Olipas ihana nukkua omassa sängyssä pitkästä aikaa, yöllä oikein havahduin sen ihanaan olemukseen kun käänsin kylkeä. Rakastan meidän sänkyä. 

Mä olisin viihtynyt kyllä Tanskassa pidempäänkin, mutta on nää omatkin nurkat ihan kivat. Myös lapset ovat selkästi rentoutuneet, jatkuva riehuminen jäi rajojen taakse ja omat lelut ovatkin nyt huippuihania. 

Kukin lukija on varmaan jo ymmärtänyt syvät tunteeni tota Denmarkia kohtaan, mutta yksi asia on pakko vielä nostaa esiin. 

Taannoin yksi nuori kansanedustaja kollegoidensa kanssa yritti viedä eteenpäin aloitetta jossa syömäkelpoista ruokaa pitäisi jakaa mm. hyväntekeväisyyteen eikä heittää roskiin. Aloite jakoi mielipiteitä eduskunnassa. Miksi? En sano että tämäkin olisi paremmin Tanskassa, mutta siellä vietettiin viime sunnuntaina isänpäivää ja pyhäpäivän takia lähikauppamme oli kiinni, mutta ohikulkiessaan mieheni sai mukaansa sieltä kurkkuja ja omenoita ison määrän. Kauppias oli tullut jakamaan niitä, koska niitä ei voinut myydä enää seuraavana päivänä. En tiedä onko se jatkuva käytäntö, tai mitä siellä laki sanoo asiasta, mutta mä tulin niin hyvälle tuulelle siitä teosta. Kaikinpuolinen voitto.

No tanskahehkutus saa jäädä nyt hetkeksi. Kunnes taas sinne matkaamme:) 

Tajusin matkalla ollessa, että ei kotiäiti oikeen karvoistaan pääse. Siis vaikka oli kuinka ihanaa olla tekemättä niitä arkisia askareita, niin jonain päivinä huomasin kuitenkin kaipaavani niitä. Jos olimme jo lasten kanssa käyneet puistossa, kaupassa, syöneet ja nukkuneet ja kello oli vasta vähän, niin mietin että kotona tekisin sitä ja tätä. Mietin myös moneen kertaan mun kukkapenkissä muhivia pioneja. Ja noi tuijat, tuijia mulla oli myös ikävä. 

Ehkä näistä ennenkuulumattomista tunteista johtuen tein eilen laukkujenpurkamisennätyksen ja kun heräsin tähän aamuun, kaikki oli pesty ja paikallaan! Tänään aion siivota keittiön kaapit. 

Sitä ennen kuitenkin piipahdan katsomassa levypainoja koska Fru Nielsenin leipomon uunituoreet sämpylät upposivat aamuisin uumaani sopivan nopealle tahdilla. 

Ihanaa viikonloppua!

Maikku

Kommentit (0)

Seuraa 

Elämän mutkia ja äitiyden vaiheita. Tässä blogissa pohdiskellaan elämää sieltä ja täältä, tuu mukaan!

Hep! Löydät minut myös Facebookista; Tunteita ja Tuulihattuja, menkääs tykkäileen :)

contacts: maikku.y@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

Instagram