Kirjoitukset avainsanalla Vaatehuolto

Hemmetin Noora, hänen keikisteltyä blogissa pitkissä Palmrothin saappaissa en saanut mokkasaapashimotusta enää pois päästäni. Upeiden Palmrooth-saappaiden yli 300 € hinta ei kuitenkaan sopinut suunnitelmiini, joten vietin hetken jos toisenkin internetin syövereissä etsiskellen edullisempaa vaihtoehtoa. Ehdin jo luovuttaa, kunnes eräänä päivänä sähköpostiini kolahti The Outnetin uutiskirje, jossa komeili Michael Korsin mokkabuutsit ison aleprosentin kera. Innostuin asiasta pikkuisen liikaa ja tilata täräytin saappaat mittailematta pohjettani. 

nahkahame-Ellos/kashmirneule-Ellos/saappaat-Michael Michael Kors/laukku-Tiger OF Sweden

Ja arvaahan sen miten siinä kävi. Sain saappat kiskottua jalkaan hirmuisella ähinällä, mutta saappaan poikki menevä sauma kiristi pohjetta niin, että luulin kinttuni joutuvan kuolioon. Mietin ensin tietenkin kenkien palauttamista, mutta koska olivat kovin mieluisat ja jalkaterän osalta tosi hyvän tuntuiset, niin päätin sitten hakea lausunnon Porin Kauppahallin Suutarittarelta. Jonkin verranhan nahkasaappaan varsia voidaan suurentaa ihan venyttämällä, mutta arvelin, että tuon saapasta kiertävän poikkisauman vuoksi tarvittaisiin varmaan muunlaisia toimenpiteitä. 

Ammattilainen lupasi, että venykkeen kanssa saappaista saataisiin minullekin sopivat. Toki niiden ulkonäkö hieman muuttuisi, mutta itseäni ei ajatus saappaan takana olevista kuminauhavenykkeistä haitannut, joten jätin MK:t Suutarittaren helkään huomaan. Sovittiin samalla, että kenkiä venytettäisiin hieman myös nilkan kohdalta, jotta saappaiden jalkaan vetäminen hieman helpottuisi ja korkoihin laitettaisiin hieman paremmin Suomen talveen sopivat kantalaput. 

Joku tietenkin miettii, että eikö olisi ollut jo sama etsiä kengät jotka olisivat olleet passelit suoraan kaupasta, mutta halusin nyt katsoa tämän vaihtoehdon. Ja kaiken lisäksi ajatus DHL:n kanssa sopivan noutoajankohdan sopimisesta sen hetkisissä reissukiireissäni tuntui niin stressaavalta, että en siksikään ollut innoissani tuotteen palauttamisesta.

Varsista siis leikattiin palat pois ja ommeltiin tilalle tukevat venykkeet. Kävin sovittamassa saappaita kerran välivaiheessa, jotta korjaukset saatiin varmasti oikean kokoisiksi.  Korjaukset toteutettiin todella siististi  ja itse olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Leikkauksen muoto säilytettin nätisti alkuperäisen mallina. Tokikaan kengät eivät enää takaapäin näytä lainkaan samalta kuin alunperin, mutta paljonhan tuollaisia venykkeitä näkee kengissä ihan valmiinakin. 

Katsoin nyt sitten myöhemmin, että mitä noiden saappaiden tuotetiedot ilmoittaa varsien kooksi ja näyttäisi olevan 38 cm, juuri saman verran kuin oman pohkeeni ympärys. Eli ihan hirvittävän paljosta ei ollut kyse, mutta pieni lisätila kuitenkin tarvittiin kaikille suunnattomille lihaksilleni. :D

Kaikille korjaustöille (venyke, nilkkaosan venytys ja kantalaput) tuli hintaa n. 50 €. Tästä lisäsijoituksesta huolimatta tulivat nämä saappat n. 140 € halvemmaksi kuin ne alunperin kuikuilemani Palmroothit.

Ei siis kannata heti luovuttaa, jos tuntuu, että kaikki saappat ovat pohkeesta piukeita. Kannattaa ehdottomasti kysäistä myös suutarin mielipide, jos on pienestä kiinni. Porissa suosittelen lämpimästi Suutaritar Enniä Kauppahallissa!

Saappaat siis ovat nyt muuten oikein buenot, mutta yksi pieni probleema edelleen on. Mun jalka on melko rintava ja vaikka nilkan kohtaa hieman venytettiinkin, ei jalan sujauttaminen kenkään tapahdu kovin liukkaasti. Saappaan sisäpuoli ja esim. tän päiväiset sukkahousut muodostivat melkoisesti kitkaa välilleen, joten piti miettiä että mitenkäs pirussa nämä sais jalkaan hieman pienemmällä ähinällä, kun ei pitkää kenkälusikkaakaan ollut saatavilla. Ratkaisu löytyi, kun muistin erään kenkäkauppiaan kertoman jutun buutseista ja muovipusseista. 

Eli nilkasta piukean oloiset tai muuten vaan kitkaavat buutsit tai mitkä tahansa saappaat ja nilkkurit saa astetta sujuvammin jalkaan, kun sujauttaa kannan alle ohuen muovipussin. Itse käytin hevi-osastoilta tuttua hedelmäpussia. Pussi on huomattavasti liukkaampi kuin kengän sisus ja saappan saa kiskaistua jalkaan käden käänteessä. Sitten vaan nypätään pussi pois kengästä ja ei kun menoksi! Ja koska nahka venyy käytössä, niin todennäköisesti jossain kohtaa alkaa pärjäämään jo ilman sitä käsilaukussa kulkevaa hedelmäpussiakin. 

 

 

Kommentit (12)

halikam

Makeet saappaat kyllä. Itseäni himottaisivat saapikkaat mutta pohkeen paksuimman kohdan ollessa 52cm, ei saapikkaita ole löytynyt eikä 14cm venytyskään ole oikein luentevaa....yhdet saapikkaat olen kerran jalkaani onnistunut kiskomaan,mutta saappaiden 480€ hinta sai mit järkiinija saapikkaat jäiivätnäin ollen kauppaan....ehkä vielä joskus...

Veera
Liittynyt2.9.2015

huh, joo 480 € on jo melkoinen hinta! :P

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Liljankukka

Katsopas Klingel-postimyynnistä sivut. Itselläni samankokoinen jalka kuin sulla. Sieltä löysin saapikkaat alle 170€. Leveä lesti, hyvät jalassa. Suosittelen!

Veera
Liittynyt2.9.2015

On vaan valitettavasti jo muutaman vuoden vanha hamonen, niin ei enää löydy. :(

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

muumitikkari

Ensinnäkin upeat Korsin mokkabuutsit! Palmrothin kenkien lesti on yleensä ollut hyvä.Materiaalit ja värivalikoimakin ok. Löytyy myös niitä punaisiakin kenkiä. Korsin laukut ja kengät onkin sitten luku sinänsä. Harmi,kun ovat vain niin tyyritä. Tuo suutarin vinkki oli oiva! Aion myös omiin mokkasaapikkaisiini teettää saman operaation ja ei kun menoks :)

Veera
Liittynyt2.9.2015

Juu, Palmrothin kengät joita olen kokeillut ovat kaikki kyllä olleet just tosi hyviä lestiltään. Nytkin himottais heiltä yhdet kiiltonahkanilkkurit... 

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Melleriini

Löysin sinut Me Naiset lehden jutusta. Pakkohan se oli tulla tutustumaan "naaapurin tyttöön"! ! Olen kotoisin Sotkamon naapuripitäjästä. Mulle kävi saappaiden kanssa päinvastoin! Löysin ihanat Aaltosen kotimaiset kengät (Hullun halvalla poistomyynnistä), jotka istuivat kuin tehtynä "vaikeaan" jalkaani. (Kenkäkaupassa sanotaan niin, että minulla on sellainen jalka, kun sopivia kenkiä ei tahdo löytyä.) Ainoa miinus oli liian löysä varsi. Eiku suutari-tytölle korjattavaksi. Hakiessa saappaan varsi oli sopiva oikeaan jalkaan, mutta kiristi vasemmasta. Olimme katsoneet sopivuuden vain oikeaan jalkaan!  Eipä tullut mieleen kummallakaan, että toisen jalan pohje saattaisi olla isompi. Niinpä saapas jäi suutarille venytykseen. Ihan passelia siitä ei enää saanut. Hieman ikävästi se kiristää. Olisiko vasemman pohkeen laihdutus vinkkiä takataskussa? :) Mitä tästä opimme: kannattaa sovittaa ja säätä varen leveys molemmista saappaista yhtäaikaa.

Viliina

Minulla on hieman vastaavanlaiset ongelmat saappaiden kanssa. Nilkkani on aika kapea suhteessa pohjelihakseen ja hyvin harvat saappaat valmiina ovat nilkasta sen 24 senttiä ja pohkeesta noin 46. Onneksi hyvät suutarit tekevät erinomaista työtä. Tampereelta suosittelen lämpimästi Mansen Suutarin neitejä. :)

Ihania pyykkitarinoita oli kirjoitelleet kommenttiboksin täydeltä! On hauska huomata miten niinkin arkiselta tuntuva asia voi herättää monenlaisia muistoja. Pyykinpesuun liittyvissä muistoissa oli selvästi kaksi pää"genreä", oli kauniita ja hieman haikeitakin lapsuus- ja nuoruusmuistoja joihin liittyi omat vanhemmat tai jopa isovanhemmat ja sitten oli toisaalta paljon niitä koomisia kömmähdyksiä ja tilanteita jotka saivat kertojansa repimään tukkaa pesukoneen äärellä. Hyvissä ja nostalgisissa muistoissa oli usein tärkeänä tekijänä puhtaan pyykin raikas tuoksu eikä ihme, sillä tuoksumuistot vetoavat tunteisiin ja voivat säilyä todella vahvoina jopa vuosikymmeniä.

Nim. Tuya kertoi näin:

Näin harmaan ”talven” keskellä muistuvat mieleen ihana lämpö ja raikas tuoksu, kun vielä ”kotona-kotona” asuessani hain lämpiminä kesäiltoina puhtaita pyykkejä ulkoa kuivumasta. Näin kaupungissa kerrostalossa asuessa tuo tuntuu ihan ylellisyydeltä. :)

Tässä nyt ei ole vuosikymmenistä, vaan vasta tunneista kyse, mutta itsellä ainakin on tällä hetkellä todella vahvasti muistissa kuinka ihanalta koko meidän makuuhuoneessa tuoksuu nyt, kun vaihdettiin juuri toissapäivänä puhtaat lakanat joiden pesussa olin käyttänyt Lenorin Luxuroius -sarjan Topaz & Magnolia -huuhteluainetta. Jos arjen ihanista hetkistä puhutaan, niin aika monelle se vasta vaihdettuihin raikkaisiin ja hyvän tuoksuisiin lakanoihin sujahtaminen taitaa olla sellainan. Itse en ainakaan malttaisi odottaa, että pääsen iltavuorosta kotiin ja kaivautumaan sinne ihanan tuntoiseen pesään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Melkein yhtä varmaa kuin se, että lapsena melkein kaikki meistä on jäänyt joskus kielestä kiinni johonkin metalliseen (itse nuolaisin mm. lumikolaa), niin myöhemmissä ikävaiheissa sitten pestään koneessa joku kiva villapaita. Osa tekee sen vahingossa toiset tarkoituksella lopputulosta arvaamatta. Ja kipeää se tekee, niin kielen repäisy mattotelineestä kuin myös sen kittanan ja huovuttuneen lempipuseron löytäminen koneesta.

Näin epäonnistuneesta villapaidan pyykkäyksestä kertoi nim. Ann:

Olin kerran vahingossa heittänyt merinovillaisen lempipaitani normipyykkien joukkoon ja poikaystävä tunnollisesti oli pistänyt sen koneeseen ilman sen suurempia tarkistuksia. Tätä ennen olin luullut että vaatteiden kutistumiset pesussa on lähinnä urbaani legenda, mutta väärässä olin. Tuo maailman ihanin neule oli kutistunut sellaiseksi kääpiön napapaidaksi. Huvittavinta siinä oli se, että hihat olivat huopuneet kiinni. Eli lopputulos: keskenkasvuisen hobitin pakkopaita!

Aina ei toki ole kyse vahingosta, vaan kauniista ajatuksesta, kuten Nim. Elisan ollessa omatoiminen lapsi:

Muistan hyvin kun tomerana kerholaisena kerran laitoin pyykkikoneeseen koko perheen talvikengät.. ajattelin tekeväni äidille palveluksen, mutta kaikki mokka ja nahkakengät eivät tykänneet pesusta saati linkouksesta…. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikenlaisten ylimääräisten esineiden peseminen kuulostaisi olevan varsin yleistä puuhaa. Kertomuksissa rumpuun kolisemaan oli päätynyt niin avaimia, kaukosäätimiä kuin vähän kalliimman puoleisia puhelimiakin. Rahaa, kuitteja ja nenäliinojakin on tainnut pyykätä meistä jokainen joskus. Itse muistan miten penskana aina kannatti olla mukana pyykkihommissa ainakin silloin, kun pestiin isän housuja sillä niiden taskut olivat varsinainen aarreaitta kolikkokasoineen ja minä kyllä pidin huolen, että ne eivät päässeet koneeseen saakka. Sillä niinhän se menee, että löytäjä saa pitää, vai mitä? ;D

Kuittimytystä housun taskussa tuskin on kauheasti haittaa, mutta joskus pyöritykseen päätyneet väärät asiat voivat aiheuttaa melkoisen sotkun kuten kävi nimimerkeille Tytti ja Sikkuralla:

Ikävin pyykkäysepisodi tapahtui, kun ilmeisesti kissa (tai minä) oli onnistunut saamaan vessapaperirullan pyykinpesukoneeseen. En tietenkään huomannut sitä laittaessa pyykkiä pesuun… Sitä paperinöyhdän määrää!

-Tytti-

Juuri viime viikolla koin elämäni kamalimman pyykkäyshetken. Pieni poikani on sellainen vilpertti, tohottaa joka paikassa ja kuljettaa tavaroita milloin minnekin. Pesin väsyneen päivän päätteeksi pyykkiä ja kun aloin kaivamaan märkiä vaatteita koneesta, ihmettelin, miksi vaatteet olivat täynnä outoa silikonimössöä ja valkoista hahtuvaa. Syy selvisi vaatekasan pohjalta: kaksi kertakäyttövaippaa. Poikani tekosia ilmeisesti :D

-Sikkuralla-

PC150218-800x1020

Itsehän tunnustauduin jossain aiemmassa postauksessa jo hysteeriseksi värjäytymien pelkääjäksi ja esimerkiksi raidallisten vaatteiden peseminen on mielestäni aina todellista uhkapeliä. Useimmiten se taitaa kuitenkin olla joku väärään aikaan koneeseen eksynyt vaatekappale joka on syynä värjäytymiin, mutta koen pelkoni silti aiheellisena. Pinkkejä, vaaleansinisiä ja kusenkeltaisia asioita on kommenttien mukaan tullut ulos myös teidän koneistanne.

Niin ne on ”miehet” jo seitsemän vuotiaana tarkkoja miten pukeutuu. Minä pesin poikani jalkapallo boxerit vahingossa jonkin punaisen kanssa ja siitä tuli sanomista. Eihän sitä voi vaaleanpunaisia jalkapalloja pitää jalassa, se kun on niin tyttömäistä ;-) Ei siinä auttanut paljon yrittää selittää ettei niitä kukaan näe…

-Hanna-Riitta-

Ai että, tosi kiva oli lukea näitä juttuja! Kiitos kaikille osallistuneille!

Mutta entäs sitten ne arvonnan onnekkaat voittajat? Arpaonni osui seuraavien nimimerkkien kohdalle ja heille on laitettu meiliä aiheesta: Mursu, Tomi S, nasu86, ZaZa, sikkuralla, Gufi, Pyykkäri, Lilium, Chrisse ja Auli. Teille siis lähtee suunnittelemani pehmoiset Lenor-huivit + pyykit huumaavan tuoksuisiksi taikovaa Lenor-huuhteluainetta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Loppuun vielä viimehetken joululahjavinkki nim. Katariina L:n kommentitn muodossa:

Yksi parhaista pyykkäysmuistoista on omaan asuntoon muuttaneelle pojalleni joululahjaksi tehty ”pyykkikori” joka sisälsi pyykkikorin lisäksi pyykinpesuainetta ja huuhteluainetta sekä uudet lakanat. Lahjan saajalla oli muuten suu messingillä jouluaattona :)

 

Ne voi ne ihan arkisetkin jutut olla oikein osuvia lahjoja! Perheen ainoana pyykkivuoren kanssa painiva äiti ei välttämättä lahjapaketista kuoriutuvasta kokoontaittuvasta pyykkitelineestä ihan hirveästi innostu, mutta juurikin ekaa omaa kotia rakentavalle nuorelle tällaiset kodin perustarpeet ovat mielestäni kivoja lahjoja. Itse ainakin aikoinaan tykkäsin. Mutta on pyykkiteemaista lahjomista ilmassa täälläkin.. kävin nimittäin juuri ruokatunnilla ostamassa mulle ja murulle yhteiseksi joululahjaksi uuden pyykkikorin! :D

-yhteistyössä Lenor-

Kommentit (1)

Sankko + karhupumppu, tiedättekö mitä niistä saadaan? Edullinen ja tilaaviemätön pesukone! Muuttaessani aikoinaan tänne Poriin opiskelemaan asuin ensimmäiset 1,5 vuotta ilman omaa pesukonetta. Asuin omakotitalon siivessä sijainneessa pikkuyksiössä ja sain toisinaan käydä vuokraisäntäni asunnossa pyörittämässä esim. isommat lakanapyykit, mutta en halunnut olla vaivaamassa herraa vähän väliä pyykkikoneenlainauspyynnöillä, joten pesin paljon pyykkiä käsin. Mamma kuitenkin neuvoi vanhan käsiä ja voimia säästävän karhupumppu-niksin ja pikkareiden käsinpuristelun sijaan humputtelinkin kalsareitani sankossa tulisuudelmalla aina siihen saakka kunnes muutin kerrostaloon, josta löytyi pesutupa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka sittemmin on pesukone löytänyt tiensä ihan jo omaan asuntoommekin enkä ole enää karhupumpun tai edes pyykkivuorojen armoilla, niin minusta ei kyllä ole kuoriutunut mitään taidokasta superpyykkääjää. Olen 33 vuotias ämmä ja vieläkin toisinaan hieman epävarma vaatehuollon suhteen. Enkä edes ymmärrä miksi, jokaisesta tekstiilistähän löytyy nykyään ohjeet miten vaate tulee pestä. Mutta niin vaan huomaan tämän tästä miettiväni jotkut rievut kädessä, että voiko näitä nyt laittaa keskenään samaan koneeseen ja milläkähän pesuohjelmalla jokin olisi hyvä pestä tai, että voinko saada rakkaan neulepaitani pilalle, jos teen jotain väärin käsinpesussa. No, onneksi näitä tilanteita varten on äiti ja Tommi, jotka sitten kärsivällisesti vastaavat pyykkiurpon kysymyksiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pesukoneemme käyttöohjetta ei ole näkynyt enää aikoihin ja vaikka etupaneelissa lukeekin lyhyt kuvaus kustakin pesuohjelmasta, ei niistä oikein ottanut selvää mihin mikäkin ohjelma sopii. Tommi ottikin sitten yksi päivä kynän kauniiseen käteen ja otti asiasta selvää googlettamalla. Tämän tiedonhaun perusteella kävi ilmi, että perus 40 asteen vaatepyykille käyttämämme ohjelma oli aivan turhan pitkä ja järeä siihen tarkoitukseen ja hommaan paremmin sopiva ohjelma tekee hommat n. puoli tuntia nopeammin. Sitä oli vaan aina valinnut sen yhden ja saman varman päälle -vaihtoehdon, johon oli tottunut, kun ei muusta oikein tiennyt. Nyt kun noiden pesuohjelmien tarkoitukset on kirjattu lapulle joka on tallessa koneen lähettyvillä, on tullut käytettyä huomattavasti useampia ja paremmin kohdennetuja ohjelmia.

Pesukoneen ohjeet kunnolla lukemalla voi siis A) säästää aikaa, B) säästää vettä ja C) säästää sähköä. Jos olet ollut kaltaiseni urpo, jolle ei pesukoneen eri toiminnot ole tuttuja, niin suosittelen kaivamaan ohjeet joko laatikon pohjalta tai valmistajan sivuilta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi syy näihin viimeaikaisiin pyykinpesuoivalluksiin on ollut tämä syksyn ajan käynnissä ollut Lenor-yhteistyö, jossa yksi tehtävänäni on ollut testailla heidän huuhteluaineitaan löytääkseni omat suosikkini. Tulokset ovat kyllä aivan selvät; valitsen huuhteluainetta käyttäessäni aina joko jomman kumman kepeistä Pure Care -sarjalaisista tai sitten pehmeän ja pitkään tuoksuvan Luxurious-sarjan Topaz Magnolian. Kaipaan kyllä pyykkeihini huuhteluaineen tuoman raikkaan tuoksun, mutta se ei saa olla liian hallitseva.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten tarkkaan te muuten syynäätte pesuohjelaput vaatteen ostovaiheessa? Minun täytyy myöntää, että usein tulee välitettyä vain siitä materiaalista ja pesuohjeiden tutkiminen jää vähemmälle. Mutta toisaalta, luonnonmateriaaleja suosiessa on yleensä melko varma myös siitä, että vaatteet saa puhtaiksi ihan omin keinoin. On nimittäin todella ikävä yllätys, kun vasta vaatetta ensimmäistä kertaa pyykkin laittaessa tajuaakin sen kaipaavan vaikkapa kuivapesua tai muita pesulapalveluja, itse kun ainakin olen ihan hirvittävän laiska viemään kamppeitani pesulaan asti, ehtivät aina lojua kuukausikaupalla odottamassa, että muistan asian.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nykyään uudempien pesukoneiden kanssa tuntuu kyllä, että monia ennen ehdottomasti käsinpesuun kuuluviakin asioita varten on jo omat pesuohjelmansa, joten käsipesuhommien vihaamisen takia ei enää tarvitse jättää niin montaa vaatetta kauppaan. Itseä kyllä edelleenkin hieman epäilyttää esimerkiksi tuossa tämän syksyn suosikkikashmirneuleessa oleva ohje pesusta koneessa villaohjelmalla. Apua, en oo ikinä pessyt villaa tai kashmiria koneessa! Uskaltaisko sitä ihan oikeesti? Ehkä mä tällä neljänkympin neuleella nyt uskallan kokeilla. Onko teillä kokemuksia noiden villaohjelmien käytöstä? Saako lähes kaiken laittaa jo koneeseen?

Olen ilolla lueskellut teidän huiviarvontaan kirjoittelemianne pyykkitarinoita. Selkeästi näinkin arkisestakin asiasta muodostuu mitä erilaisempia muistoja. On mokailua, herkistymistä ekan vauvanvaatekoneellisen äärellä ja kauniita lapsuusmuistoja. Vielä ehtisi käydä kertomassa oman stoorinsa, siirsin osallistumisajan loppumista huomiseen iltapäivään, sillä en minä kuitenkaan voittajia ala nyt yöllä vuorokauden vaihtuessa arpomaan. Jos siis haluat osallistua Lenor-huivini arvontaan, niin kipaise TÄNNE. Julkistan voittajat täällä blogissa ja laitan heille myös jokaiselle meiliä. Ja taidan kyllä nostaa muutamia parhaita tarinoitanne samalla luettavaksi kommenttiboksin ulkopuolellekin. Pyykätessä roiskuu ja tunteet kuohuu. :D

Kommentit (4)

kata

Sulla on ihanan värikäs tyyli kirjoittaa! En olisi ikinä uskonut jaksavani lukea PYYKKÄÄMISTÄ käsittelevää postausta mutta niin vain tapahtui.. :D Oletpa mainio muikkeli.

Kiva kuulla, että tällainen tylsäkin aihe upposi! :D Se on kuule mielenkiintoista hommaa tuo pyykkääminenkin.. ;D

Taina

Täällä on pyykätty villapesussa silkit ja angorat, kashmirit ja villat. Ja on tullu testattua huopumisetkin alpakalla. Suosittelenkin että vaan villapesuohjelmaa näille. Meinaan kerran heitin vastaneulomani alpakkamekon perusohjelmaan neljäänkymppiin ja siitä tulikin sitten teepaita. Mutta itellä on kans kashmir-paitoja ja huiveja ja kyllä ne villapesun kestää, samaa lammastuotettahan ne loppujen lopuksi on. On se taivaallinen materiaali <3

no kai mun pitää uskaltaa se villapesu testata! Ja samaa mieltä kashmirista, taivaallista. Just lähti yks aleneule taas tilaukseen, kun tuntuu, etten näin talvella muuta käytäkään.

-Yhteistyössä Lenor-

Mä muistan, kun lapsena aina vanhempien viikatessa puhtaita lakanoita, mä halusin ehdottomasti mennä seisomaan sinne lakanan alle. Oli ihanaa tuntea lakanan "humpsauttelusta" aiheutunut ilmavirta kasvoilla ja nuuhkia sitä puhtaan pyykin raikasta tuoksua. Mietin tässä hetki sitten, että oliko minun lapsuudessa 80-luvulla myynnissä vain ja ainoastaan sinistä huuhteluainetta, vai johtuuko harha päässäni siitä, että meille nyt vaan aina ostettiin sitä sinistä ihanan tuoksuista? (Tommi sanoo, että oli myös vaaleanpunaista)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puhtaasta pyykistä intoilu ei ole vähentynyt iän myötä. Juuri jokin aika sitten totesin Tommille sängyssä, että en ehkä tiedä mitään ihanampaa kuin kaivautua puhtaisiin hyvän tuoksuisiin lakanoihin muru vieressäni. Se on jotenkin niin totaalisen onnea täynnä oleva hetki, ja juuri silloin tuntuu kuin mikään ei voisi olla pielessä.

En varmasti ole ainoa, jolle puhtaan pyykin tuoksu on avain moniin muistoihin ja tunteisiin. Luin tuossa Lenorin tutkimusraporttia jossa käsiteltiin tuoksujen vaikutusta ja merkitystä Pohjoismaissa ja sen esipuheessa eräs tuoksuihin paneutunut kemian tohtori kertoi, että "ihminen saa päivittäin jopa 75 % positiivisista emotionaalisista signaaleista tuoksujen välityksellä". Ruoan tuoksu, rakkaan ihmisen tuoksu, raikkaan syysilman tuoksu ja puhtaiden vaatteiden ja petivaatteiden tuoksu, siinä monta ainakin itselle tärkeää positiivista fiilisten luojaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos aamulla kiskoo päällensä nuhjuiset vaatteet, jotka dunkkaavat epämiellyttävälle, ei olo varmasti ole ihan parhain ja itsevarmin, vaikka asu upealta näyttäisikin. Lenorin tuoksuraportin mukaan 38 % ihmisistä kokee olonsa epämukavammaksi vaatteissaan päivän päätteeksi ja syy siihen on useimmiten se, että kamppeet eivät tuoksu enä yhtä hyviltä kuin aamulla puhtaana päälle pukiessa. Tästä syystä hyvin moni ihminen tunnustaakin (naisista jopa 46 %) pesevänsä pyykkiä vastapestyn tuoksun vuoksi eikä aina välttämättä siksi, että vaatteet olisivat tosiasiassa likaisia. Vaatehuollon ja ekologisuuden kannalta ei kuitenkaan ole ihan hirvittävän suositeltavaa pyörittää pyykkikonetta ihan vain siksi, että saisi vaatteet tuoksumaan hyviltä, jos ei muuten varsinaisen pesun tarvetta vielä ole.

Minä sain nyt tämän blogikamppiksen myötä testiin laatikollisen Lenorin uusia hajuvesivalmistajien kanssa yhteistyössä suunniteltuja huuhteluaineita joiden kerrotaan uudenlaisen tuoksuteknologiansa avulla saavan vaatteet tuoksumaan hyvältä entistä pidempään. Tuollaiset tuoksuteknologiat, mikro-parfyymikapselit sun muut menevät kyllä kaltaiseltani tavalliselta tallaajalta siinä määrin ohi, että eihän tätä lupausta usko ennen kuin itse kokeilee. Olenkin nyt pyykkäillyt ensimmäiset koneelliset käyttäen luxurious sarjan Gold Orchid ja Topaz & Magnolia huuhteluainetiivisteitä ja aion tarkkailla tätä tuoksun kestoa nyt nenä pitkällä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tuoksuja Lenorilta löytyy kaikkiaan seitsemän, mutta kaikkia en ole vielä ehtinyt pyykkeissa nuuskuttelemaan. Se pullosta suoraan tarjoutuva lehahdus kun ei tällaisten tiivisteiden kohdalla tosiaankaan kerro totuutta, vaan on melkoisesti lopputulosta voimakkaampi tuoksu. Kokeilemistani pulloista omaa hajuaistiani on kuitenkin tähän mennessä miellyttänyt kauniin roosan sävyiseen pulloon pakattu Topaz & Magnolia, (no nyt  meidänkin pesuhuoneesta löytyy vihdoin vaaleanpunaista huuhteluainetta sinisen sijaan!) jonka keveässä tuoksussa on häivähdys magnoliaa ja ruusua. Uskallan kuitenkin veikata, että perinteisemmältä sinisessä sävyssään näyttävä Spring Awakening saattaa kyllä myös itseäni miellyttää. Seuraava lakanakoneellinen kokeillaan sillä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pelkkää huuhteluaineiden nuuhkimista tämä blogiyhteistyö ei kuitenkaan sisällä, sillä pääsin kamppiksen tiimoilta tekemään jotain huikeaa, suunnittelemaan huivin! Voitte kuvitella miten innoissaan kaltaiseni huivi-/turbaanifriikki tästä haasteesta oli. Huivia on nyt valmistettu pieni erä ja niitä on tulossa arvottavaksi myös teille lukijoille. Omaa luomustani olen tietenkin ilolla ja ylpeänä jo kaulassani kantanut ja testaillut minkänäköisiä turbaaneja siitä saa aikaiseksi. Ja täytyy sanoa, että aika kivalta näyttää. :) Huivista ja sen suunnitelusta tulossa myöhemmin ihan oma postauksensa!

Kommentit (15)

al

Mitenkään väheksymättä yhteistyökuviotasi täytyy todeta, että tuo erilaisten tuoksuaineiden tunkeminen paikkoihin, joissa niitä ei oikeastaan tarvita, on mielestäni turhaa...ei ole ihmekään, että hajusteyliherkkyydet lisääntyvät koko ajan, kun kaiken "pitää" tuoksua jollekin ja joka aineeseen lisätään jotain hajustetta...On siellä monessa kodissa sellainen tuoksujen sekamelska, että huhhuh...Puhtaisiin lakanoihin en kyllä itse kaipaa mitään tuoksua, pyykinpesuainekin on tuoksutonta : )

no, nämä taitaa olla usein makuasioita, itse kyllä kaipaan esim kosmetiikkatuotteisiin jotain tuoksua, sillä omaan nenääni ne hajustettomat haisevat vain pahalle.

Anna

Olen myös sitä mieltä, että mitä vähemän myrkkyjä käytämme peseytymiseen, pyykinpesuun ja siivoukseen, sen parempi. Osaa näistä mikroaineista ei saa vedenpuhdistamolla puhdistettua vedestä ja nehän päätyvät sitten vesistöihin ja sieltä kaloihin ja sitä kautta eläimiin ja myös ihmisiin.

Eli en ostaisi, tämä on siis vain oma mielipiteeni.

en oo tehnyt, en oo noin näppärä. Sinooperi Home Storesta hankittu joskus aikoja sitten. Samanoloisia näkynyt nyt myös Tigerissa

Puhdas tekstiili ei tuoksu millekään. Jos tekstiili tuoksuu jollekin, se ei ole puhdas. Tunkkaisesta hajusta pääsee eroon tuuletuksella tai etikalla. Lisäksi hajusteet lisäävät allergiaoireita ja ihon ärsytystä. Huuhteluaine siis muodostaa ”kalvon” kankaan pinnalle, joka estää mm. kankaan hengittävyyden minkä takia tekstiileistä tulee niin tunkkaisia.

Pyykin saa ”pehmeäksi” ilman keinotekoisia kemikaaleja kuivattamalla ulkoilmassa, silittämällä ja mankeloimalla sekä käyttämällä huuhteluaineen tilalta etikkaa, joka myös kirkastaa värit ja hapan etikka neutralisoi mahdolliset emäksiset pesuainejäämät tekstiilikuiduista. (Pyykki on myös valmiiksi pehmeää heti pesukoneesta nostettaessa kun käyttää pesupähkinöitä.)

Huuhteluaineet ovat tekstiilien vihollinen nro 1. Ne heikentävät synteettisiä kuituja ja näin ollen lyhentävät tekstiilin käyttöikää. Huuhteluaineet syövät elastisuutta! Alusvaatteiden kuminauhojen lörpsähtely ja mm. stretch-housujen vaalean harmaat karvat siellä peffan puolen saumoissa johtuu elastisiin poimuihin kertyneestä huuhteluaineesta, joka suoristaa kuidut ja lopulta katkaisee ne. Huuhteluaineet syövät myös kankaiden suojakäsittelyä: tekstiiliin jäävän huuhteluaineen molekyylit rikkovat pinnan ja päästävät veden tunkeutumaan kuituihin. Kaiken tämän lisäksi huuhteluaineet kuluttavat ylimääräistä ja erittäin tarpeetonta energiaa: turhia valmistus-, pakkaus-, varastointi- ja kuljetuskuluja, jotka kuormittavat luontoa.

HUUHTELUAINE IRTOAA LOPULLISESTI TEKSTIILIKUIDUSTA VASTA n. 20 HUUHTELUAINEETTOMAN PESUKERRAN JÄLKEEN!

Onneksi on olemassa paljon erilaisia joista jokainen voi valita itselleen mieluisimmat, oli ne sitten pesupähkinät, etikka tai huuhteluaineet.

Nuuhku

Jotain Lenorin "sensitive" tms huuhteluainetta erehdyin kerran ostamaan enkä kyllä osta toiste. Siinä on aivan järisyttävän voimakas haju, tai sitten sitä pitäisi ihan tosissaan laittaa koneelliseen vain yksi pieni pisara .. Olen laimentanut ainetta vedellä sitä mukaa kun pullo tyhjentynyt ja nyt vaatteisiin jäävä tuoksu (tai siis tässä tapauksessa HAJU) alkaa olla jotakuinkin siedettävä. Taidan edelleen pysyä tuoksuttomissa huuhteluaineissa, joita ylipäätään käytän vain ja ainoastaan lakanoissa ja joissain tietyissä paidoissa. Muut vaatteet ja niiden värit lähinnä kärsivät huuhteluaineista.

Hmm, tulikohan mun paketissa myös sitä Sensitiveä. pitääpä kokeilla sitäkin, en ole ehtinyt vielä, joten ei ole mielipidettä tuoksusta.

Sanna

Kiva kun on tuoksuja, mutta hajusteallergikko/migreenikko ei näistä kiitä :/

Karmeinta mitä voi olla, on saada teatterissa/bussissa/koulutuksessa/ym. istumaan viereen itsensä hajusteilla (pyykinpesuaineet, hajuvedet, hiuslakka) valellut tyyppi. Vaikka se olisikin maltilla tehty, niin se combo voi tehdä jo tosi pahaa minulle.

Itsellä käytössä kevyin mahdollinen kaupasta saatava hajusteellinen pesuaine (Lidl nestemäinen on hyvä) ja sitten ihan hajusteettomia suosin.

allergiat ja yliherkkyydet on ikäviä, mutta aika mahdotonta on elää niin, että jokaista tuotetta valitessa pitäisi miettiä joka ikistä ihmistä johon mahdollisesti törmää omien mieltymysten kustannuksella. Olen toki sitä mieltä, että hajusteiden käytössä pitäisi jokaisen ymmärtää maltti, jos meinaa julkisille paikoille mennä, mutta kuten itse sanot, niin jo se matlillinen kombo voi jollekin ongelmia aiheuttaa, joten hankalaa on jokaista mahdollista allergikkoa miettiä aamulla tukkalakkaa suihkutellessa.

KatE

Tuosta Lenorin "tutkimusraportista" otetusta lainauksesta tulee mieleen pelkästään, että siinä on taas luomalla luotu tarve, jotta saataisiin kuluttajat ostamaan taas uusi, periaatteessa täysin tarpeeton tuote. Sinänsä minulle on samantekevää mihin ihmiset rahojaan laittavat, mutta koska nämä aineet ovat sekä ekologisesti että terveysnäkökulmista melko kyseenalaisia toivoisin, että ihmiset miettisivät toisenkin kerran tarvitaanko näitä...

aika monen asian kohdalla voidaan aina vetää esiin "tarvitaanko tätä todella" -kortti. Eihän me ihmiset loppupeleissä tarvita muuta kuin vettä, ruokaa ja katto pään päälle. Joten jokainen tosiaan omalla kohdalla miettiköön millaisia tuotteita haluaa käyttää. Itse esimerkiksi haluan käyttää huuhteluainetta esimerkiksi lakana- ja pyyhepyykissä ja satunnaisesti muussakin. Vaikka joku bloggaaja yhteistyöpostauksia huuhteluaineesta kirjoittaakin, niin ei ne aineet siellä kaupassa itsekseen ostoskärryihin väkisin hyppää.