Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

"Saat tästä viikon arkikuvan", totesi Iina sommitellessaan minua ja juuri saamaansa kukkakimppua kuvaan, ja minun puolestaan etsiessä oikeaa kuvakulmaa ja valoa ottaakseni kuvan juuri väsäämästäni tukkatötteröstä. Olin siis Helsingissä viettämässä päivää Iinan ja hänen poikansa kanssa. Odottelimme Nöpsyn päiväunien päättymistä, jotta pääsisimme Muumi-kahvilaan ja ulos asukuvailemaan. Lainasin Iinalta jotain itselleni tuntematonta muotoilutuotetta ja sain vähän kuin vahingossa aikaiseksi kivan kampauksen.

Itseni kuvaaminen on todellakin arkea minulle. Otan asukuvia blogiin ja selfieitä Instaan. Joskus kuvan syynä on kiva kampaus, joskus uudet korvikset ja joskus muuten vaan kiva fiilis itsestä. Vaikka itseni kuvaaminen on muuttunut aktiivisemmaksi tietenkin tämän bloggaamisen myötä, niin olen itse asiassa harrastanut selfieitä jo ysärillä, eli aikana jolloin ei edes tunnettu koko selfie-sanaa.

Minulla oli jo yläasteikäisenä tapana, että kameraan filmiä vaihtaessa tuli napattua viimeinen ruutu itsestäni. Olen koonnut noita kuvia ainakin kymmenen vuoden ajalta albumiin, mutta sittemmin kun printtikuvien teettäminen jäi digiajan myötä, ei tuo valokuvakansio ole enää edistynyt. Ehkäpä pitäisi kaivella koneen uumenista kuvia viimeiseltä reilulta vuosikymmeneltä ja jatkaa albumia.

Monien mielestä selfiet ovat ihan turhia ja pelkkää narsismia ja itsensä korostamista. Itse olen vuosien varrella kokenut itseni kuvaamisen itsetuntoa (vai olisiko parempi sana itsemyötätunto) kehittäväksi. Kun näkee itsestään paljon kauniita kuvia, alkaa ajatus omasta ulkonäöstä muokkautua pikku hiljaa positiivisemmaksi.

Toki otettujen kuvien joukossa on myös niitä vähemmän imartelevia ruutuja, jopa todellisia suohirviö -hetkiä ja ne ovat ihan yhtä totta kuin ne onnistuneetkin otokset. Mutta sen sijaan, että näkisin itseni vain niiden "rumien" kuvien mukaisena, ajattelen ennemminkin, että TÄSTÄKIN HUOLIMATTA mä näytän toisinaan, tai oikeastaan aika usein, myös TÄLTÄ. (kurkkaa kuvat linkkien takaa!) 

Kuvakulmat ja valaistus kuntoon ja selfiet kunniaan!

 

Kommentit (4)

Miina

Minä olen kokenut selfiet myös vähän siedätyshoitona omalle ulkonäölle. Mukaan mahtuu huonoja ja hyviä kuvia. mutta minä se niissä olen - halusin tai en :) Joten rinta rottingilla eteenpäin!

Veera
Liittynyt2.9.2015

Niinpä, minustakin tuntuu, että niitä kamalammankin näköisiä naamapäiviä on onnistunut hyväksymään paremmin kuvien kautta. :D

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Sanli

Tää arkikuva haaste on muuten tosi kiva juttu. Tuntuu, että pääsee sukeltamaan hiukan enempi sun maailmaan sisään ja edelleen se maailma ja sun ajatukset on mielenkiintoisia. Kiitos 😊

Veera
Liittynyt2.9.2015

Kiva, että ainakin joku tykkää. Minunkin mielestä tää tuo mukavaa vaihtelua vaatejuttujen väliin. :)

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram