Imetyshän on vahvasti mielipiteitä jakava asia. Kuitenkin kohtalaisen luonnollinen asia, niin on hämmentävää kuinka kärkkäästi siitä puhutaan, ollaan sitten puolesta tai vastaan.

Itse olen aika neutraali imettäjä. Ensimmäisen lapseni kohdalla maito loppui jo alkumetreillä, enkä nähnyt tarpeelliseksi huudattaa lasta "tyhjien lautasten" edessä, joten siirryimme suosiolla korvikkeisiin. Korviketta hän oli syönyt alusta saakka lisänä, koska kasvutahti oli huima niin ei mun tuotantokoneisto pysynyt yhtään siinä vauhdissa mukana.

Poika on nyt iso ja terve. Enkä koe tehneeni mitään väärää. Jos joku on toista mieltä, niin saa olla. Se on mulle täysin fine!

Nyt toisen lapseni kohdalla ajattelin, että imetän pidempään jos mahdollista. Hän on saanut myös korviketta alusta saakka, mutta paljon paljon vähemmän kuin esikoinen. Tämä meidän neitokainen on myös pienemmän kokoinen, joten oma maitoni on riittänyt suht hyvin tähän asti. Nyt kuitenkin huomaan, että mahtavat yöuneni ovat vaarassa eli jotain on tehtävä etten vaan joudu alkaa valvomaan öisin. Ekoilla viikoilla nousin aina syöttämään ja tekemään kaikki hoitotoimet, kunnes tajusin kylkisyötön hienouden. Me molemmat nukahdamme hetimiten siihen, jolloin aamulla on virkeä ja reipas mamma, kun yöllä ollaan oltu hereillä n. 10min. Very nice!!

Yritän siis pitää maitopolitiikkaa yllä vielä, joten kokeilin yhden tutun vinkistä holitonta kaltsua eli kaljaa. Join väkisin yhden tölkin ja se oli pahaa eikä mitään valtavaa virtausta tapahtunut. Se oli pettymys. Ehkä se yksi tölkki ei nyt voinut ihmeitä tehdä, vaikka sitä odotinkin.

Join myös kupillisen "imetysteetä" jossa tietyt yrtit stimuloivat maitohanoja, tai niin ainakin pitäisi käydä. Saas nähdä, vieläkään ei rinnat osu leukaan.

Vaikka haluankin imettää vielä tovin ja varsinkin öisin niin lähtökohtaisesti en imetä "missä vaan". En koe asiaa yhtään itselleni luontevaksi. Mutta minä en pidä pahana, jos vaikka seurueestani joku tai täysin tuntematon äiti imettää dinneripöydässä tai ostoskeskuksen käytävällä, jos se on itselle hyvä niin ilmanmuuta, niin täytyy tehdä. Minä en siitä häiriinny, enkä usko että miehenikään häiriintyisi. Vaikka en itse tee niin, en kyllä ymmärrä asiasta loukkaantuvia ulkopuolisia tahoja. Eihän suomessa kukaan muutenkaan ikinä puhu toisilleen mtään, eikä katso päin niin ihmettelen, että millä joku sitten näkee imettävän naisen jossain nurkassa. Eikai se imettäjä kulje kannut olalla pitkin poikin, joten eihän siitä toimituksesta edes nää mitään ellei ala kiikaroimaan oikeen huolella.

Pieni ihminen kaipaa sitä hetkeä toki nälän takia, mutta myös rauhoittuakseen ja kokemaan tutun tunteen, tuttuine tuoksuineen. Minä, ei-täysimettäjä tarjoan kuitekin yhtä paljon syliä ja läheisyyttä lapsilleni vaikka he joisivatkin pullosta maitonsa jollain kaupunkireissulla. Olen tehnyt töitä tällä kertaa imetyksen eteen, mutta minulta se ei vaan onnistu. Meidän tytär itki toisen ikäkuukautensa jokaisena iltana 2-3h putkeen. Silloin minuakin itketti, kun ei ollut tarjota hänelle `varmaa lohduketta` rinnan kautta, vaikken tiedä olisiko sekään auttanut, koska huuto saattoi olla koliikkia. Kun hänen säännölliset itkukohtaukset loppuivat, niin myös minun. Olen täydellinen tällaisenaan minun lapsilleni.

Jatketaan siis "hyväksi" havaittua tapaa, ei puhuta eikä puututa (ainakaan imetykseen) niin pysyy kaikkien mieli iloisena.

Kaikki vanhemmat tuntevat ja tietävät omat lapsensa parhaiten. Kenenkään tapaa ei tule kritisoida. Luota vaistoosi, se vie oikeaa reittiä.

Kuvan kakku sopii aiheeseen, kaikille sydämiä vaan kauheesti <3

 

(julkaistu 9.9.2015)

Kommentit (0)

Seuraa 

Elämän mutkia ja äitiyden vaiheita. Tässä blogissa pohdiskellaan elämää sieltä ja täältä, tuu mukaan!

Hep! Löydät minut myös Facebookista; Tunteita ja Tuulihattuja, menkääs tykkäileen :)

contacts: maikku.y@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

Instagram