On ollut tosi vaikeaa päästä arkeen mukaan, kun tuntuu, että toipilasaika vaan jatkuu ja jatkuu. Perheen arki on sekaisin ja tuntuu, ettei ole yhtään rauhaa vaikka kovasti yritän lepäillä ja olla rauhassa. Sellainen sisäinen rauha kuitenkin puuttuu. 

Yksi syy saattaa olla se, että ME MUUTETAAN. Jippii ja hurraa! Ostimme tönön jonne pääsemme asettumaan jo ihan pian. Tällä hetkellä elämme siis pahvilaatikkoviidakossa ja eikä mikää ole hyvin, koska kärsin tästä sekamelskasta. Pakkaillut ovat kuitenkin hyvällä mallilla ja se kai on pääasia. Esikoinen odottaa jo kovasti uuteen huoneeseensa pääsyä, ja pohtii kovasti muuttoon liittyviä asioita, mm. jääkö sinne edellisen asukkaan lelut. Hän on myös kierrellyt täällä kotonamme ja pohtinut mitä otetaan mukaan, `otetaanko sängyt, otetaanko telkkari, otetaanko sisko mukaan?` :)

Muutto on varmasti molemmille lapsille omalla tavallaan rankka juttu. Ainakin viimeksi, kun muutimme esikoisen ollessa 10kk, hän itki uudessa kodissä öisin monta viikkoa aivan hysteerisenä. Toivotaan, että pääsisimme vähän helpommalla tällä kertaa kun tuo Tirppakin on jo `iällä`:)

Odotan niin paljon ensimmäisiä aamuja uudessa kodissa, kun kaikki tavarat ovat paikallaan. Aion herätä aikaisin ja nauttia hiljaisista aamuista yksin, rauhassa. Sellaisia aamuja olen kaivannut jo monta viikkoa, tai oikeastaan kuukausia. Toivon todella, että nyt vihdoin isoimmat murheet olisivat takanapäin ja saisimme koko perhe aloittaa uuden elämänvaiheen terveinä ja onnellisina. Joulukin on oikeesti jo ihan kohta :) JEE!!

Nyt siis koitamme sinnitellä viimeisiä päiviä kaaoksen keskellä ja pitää itsemme järjissämme. Ehkä myös tekstintuottotahti palautuu halutulle tasolle, kun kaikki alkaa normalisoitumaan. Hang in there, jooko!

Maikku

Kommentit (0)

Seuraa 

Elämän mutkia ja äitiyden vaiheita. Tässä blogissa pohdiskellaan elämää sieltä ja täältä, tuu mukaan!

Hep! Löydät minut myös Facebookista; Tunteita ja Tuulihattuja, menkääs tykkäileen :)

contacts: maikku.y@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

Instagram