Kirjoitukset avainsanalla Asut

Mainitsin jo mekko + farkut -postauksessa, että puin saman vihreä leningin myös toisten housujen kanssa ja tässäpä tämä melkoisen rento ja hulmuava lopputulos.

housut - H&M / mekko - H&M / sandaalit - Birckenstock / laukku - Diesel / rannekoru - Via Minnet / lasit - Le Specs

Pitkästä aikaa huivikin päässä! En ole tämän nykyisen tukan kanssa enää kovinkaan paljon pitänyt mitään turbaaneja tai muita huivivirityksiä, mutta voisi kyllä taas koittaa aktivoitua asiassa. Hyvinhän se tuntuu toimivan ton suttunutturan kanssa tuollainen rusettihuivi.

Jotain hauskaa tässäkin yhdistelmässä on, vaikka se saakin mittasuhteet näyttämään oudoilta enkä koe olevani siinä oikein omimmillani. Mut tässä on jotain sellaista kuuman ja laiskan päivän raukeaa tunnelmaa. Kiva kokeilu kuitenkin, jos ei toistamiseen enää tällaisenaan päälle eksy. Mutta toisaalta, mukavuutensa vuoksi saatan hyvinkin päätyä asuun vielä uudelleen kesän mittaan.

Mä kirjoittelen tätä postausta vaihteeksi junasta, enkä tällä kertaa bussista. Kävin reilun vuorokauden pyrähdyksen Seinäjoella, missä heitin tänään yhden puhujakeikan. Huomisen saan sentään olla kotona, mut lauantaina tie vie taas Helsinkiin.

Se ois reilu viikko enää aikaa ennen kuin kesätyöt Porissa alkaa, joten vielä jaksaa hetken reissata. Sitten saakin olla kolme kuukautta ihan rauhassa päivätöitä pakertaen. Mitenkähän sitä taas tottuu siihen paikallaan olemiseen?

 

Kommentit (1)

Mirkku

Aika hauska muuten, kun kutsut mekkoa vihreäksi :D. Näissä kuvissa en itse näe mekossa mitään vihreää, vaan kyllä mun mielestä toi ihan selkeästi ruskea on! Mutta ihmisethän näkevät värejä vähän eri tavalla, johan se on osoitti se mekkohaaste, jossa piti sanoa onko mekko kultainen vai sininen :D.

Aika tasan 20 vuotta sitten yksi mun lempivaatteista oli isäni liituraidalliset vihkihousut vuodelta -79. Aika usein nuo leveälahkeiset housut saivat päälleen vielä lyhyen hameen. Joko minimittaa tai polvipituista. Yksi suosikkihameista housujen kanssa oli lyhyt vaaleansininen trikoohame. Ai että! Eikö kuulostakin kamalalta? 

Sittemmin olen pitänyt housut housuina ja hameet hameina. (Legginssejähän ei lasketa housuiksi) Aina menneeseen viikonloppuun saakka! Housujen ja mekkojen yhdistämistä on näkynyt catwalkeilla ja etulinjassa kulkevien fashionistojen päällä taas jo hetken aikaa joten me hitaammat trendien omaksujat tulemme kohta perässä.

Vaikka nyt vielä yökkäilisitkin yhdistelmälle, niin varaudu siihen, että pian katselet peilistä tyyppiä, jolla on päällään kukkamekko ja farkut tai vaikka pitsimekko ja puvunhousut. 

Itse yhdistin viikonloppuna päälläni jo aiemmin nähdyn pliseeratun mekon valkoisiin farkkuihin ja Vagabondin pistokkaisiin ja täytyy sanoa, että tykkään! Kaksikymmentä vuotta on näköjään ihan sopiva sykli vihastua ja uudelleen ihastua johonkin muotivillitykseen. Se nyt on toki todistettu tässä jo monen muunkin teini-iästä tutun vaatteen kohdalla. Muistatte ehkä esimerkiksi tämän meshmekon?

Myös tällaisesta kenkämallista olin jo ehtinyt moneen kertaan ajatella, että ei enää koskaan.. Sitä oikeasti nuorena kuvitteli, ettei ne oman aikakauden kamat enää ikinä voisi tulla muotiin ja ennenkaikkea luuli itsestään niin liikoja, ettei muodin kiertokulku muka vaikuttaisi omaan makuun. Hah! Voi kuinka väärässä sitä olikaan.

Myöhemmin olen kuitenkin antautunut tälle tosiasialle, että kaikki kamalimmatkin trendit tulevat uudelleen ja minulla ei välttämättä ole voimaa vastustaa niitä. Tästä syystä olen säästänyt mm. vuoden 2003 suosikki baarikorkkarini! Ne on ihan varmasti kohta taas superkuumat. 

farkut - Marks & Spencer / mekko - H&M / kengät - Vagabond /aurinkolasit - Le Specs / rannekoru - Via Minnet

Mulla on jo toinenkin housuyhdistelmä tämän saman mekon kanssa kuvattuna. Siinä missä tää on kuitenkin suht skarppi, niin toinen versio on sellainen ryhditön löysäilyasu. Sopi hyvin eilisen aurinkoiseen terassivetelehtimiseen. No, tällä viikolla näette senkin!

Miten iskee housut ja mekko -meininki teihin? Joko olet elänyt tämän trendin yhden kerran? Puistattaako? Innostaako?

 

Kommentit (8)

PiP

Toimii! Mulla meinas jäädä pari mekkoa käyttämättä, niin stylisti ehdotti tummia housuja alle - sai mekot käyttöön ja näyttää oikeastaan paremmalta.

Vierailija

Käytän lyhyitä mekkoja oikeastaan vain ja ainoastaan ns. paitana. Tosin vain ihonmyötäisten housujen kanssa. Sellanen kunnon kaapulook hulmuavien housujen ja helmojen kanssa vois olla aika hauska :D

Kissankello

Hyvä kokonaisuus! Tuo mekko on ihana. Miten koko mekossa? Mahtaakohan olla nettikaupassa...

Veera
Liittynyt2.9.2015

Mulla on mekosta koko L. Suurin on XL. Löytyy myös nettikaupasta. Värejä vihreän lisäksi sininen, nude ja musta.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

anonyymi

Sisarellani on tapana sanoa, että "olen ikääni, näkööni ja kokooni tyytyväinen ja toivon, että muutkin ovat".

Olet Veera kaunis nainen ja osaat pukeutua hienosti. Äläkä laihduta!

Veera
Liittynyt2.9.2015

No siinähän suosittelet. Ei taida asia sun suosituksistasi kiinni olla. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Eilen uskalsi vihdoin jättää sukkikset kaappiin ja hillua ekan kerran tänä vuonna ihan paljain säärin! Käytiin aurinkoisen sään innostamina Tommin kanssa pyörimässä Viikkarin kyläjuhlilla ja siemailemassa kevään ekat terassijuomat. Kesäinen sää tuntui kuitenkin niin uskomattomalta, että en kuitenkaan uskaltanut lähteä liikenteeseen ilman pitkähihaista. Nappasin siis mekon kaveriksi tuon ohuen lintubomberin.

Aika pian sen kuitenkin sai riisua ja sitten saikin hieman pelätä olkapäidensä puolesta. Minä tosi vaaleaihoisena nimittäin käryän todella helposti. Pitääkin muistaa kaivella aurinkovoiteet kaapin perältä!

mekko - Junarose  / bomber - KappAhl XLNT (saatu) / sandaalit - Crocs / laukku - Zara / korvikset - Yo Zen / aurinkolasit - Le Specs / rannekoru - Salmiak Studio

Kesän kynnyksellä kuulee monen naisen tuskailevan, miten pukeutuminen ahdistaa, koska lämmin sää kannustaisi lyhentämään hihoja ja lahkeita, mutta oma vartalo aiheutaa epävarmuutta. Olen itse ihan sinut säärien ja käsivarsieni paljastamisessa ja olen ihan kotonani myös uimapuvussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö kävisi keskustelua itseni kanssa koskien niitä osia vartalossani jotka eivät omaa silmääni oikein miellytä.

Itselläni vartalossani eniten harmistusta aiheuttava paikka on polvet. Mua tympii se, että muuten niin kivoja sääriä "koristaa" muhkuroille ja arville kolhitut möykyt. Polveni kokivat kovia jo nuoruuden lentopalloaikoina, joten eivät ne mitkään muotovaliot ole enää parinkymmenen vuoteen olleet. Myöhemmin olen sitten onnistunut kolhimaan itseäni lisää vielä useampaankin otteeseen ja kaatumisista on jäänyt kaikenlaisia muistoja juurikin polviini.

Yksi iso rustopatti tuli kaaduttuani kymmenisen vuotta sitten talvella suoraan isoon jäälohkareeseen. Toisen polven arpi  on kotoisin oluttuopin siruista kaaduttuani baarissa. Toisen polven isompi ja astetta rumempi arpi puolestaan on muisto liukastumisesta Helsinki-Vantaan lentokentän liukuhihnalla. 

Ei tuollaiset kolhut toki niin iso asia ole, että niitä mitenkään häpeilisin tai peittelisin, koska ei siihen ole yhtään mitään syytä. Mutta silti, polvet ovat minulle se paikka minkä valitsisin kaunistettavaksi, jos joku tarjoaisi asiaan auttavaa taikasauvan heilautusta. Niin, en yhden ulkonäkötaian saadessani haluaisi eroon kaksois-(no on niitä enemmän) leuastani, en pyytäisi rasvaimua, enkä anelisi pyyhkimään pois vatsani raskausarpia. Ei, kun mä toivoisin arvettomat ja patittomat polvet.

Mutta kun taikatemppuja ei oo olemassa, niin sillä mennään mitä on ja nautitaan kesästä ja lyhyistä helmoista just näillä polvilla! 

Sitä omaa vartaloa ja ulkonäköä miettiessä ja jotain omia ominaisuuksiaan dissatessa kannattaa kyllä koittaa muistaa se, että useimmiten ne "epäkohdat" on lähinnä omassa päässä, eikä kukaan muu kiinnitä asiaan minkäänlaista huomiota. 

Kommentit (9)

Vierailija

Hei! 

Kiitos postauksesta :) Just tää on niin hämmentävää, että miten eri ihmset näkee omat kehonsa ja myös toisten kehot. Mulla on samanlaiset pahasti telotut polvet, mutta olen ihan sinut niiden kanssa (ehkä joskus vähän jopa ylpeilen salaa kaikilla arvilla mitä polvissa on, vaikka eihän ne polvia kaunista). Joskus joku naispuoleinen tuttu sanoi mulle, että kannattaisi käyttää pidempää helmaa, koska polvet on tuon näköiset (wtf), eli eivät ole riittävän naiselliset. Mun mielestä mulla on kauniit jalat, ja polvissa näkyy tosiaan elämä ja nuoruuden (ja keski-iän :P ) urheilut :) Jos mulle olisi vastaavasti kommentoitu esim. alleista tai raskausarvista (molempia löytyy paaaaljon), olisin ehkä vähän loukkaantunut ja koittanut peitellä itseäni enemmän. 

Veera
Liittynyt2.9.2015

Se on tosiaan mielenkiintoista, että mehän katsotaan kaikki itseämme ja toisiamme ihan erilaisten lasien läpi. Joku inhoaa vaikka pisamiaan, mut jonkun toisen silmissä ne on ihania niin itsellä kuin toisillakin. Mulle vähän sellanen herkkä paikka kommentoinnille on mun varpaat. Kun ne aina kirvoittaa ihmisiltä kommentteja, että "miten noi on noin hassun näköiset jne". Vaikka siis itse olen niihin ihan tottunut, enkä koe tarvetta piilotella, mut en silti haluaisi kuulla muiden ihmettelviä kommentteja asiasta. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Vierailija

Omaa toista polveani koristaa niin ikään kasvuiässä hankittu iso rustopatti sekä kolme leikkausarpea. Jotenkin rakastan polviani silti ja sitä miltä ne näyttävät. Ne on vähän niin kuin mun päiväkirja: elämän jäljet näkyy niissä. Ainoa harmi on lähinnä käytännöllinen, sillä polvilleen minulla ei ole mitään asiaa kun rustopatti ja polveen ruuvatut titaaniruuvit ottavat ilkeästi vastaan.

Anyway, musta kolhitut polvet on lähinnä tosi coolit :D

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kyllä mäkin toisaalta ajattelen mun kaikista arvista just niin, että ovat elämän jättämiä jälkiä ja kertovat tarinoita, mut kyllä mulle silti kelpais vähän siloisemmat polvet. :D Mut ei mua esimerkiksi yhtään haittaa mun mahan iso leikkausarpi tai moni muut vartalosta löytyvät arvet ja kolhut.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Salla

Loistava blogi, diggaan sun aitoudesta, tyylistä ja avoimuudesta. Mutta nyt mua jäi kyllä kiinnostamaan, miltä ne sun varpaat näyttää 😁 Tarvitaan ehdottomasti oma postaus niistä!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Haha, en taida lähäreitä varpaistani laittaa. :D Mut siis mun pottuvarpaat näyttää voisilmäpullilta, kynsi on vaan pikkuinen pala keskellä varvasta. Ne kynnet on jouduttu mun teini-iässä kaventamaan eikä ne kasva muutenkaan ihan normaalin näköisesti. Aina ne jotenkin tuntuu ihmisiä huvittavan. 😂

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

mapaula

Älähän kaiva aurinkovoiteilta kaapin perukoilta, jos ovat viime kesäisiä, eivät ole enää käyttökelpoisia :) Tai käyttää toki voi, mutta suojaan ei parane luottaa.

Minnea

Ihan totta! En huomaa sun polvissa mitään kummallista tai rumaa, itse on aina parin kriitikkonsa! Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä hellemmäksi olen itselleni tullut. Nuorena kriiseilin muka liiallista painoani ja mitä lie pieniä virheitä, mutta nykyään katson itseäni lempeydellä.
Tosi muutaman asia itsekin muuttaisin, jos taikasauvaa voisin heilutella, mutta melko tyytyväinen olen kiloineni kaikkineni :)

Salla

Täälläkin menis ekana polvet vaihtoon! Ei nuo mitkään kaunistukset olleet ennenkään, mutta nyt kun olen kameran kanssa polvillani vähän väliä niin osumaa tulee ja paljon. Oiskohan polvisuojat mitään...

Ihanan raikas asu muuten tämä! :)

Vielä jokunen vuosi taakse päin farkut olivat ehdottomasti yksi kammottavimmista vaatteista mitä saatoin edes ikinä kuvitella. Tai no, yksi meni vielä rankingissä ohi, nimittäin valkoiset caprit. Jälkimmäiset aiheuttavat edelleen puistatuksia, mutta täysmittaiset puhtaanvalkoiset farkut ja minä löysimme yllättäen yhteisen sävelen viime keväänä.

En tasan olisi oma-aloitteisesti kyseistä vaatekappaletta ennakkoluulojeni vuoksi sovittanut, mutta kun sellaiset Marks & Spencerin tyylipäivässä päälleni valittiin, niin katselinkin peilikuvaani positiivisesti yllättynyt ilme kasvoillani. (Suosittelen muuten lämpimästi antautumaan aina välillä shoppaillessa sovittelemaan jonkun muun ehdottamia vaatteita, oli se sitten kaveri tai vaikka vaatekaupan myyjä, voit oikeasti yllättyä tosi iloisesti, kun et tuijottele rekeistä tasan saman näköisiä vaatteita kuin aina ennenkin.)

Talvivaatteelta valkoiset housut eivät mielestäni tunnu, joten farkut lepäsivät kuukausitolkulla kaapissa odotellen lämpimämpää vuodenaikaa ja nyt ne on jälleen kaivettu käyttöön. Ei ne nyt edelleenkään omimmalta vaatekappaleelta tunnu, vaan tässäkin asussa on vähän sellainen olo kuin olisi päällä jonkun muun vaatteet. Mutta, kun kiva on omia rajojaan vähän venytellä ja kokeilla vähän vieraaltakin tuntuvia juttuja. Muuten se oma pukeutuminen jämähtää yksille ja samoille urille. Mikä on tietenkin asia missä ei ole yhtään mitään väärää, kivahan se on jos on oma tyyli löytynyt ja se tuntuu hyvältä. Itsestäni vaan tuntuu, että tylsistyn, jos vedän aina vaan samoilla tutuiksi ja turvallisiksi kokemillani kamppeilla. 

farkut - Marks & Spencer / toppi - H&M / neuletakki - S.T.I / sandaalit - Crocs / rannekoru - Salmiak Studio

Perus pukeutumisneuvoissahan aina kehotetaan meitä muhkumpia mimmejä, että kannattaa valita tummat farkut, koska ne saavat jalkasi näyttämään kapeammilta ja moni pluskokoinen kertoo välttelevänsä vaaleita värejä, koska pelkää niiden "lihottavan". Mutta jos vaaleat värit tuntuisi kuitenkin omilta, niin rohkeasti kokeilemaan. Ei niitä kannata kokonsa vuoksi itseltään kieltää.

Mulla ns. valkoisen pelko on aina liittynyt lähinnä siihen, että pelkään koko ajan sotkevani vaatteeni. Olen valkoisessa vaatteessa aina ihan varma, että istun johonkin maalitahraan tai roiskutan ketsupit syliin. Ja onhan se ahdistava ajatus, että alkais vaikka menkat kesken sellaisen päivän, kun on jalassa puhtaanvalkoista. Onneksi ei itsellä nykyään sitä pelkoa ole, joten jäljelle jää lähinnä ruoalla porsastaminen. Hieman olen valkoisten vaatteiden pelosta ajan myötä päässyt, mutta kyllä näitä farkkuja saa olla pesemässä huomattavasti tiiviimmin kuin värikkäämpiä kollegoitaan. 

Joko olen muistanut hehkuttaa noita Crocsin nahkaisia kiilakorkosandaaleja? Ehkä, mutta vinkkaanpa uudelleen ihan senkin takia, että Crocsin nettikaupassa näyttäis olevan just nyt 25% alennus kaikesta. Leigh Ann -kiilakorkosandaali on tosiaan hieman leveämpi lestiltään ja matalampi koroltaan kuin aiempi Leigh II -sandaali, joka on ollut monta kesää luottokenkäni, eli vielä edeltäjäänsäkin muakavampi. 

Ai saat**a, nyt en kyllä enää suostu lähtemään kotoa ihmisten ilmoille ennen kuin mies suostuu ottamaan tukanajelukoneen käteensä ja siistimään noi kammottavat tursottavat sivumarsut! Pitäiskö pyytää jotain samantyyppistä tukkamallia kuin viime syksynä? :D 

Kommentit (4)

Vierailija

Ite oon isona rakastunut valkoiseen,kesällä...tekee fressimmän ulkonäön.Tänä keväänä olen ollut rohkelikko ja ostellu sinivalkoista vaakaraitaa😁...eikä näytä yhtään hassummalta muhkunkaan päällä😍

Vierailija

Minusta tuo on oikein onnistunut kokonaisuus,  tummempi yläosa tasapainottaa mittasuhteita ja harmaa kehystää kokonaisuuden kauniisti. Käsittääkseni tuo tumman hoikentavuus on jo ihan vanhentunut käsitys, ikävä jos siitä edelleen pidetään kiinni....vaatteen muoto ja istuvuus, oikea koko yms. ratkaisee mielestäni enemmän . Ja valkoiset housutkin on turvassa tuollaisen pitemmän neuletakin alla : )

Vierailija

Asukokonaisuus näyttää erittäin hyvältä, itse asiassa valkoiset farkut näyttää sun jaloissa ihan tositosi kivalta :)