuntumaan ihan omalta. Eikä nämäkään ruudut suinkaan jää käyttämättä vaan sanoisin, että tosta tulee varsin pidetty työpaita. Mun huolettomaan lehtikuvaajahabitukseeni tuollainen rento jätkä-paita sopii enemmän kuin hyvin.

Nyt seuraavaksi Ratsulaan sovittelemaan vaatteita, olen nimittäin mallina heidän huomisessa muotinäytöksessään. Tulkaa porilaiset katsomaan, ei tiedä jos vaikka taas kaatuisin naamalleni! :D

Kommentit (2)

hannamariavv

Tää on kyllä just sopiva valokuvauskeikoille. Ruutupaidat ja on itellekin semmonen hmm -alue, joissa en oikeen tunne itteäni kovin omaksi. Farkkupaidat sekä muut kauluspaidat ja paitikset on jees, mutta ruutukuvioon sotkettuna tulee vähän hassu olo. Flanellit on kans toinen, joita en osaa itelläni pukea - jotenkin mun kropan malli on hassu perus flanelliin jotka yleensä on vähän löysempiä. Correct me if I'm wrong.

hanna

www.hannamariav.com

jaanalainen

Itse vien tuota lumberjack-fiilistä pois sillä, että yhdistän sen flanellisen ruutupaidan esimerkiksi minihameeseen tai mekkoon. Parhaimmassa tapauksessa sidon vielä paidan helman. Jos kiskon jalkaan vielä maiharit ei voi välttyä pienestä esiteini deja vusta :)

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram