Jännästi ihmisen, tai siis naisen mieliala voi heitellä hirveetä kärrynpyörää. Nyt mä oon ollut jo 24h ihan hyvällä tuulella,jes! Eilen illalla kävin ruokakaupassa ja sekin reissu meni tosi hyvin! Muistilappu oli vaan A4 kokoinen, mutta kun pääsin yksin suhaan niin kaikki meni just mallilleen! 

Keskusteltiin eilen mieheni kanssa elämästä ja siitä että miten meillä menee. Tultiin samaan tulokseen, meillä on kaikki just sopivasti hyvin. Yritetään nauttia jokaisesta pienestäkin ilosta, jota arki tuo tullessaan. Yritetään rakentaan elämään onnellisuustekijöitä "oravanpyörän" ulkopuolelle. Yritetään siis ainakin! Välillä huomataan, että koko ajan haaveillaan vaan jostain `paremmasta`. Se on aikamoista kuraa. Tossa pääkuvassa näkyvät rypyt ja silmäpussit ovat aidot, ne kertovat onnellisista hetkistä joita ole viettänyt elämäni aikana. Mitä niitä peittelemään, mun naamasta näkee mun elämän. 

Tällä hetkellä odotan huomisen tuomaa onnellisuutta, koska nään jo nyt silmissäni päivänsankarin kasvoilla olevan hymyn. Hymyn, joka tulee lahjojen avaamisesta. On niin isänsä poika, että jokainen paketti on kuin uusi elämysmatka. Hän odottaa myös kovasti näkevänsä kumminsa ja mumminsa. Jotka kaikki asuu kaukana meistä. Hän on kysellyt jo monena päivänä, että missä kukin on ja koska he tulee tänne meille. Kyllä kolmevuotiaskin jo selkeästi kaipaa itselleen tärkeitä ihmisiä. Eli kummit, älkää vähätelkö pienen lapsen ajatuksia. Kyllä ne muistaa! Muutenkin on kiva, kun saa sukua taas yhteen paikkaan. On ihana nähdä kaikkia!

Huomenna meillä syödään;

•PALOAUTOKAKKU (vaalea täytekakku, vadelma-ja kreemitäytteellä)

•PÄTKIS-JUUSTOKAKKU

•KAURAKEKSIT

•JUUSTOBRIOSSIT

•FETA-KESÄKURPITSAPIIRAKKA

•SULHASPIIRAKOITA MUNAVOILLA

Aika basicsetti, paitsi juustokakun täytteestä unohdin tietysti tomusokerin. Päästin muutaman kirosanan sen tajutessani, mutta nyt elämme asian kanssa. Sulhaspiirakoita en sentään itse nyt ala tekemään, mutta sallittakoon se nyt tällä kertaa. Paloautosta tulee tän vuoden masterpiece, toivottavasti. Sen kasaan vasta huomenna, joten kuvia sitten vol. 2:ssa. 

Tässä briossit tuloillaan...naam!

Tätä pätkiskakun taikinaa nuollessa ylensin itseni sokerihiirestä sokeripullaksi. Tuli vaan mieleen, että eikö mikää riitä. Ei. Näihin kuviin ja tunnelmiin palataan sitten viikonlopun jälkeen.

 

rentouttavaa, railakasta, riehakasta, rakasta ja rempseää viikonloppua kullekkin!

rakkaudella, sokeripulla

 

ps. coming up: ensimmäinen henkilö `lähikuvaan` on ilmoittautunut, ihan huippua! Myös isänpäiväspesiaalia luvassa ensiviikolla! Eli lukemisiin <3

Kommentit (0)

Seuraa 

Elämän mutkia ja äitiyden vaiheita. Tässä blogissa pohdiskellaan elämää sieltä ja täältä, tuu mukaan!

Hep! Löydät minut myös Facebookista; Tunteita ja Tuulihattuja, menkääs tykkäileen :)

contacts: maikku.y@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

Instagram