Kirjoitukset avainsanalla Suunnitelmat

Kuten jo joskus aiemmin kerroin, niin mä en vaan jotenkin viihtynyt Lady Linella. Salilla ja pukkarissa oli jotenkin jotenkin hirveän unettava tunnelma ja mä envaan saanut salilla itsestäni mitään irti. En mä väitä, että saisin välttämättä missään muuallakaan, mutta nyt rahatilanteen ollessa aiempaa heikompi totesin, että on ihan järjetöntä maksaa kuukausittain sellaista summaa palveluista joita ei saa aikaiseksi käyttää riittävästi. Nyt kun alkuvuoden aikana selvisi lopullisesti sekin, että mun mielestä kaikki ryhmätunnitkin on suurimmaksi osaksi hanurista, niin Lady Linen jäsenyys osoittautui itselleni ihan turhasta maksamiseksi.

Haluan kuitenkin, että mulla on mahdollisuus mennä salille silloin harvoin kun siltä tuntuu. Ja parastahan on tietysti, jos sinne ei ole suunnattoman pitkä matka, jottei vaan ne kilometrit lannistais sitä pientä itävää salifiilistä.

Ratkaisu tupsahtikin sitten sopivasti lähes kotiovelle aika lailla samaan aikaan, kun tein päätöksen irtisanoa Lady Linen jäsenyyden. Poriin avattiin uusi Fitness 24 Seven -kuntosali ja sen sijainti on optimaalisesti n. 100 m päässä mun kotiovelta, joten päätin käydä vilkaisemassa paikat tänään.

 

Kuvankaappaus 2014-4-29 kello 22.51.55

 

Tilat olivat avarat ja valoisat, ja kuntosalilaitteiden lisäksi salilta löytyi myös erillinen tila vapailla painoilla harjoitteluun. Ja jos miesten seura ujostuttaa, niin naiset voivat sulkeutua omaan saliinsa. Sen tarkempaa tutustumista en ehtinyt nyt edes tehdä, mutta allekirjoitin sopparin samoin tein. Huhtikuun aikana liittymällä kun sai kortin hintaan 14,90 €/kk ekan vuoden ajaksi. (norm. 19,90 €). Ja kun irtisanomisaikakin on vain 2kk ilman mitään 'pakko olla ainakin vuosi'-sopimusta, ei tässä ole mitään kamalia riskejä, vaan tuolla hinnalla voi rauhassa nyt ottaa selvää, että viihtyisinkö tuolla yhtään paremmin.

Tänään en valitettavasti karmean oloni vuoksi päässyt uutta treenipaikkaa kokeilemaan ja ainakin pari päivää se asia saa vielä muutenkin odottaa, sillä huominen menee pikaisella Helsingin reissulla ja torstaille on sovittuna vappuhommia ystävien kanssa. Mutta toivottavasti olen perjantaina iskussa ja sopivalla mielellä ja pääsen tutustumaan paikkaan tarkemmin.

Käykö teistä kukaan Fitness 24 Sevenin salilla? Helsingissä niitä ainakin on useampikin. Oletteko viihtyneet?

Kommentit (3)

Joo, täällä Helsingissä on noita jo ihan kivasti ja aloitin 24.ssa noin kuukausi sitten. Olen ollut todella tyytyväinen. Salilla on oma rauha ja tekemisen meininki.
Ainut pieni miinus tulee sormenjälkitunnisteesta, olen lähes joka kerta joutunut muutaman kerran peruuttamaan kopista ulos, kun laite ei hyväksy mun sormenjälkeä. :)
Mutta käyhän sekin treenistä kun jumppaa ees sun taas siinä pienessä kopperossa, että pääsee sisään salille.
Laitteet ovat todella hyvät, vapailla painoilla en ole vielä uskaltautunut koklaamaan.

Suomessa asuessani ravasin juuri Sörnäisten 24/7. Asuin siitä juuri parin sadan metrin päässä. Itse nautin siitä, ettei siellä ketään kiinnostanut menitkö iskäs verkkareissa treenaamaan, toisin kuin monella nimeltä mainitsemattomalla salilla keskustassa tuntui tuntuvan. Tietysti myös ainainen aukiolo oli plussaa, pääsi vaikka viideltä aamulla treenaamaan!

Että veikkaan, että olet tehnyt juuri oikean valinnan! Ja kun sali on lähellä niin huomasin, että sinne saattoi mennä vaikka kahdesti päivässä tekemään pienen treenin. Ei tarvinnut stressata, että nyt pakko vetää pitkä ja kova treeni, kun kerran tänne asti tulin. Teki sen mitä teki tai jaksoi ja morkkista pitkästä matkustamisesta ei tuntunut.

Kirsi

Hyvä Veera, tervetuloa ...toivottelee kuntosaliharrastuksen juuri tuolla aloittanut mamma...(;

--Kirsi--

Neiti Rapakunto on palannut kotimaan kamaralle ja toipunut reissusta eilisen ja tämän päivän ajan ottamalla rennosti kotona. (No otin mä myös muutaman eilen baarissa... :D )  Loma oli ihana, mutta kotiin palaaminen on myös hienoa. Pääsen taas arjen myötä jatkamaan uusien rutiinieni opettelua ja kiskomaan jumppakamppeita niskaan.

Tulevalla viikolla tapahtuukin sitten sporttailun saralla yhtä jos toistakin, sillä tammikuulle asettamani tavoitteet odottavat suurimmaksi osaksi vielä toteutumistaan. Luvassa on siis mm. uinititekniikkakurssia, ehkä zumbaa ja salillekin haluaisin loppuviikosta ehtiä. Pysykää siis mukana taas ensiviikolla, kun blogi palaa loman jälkeen aktiivisena langoille!

Kuvankaappaus 2014-1-26 kello 17.59.23

 

Mitäs sanotte, pitäiskö olla pikkuisen harmissaan, että jätin tuon simmarin ostamatta? Naama-uikkari olis irronnut Adidaksen outletista 15 eurolla, mutta arvelin, että saattais kanssauimarit melkoisesti säikähtää, jos altaaseen molskahtaisi kaksi pallonaamaa samassa ruumiissa.

Nyt tarttiskin sit vaan löytää kaapin perukoilta se oma klassinen musta kokouimapuku, jonka ei pitäisi herättää altaassa sen kummempaa huomiota, ei positiivista eikä negatiivista. Ootan huomisiltaista altaaseen pulahdusta jo ihan innolla!

Toivon hyvää tulevaa sporttiviikkoa itselleni ja teille!!

Kommentit (1)

Vaikka toistin eilisen "‘Salikortin metsästys kaaoksessa olevasta kämpästä’" -treenin tänään pelkät sisävaatteet päällä, ei sillä ollut toivottuja tuloksia. Mutta nyt on uusi kortti haettu Lady Linelta, joten mä pistän ihan näillä näppäimillä takin päälle ja lähden kipittelemään Porihallille siihen perhanan Skädääm-Tsädääm-Säpääm-whatever-jumppaan. Jos sinne mahtuu. Vieläkö on kinkunpolttajia sankoin joukoin liikkeellä?

kortti

 

PS. Jos ei musta kuulu viimeistään huomenna, niin oon heittänyt veivini sinne jumppasalin nurkkaan. Mutta eiköhän se sit viimeistään torstaina oo Iltalehdessä. "Rapakuntoinen nainen luuli itsestään liikoja ja kuoli kituen jumppasalilla Porissa."

Kommentit (4)

Epuuka

Heissan Veeruska!

Ajattelin jo aikaisemminkin kirjoittaa toverillisen postauksen sinulle, mutta jäin vielä miettimään, että mitä oikein kirjoittaisin, sillä en ole koskaan kommentoinut tekstejäsi, vaikka olen toista blogiasi seurannut Vuodatuksen ajoista lähtien. Ainakin sen, että tunnen olevani kohtalontoverisi, vaikka vuosia on vielä muutama vähemmän, ja vastaavasti kiloja muutama enemmän. Täällä on siis meitä muitakin, jotka kaipaavat pois rapakunnosta.

Sairastuin nelisen vuotta sitten ensin henkisesti, sitten fyysisesti. Sinä aikana paino on pompannut ylöspäin noin 25 kg - nöööyh! Entinen fyysinen minä on aika syvällä piilossa kaikkien kilojen alla, mutta vihdoin etenkin henkinen vointini alkaa olla siinä mallilla, että jaksan keskittyä tähän asiaan. Pitäisi syödä paremmin ja liikkua enemmän.

Tuloksia pitäisi tietysti tulla heti - minulla on ärsyttävä tapa käydä katsomassa painoa vaa'alta, eikä keskittyä peilikuvaan tai vaatteiden istuvuuteen. Olen nyt kolmatta päivää remontissa, käynyt kävelyllä ja syönyt vähemmän. Paljon en saa tehdä, sillä toivun vielä endometrioosileikkauksesta. Jotenkin tuntuu jo nyt valoisammalta. Ei ole tehnyt mieli syödä mitään roskaa, ja nytkin on maitorahka menossa. Tämä on tietysti alkuinnostusta, mutta jos ei tällä kertaa asettaisi itselleen niin tiukkoja tavoitteita, ja keskittyisi hyvään oloon!

Siispä - kiitos tästä blogista. Toivon sinulle valoisaa ja innostavaa kevättä! Odotan innolla postauksiasi. Älä luovuta <3

Mä kannustaisin kyllä unohtamaan sen vaa'an aluksi vaikka kokonaan. Keskity siihen millainen sun olo on. Itse olen lakannut stressaamasta kilolukemista jo vuosia sitten ja tämäkin tapojen muutos -yritys on nyt todellakin tarkoitettu fiiliksen nostamiseen kilojen karistamisen sijaan. Niitä voi samalla lähteä, mutta se on toissijaista, oma sisäinen tunne on tärkein ja sitä ei kannata rassata tuijottamalla sitä vaakaa.

titta

Hei!

Mahtava, rehellinen ja inspiroiva blogi sulla!

Tuli vaan mieleen, et ois hauska nähdä joskus jotain sun lapsuus/nuoruuskuvia. :)

katsotaan, josko niitä tännekin eksyisi. Tuolla Tyyliä metsästämässä -blogin puolella sellaista matskua jo arkistoista löytyykin.

Tämä viikko on mennyt enemmän aikoessa ja meinatessa kuin toimiessa. Aattelin, että "pitäskö mennä huomenna uimaan" ja "joko tällä viikolla saisin itteni salille..". No en mennyt enkä saanut. Raahasin persukseni ainoastaan kävelylenkeille. Mutta näin alkuvaiheessa annan itselleni toki pienet aplodit näistäkin.

Jonkinlaisia etenemissuunnitelmia on kuitenkin hyvä olla, joten kirjataanpa tähän ylös asioita jotka on tavoitteena suorittaa tässä tammikuun aikana.

  • Uskaltaudun salille. Mulla on tallessa ohjelma joka mulle tehtiin, kun edellisen kerran yritin aktivoitua, joten se sopinee alkajaisiksi nytkin.
  • Osallistun uintitekniikkakurssille. Ilmoittautuminen on jo lähetetty!
  • Valitsen vähintään kaksi eri ryhmätuntia kokeiltavaksi. Vahvimpina ehdokkaina tällä hetkellä kahvakuula ja idiootilla nimellä paiskattu Sh'bam.

Nämä tavoitteet riittäköön nyt tälle kuulle. Kun ei lupaile itselleen liikoja, saattaa jopa onnistua.

 

Kommentit (22)

Sh'bam on kiva tunti, pelkkää biletystä :D Harmi kun Oulun SATSeissa Sh'bam tunnit on niin tyhmään aikaan että ei 8-16 töissä olevana pysty osallistumaan.

Ja joo, ei kannata tosiaan liikaa lupailla. Pienestä määrästä on hyvä aloittaa.

joo, täällä joku muukin kehui sitä ja yks kaveri kans FB:ssä hehkuttanut tunteja kivoiksi, joten katsotaan jos maanantaina mahtuisin mukaan. :)

Pirkko

Osaaksä pelata sulkista ja löytyiskö pelikaveri? Se on parhaimmillaan tosi teholiikuntaa ja lisäksi hauskaa.

Sevivas

Voi mahoton! Olen samantyyppisessä tilanteessa kuin sinä ja juuri tässä liikuntaa aloitellessa etsin vertaistukea blogeista. Olen seurannut toista blogiasi jo vuosia, joten tämähän sopii mulle kuin nyrkki silmään. Ja pakko tunnustaa, että olen halunnut sinulle jo pidempään kommentoida toiseen blogiin, että kannattaisiko tarkistaa ravinto- ja liikuntatottumuksia, kun olet valitellut väsymystä ja alavireisyyttä. En siis kommentoi saarnatakseni, sillä itselläni on samoja sudenkuoppia kuin sinullakin. Kuntoilussa olen kuitenkin päässyt nyt hyvään alkuun tauon jälkeen, ja löysin vihdoin salin, missä on tosi kiva tunnelma ja sopiva tuntivalikoima tätiliikkujan tarpeisiin. Ja SH'Bamiin olen jäänyt jopa koukkuun! Eli ei muuta kuin tsemppiä ja uskoa meille molemmille - kiitos kun kirjoitat!

kyllähän se on itsellä ollut aina se tieto, että ruoalla ja ravinnolla on oloon merkitystä. Mutta monen muunkin asian ollessa perseellään, ei niille jaksa tehdä mitään. Ei siinä paljon muiden ihmisten kommentit asiasta auttaisikaan sellaisessa vaiheessa. Nää hommat täytyy lähteä tasan itsestä.
Mut huomenna mulla oliskin aikomus mennä SH'Bam-tunnille! Kiva, saada samassa tilanteessa olevia lukijoita. :)

Olen sun kanssa ihan samaa mieltä tosta, että liikunnan aloittaminen on ihan itsestä kiinni. Vaikka joku muu sanoisi sulle, että kannattaisko lähtee käymään lenkillä, niin kyllä se on silti se oma motivaatio, joka saa sut lähtemään sinne lenkkipolulle. Ja tossakin asiassa auttaa tosi paljon se, että löytää sen just itselle sopivan lajin, mistä saa niin hyvät kiksit, että on pakko testata toistekin. Meikää ei esimerkiksi saisi kuuna päivänä hiihtoladulle, mutta ryhmäliikunta ja esimerkiksi lentopallo on sellasia, mitkä mun kohdalla toimii tosi hyvin. Olisi muuten mukava kuulla, mitä tykkäsit sh'bam-tunneista sen jälkeen kun olet käynyt siellä. :)

LINDAH

Kahvakuulailu on aivan mahtavaa ja tehokasta ja kun kurssin on käynyt voi sitä harrastaa myös kotosalla. Ainoa seikka mihin kannattaa kiinnittää huomiota on ettei valitse kahvakuulaJUMPPAA vaan kahvakuulaNOSTAMISTA. Näissä kahdessa on hurjat erot ja jumpassa kahvakuulaa käytetään väärin. Kahvakuulailun pitäisi olla nostamista, sillon liikkeet tehdään oikein ja saat siitä suurimman hyödyn. Eli valitse tarkkaan mitä kautta alat kahvakuulailemaan.

Itsekin olen plussapallero mutta hyvin jaksaa kahvakuulailla kotosalla parin eripainoisen kuulan kanssa. Parasta on huomata kun hauikset alkavat näkyä :D TSEMPPIÄ!

ahaa.. enpäs tiennytkään, että Kahvakuulailustakin on jotaine ri versioita. PItänee siis kysellä tuolta salilta, että millaisia nuo tunnit oikein on. :)

Hei, tätä blogia jään seuraamaan varmasti. Olet isojen muutosten äärellä, toivottavasti jaksat sitkeästi etsiä liikunnan kautta hyvää oloa, se kyllä sieltä löytyy kun jaksaa etsiä :)

Myy

Tsemppistä Veera! :) Minäkin oon seuraillu tyyliblogiasi jo jonkin aikaa, joten mielenkiintoista lueskella myös hyvän olon etsinnästäsi. Minäkin oon aikoinaan lähtenyt rapakunnosta liikenteeseen, ja tiedän miltä ne ensiaskeleet ryhmäliikuntatunneille ja salille tuntuvat. Kahvakuula, zumba ja kiertoharjoittelut/circuit training tais olla silloin sellaisia tunteja, joitten avulla lähin kuntoa kohottamaan. Jossain vaiheessa sitten uskaltauduin kokeilemaan myös rankempia tunteja, bodyattackia, pumpia ja combattia. Vaikka siellä ei vielä yhtä täysillä jaksanut vetää kuin muut, niin oli mahtava huomata, että niistäkin tunneista selvis hengissä! Ja pakkohan sinne oli ängetä uudestaan! Ja se on kyllä itseä motivoinut tosi paljon, kun huomaa, että säännöllisellä liikunnalla se kunto alkaa kasvaa yllättävän nopeasti. :)

Pakko kans muistuttaa, että otathan viikolle kans jonkun kehonhuoltotunnin? Bodybalancea, venyttelyä, joogaa, mitä teidän salilla onkaan tarjolla. Pääsee ne pikkuhiljaa löytyvät lihakset myös huoltoon :)

juu, kyllä mä tuolta noita venyttely ja Bodybalance tuntejakin just väijyin lukujärjestyksestä, että pitänee joku sellainenkin mukaan ottaa jahka tässä saa itsensä muuten liikkeelle.

Jumppakärpänen

Kaikkein olennaisinta olisi varmaan löytää se "oma" laji, josta oikeasti innostuu. Pakkopullaa ei kauan jaksa. Sh'bam on hauska ja minun mielestäni helpohko tunti (riippuu toki vetäjästä). Ei se pumppikaan paha ole, sitähän voi tehdä aluksi vaikka pelkällä tangolla. Joka tapauksessa ottaa aikansa, että liikkumisesta tulee osa elmää, tsemppiä!

Jumppakärpänen

Ps. LesMills-tuntien ohjelma vaihtuu käsittääkseni maaliskuun alussa, silloin voisi olla hyvä sauma kokeilla jotain vähän "oudompaakin" tuntia.

Mari

Uintitekniikkakurssi! Sinne munkin pitäis mennä, nimimerkillä muunneltu sammakko-tyyli.. Viimeks vaan kun olin uimakoulussa niin naapurin lihava poika paino mut pinnan alle. Kamalat takaumat...

Heli

Itse vannon uimisen nimeen. Se kehittää kaikkia lihasryhmiä ja on lisäksi hellä nivelille (jos uintiasento on oikea eikä tule ns. ylikäyttöä). Tosin omalla kohdallani hartia alkoi vaivaamaan uituani monta viikkoa kolme kilometriä kolme kertaa viikossa. Nyt uin vain mailin (asun USAssa, nämä hemmetin oudot mittayksiköt ovat kuin tarttuva tauti) samalla vauhdilla ja yhtä monta kertaa viikossa, ja hartia kestää hyvin. Uintitekniikkakurssi kannattaa siis ehdottomasti ettet vahingossa pilaa alkuintoa väärällä tekniikalla/vammoilla. Itse pidän myös squashista, se on uskomattoman tehokas liikuntamuoto - tosin se lasihäkissä pelaaminen on aluksi aika outoa.

squash vaikuttaa mun mielestä ihan hullun pelottavalta! Pieni koppi jossa se pallo voi koska tahansa kimmota seinästä silmään! :D

Heli

No juu, onhan se vähän hasardia välillä. Olen mä onnistunut saamaan pallon kurkunpäähäni niin kovaa, että kropasta lähti kaikki happi ja voimat sen iskusta (ja säikähdyksen voimasta myös). SIlmiä siellä on pakko suojata sellasilla naaman ympärille kiertyvillä avaruuslaseilla. Mun mielestä useimmissa paikoissa ilman niitä pelaaminen on aika tiukasti kielletty. Sitä voi onneks pelata yksinkin, ja pallon juoksemisen ohessa kunto kasvaa vaikkei vastustajaa oliskaan!