Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Kukaan ei sitä myönnä lukevansa tai ainakaan tilaavansa, mutta silti lehden levikki useamman sata tuhatta. Mut mä tulen rohkeasti ulos työpöydän laatikosta ja tunnustan lukevani seiskaa. Se tapahtuu aina joko töissä ruokatauolla tai vaihtoehtoisesti bestiksen Annin kanssa tuopin äärellä jossain kapakassa. 

Tällä kertaa Seiskan kyytipoikana oli Picnikistä haettu salaatti kanalla, fetalla ja avokadolla. Mutta omasta mielestäni kyseisen julkaisun kanssa sopii kyllä paremmin yhteen perinteiset mikroateriat kuten maksalaatikko tai vaikka ankeasti suoraan myyntipakkauksestaan lusikoitu tomaattikeitto. Myös roiskeläppä on oiva kaveri julkkisjuoruille. Ravintoarvot suht samaa luokkaa kuin lounaslukemiston uutisarvo. 

Arkisin koitan lähteä työpäivinä syömään lounasta ihan johonkin ravintolaan, jos vaan kuvauskeikkojen välissä on sopivaa rakoa. Saa selkeämmin tauon, kun poistuu hetkeksi työpaikalta. Mutta näin lauantaisin ja iltavuoroissa puolestaan syön toimituksessa jotain kaupasta napattua. Usein olisi kotonakin jäljellä Tommin kokkailuista jotain mitä voisi ottaa mukaan evääksi, ja hän saattaa vielä erikseen sanoa, että "siellä on vielä yksi annos, ota se mukaan töihin". Mutta se vaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että unohdan eväät jääkaappin. Ihan aina. 

Nyt kun kone on tankattu, niin pakkaan taas kamerareppuni ja suuntaan seuraavaksi kuvaamaan jalkapalloa!

 

Kommentit (5)

Vierailija

Enpä tilaa. Luenkin vain jos jossain sattuu jossain esim odotustilassa lojumaan. Huono lehti, sisältö paskaa, kuvat paskaa eikä edes käy pesän sytykkeenä. Kunnon sanomalehteen voi hädäntullen pyyhiä edes perseensä kun vähän pehmentää, mutta tuo ei sovi edes siihen. Henkistä ja materiaalista ongelmajätettä. Tänään on lauantai ja olen hyvällä tuulella joten en viitsinyt kovin pahasti sanoa, enempi positiivisen kautta tänään.

Veera
Liittynyt2.9.2015

Oo, no olitpas jalolla tuulella. Ja kyllä, oot selkeästi hieno ihminen, kun et seiskaa tilaa.

Vaikka paino vaihtelee, laukut mahtuvat aina!

Seuraa 

Tätä vuonna 2007 perustettua tyyli-/lifestyleblogia kirjoittaa 35-vuotias kenkäfriikki, jonka mielestä kenkien kuuluu aina näkyä.
Pukeutumistyylin lisäksi blogissa metsästetään toisinaan myös parempaa kuntoa, kauneutta, kulttuurielämyksiä ja uskoa itseen ja tulevaisuuteen.
Motto on kuulunut jo vuosia, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"

------------------------------------------------------

veera @ tyyliametsastamassa.fi

------------------------------------------------------

Tyyliä metsästämässä somessa:

Facebook / Instagram

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram