Viime viikonlopun vietto alkoi  koiran lääkärintarkastuksella ja vaadittavien linimenttien levittämisellä. Jos meiltä ihmisiltä vaadittaisiin samat testit ennen hotelliviikonloppua,voisi monta reissua jäädä tekemättä. Kriittisten paikkojen pyörittely Tops-puikolla, nuhatipat suoraan sieraimiin ja ulkoisten loisten estolääkitys niskavilloihin. Asiansa osaava lääkäri ja koko hoitohenkilökunta vakuuttivat meidät kertaheitolla ja ennen kuin paperiasiat oli saatu kuntoon juoksi koiramme jo iloisesti hoitajansa Rustyn mukana hotellin toiseen kerrokseen. Koiran henkilökohtaiset tavarat pikkukoirien osastolle omaan “huoneeseen” Rustyn suosittelemalle ikkunapaikalle ja sitten tutustumaan pihaan ja kaikkien koirien yhteisiin sosiaalitiloihin. Jätimme haukun hyvillä mielin hoitoon ja ei muuta kuin autoa tankkaamaan aikaista lähtöä ajatellen. Yhden päivän vierailu Omaniin, UAE:n naapurivaltioon, vaati  kahden yön hotellipaketin piskuiselle koirallemme.

Klo 05.30 auton keula kohti itää ja aavikolle rakennettuja moottoriteitä pitkin kohti Al Ainia ja rajatarkastuspaikkaa lähellä Al Buraimia. Noin 250 km matka Arabian niemen rannalta suoraan Omanin lahdelle sujui reippaasti ja matkan aikana muuttuva maisema tuntui ihanalta vaihtelulta UAE:n hiekka-aavikoille. Upea Hajar-vuoristo ja Al Batinahin rannikkotasangon lukuisat  viljelmät kuten taateli, banaani- ja mangoplantaasit värittivät maisemaa. Samoin palmukeitaat, vuohet, vaaleanpunaiset ja keltaiset kartanot muureineen, kriketin pelaajat ja lukuisat tienvarsiliikkeet. Kahviloita, teetupia, renkaiden korjausta, partureita, huonekaluja, vihanneksia, kangasliikkeitä ja moskeijoita. Maanläheistä ja värikästä elämää.

Aamutuimaan lähteneinä pääsimme ajamaan lähes tyhjillä teillä ja vaikka koordinaatit kartassa ja maastossa eivät lähimainkaan vastanneet toisiaan, löytyi pääkaupunki onneksi omalta paikaltaan. Mitä lähemmäksi Muscatia ajoimme, sitä veistoksellisemmaksi puut ja pensaat muuttuivat. Kukkapenkkien väriloisto ja sommittelu oli myös huikaisevan hienoa.Määränpäässä ja nälkäisinä istahdimme ensimmäiseen ravintolaan ihailemaan todella kauniin satamakaupungin ja rantapaseon perjantaipäivää. Lautaselliset herkullista lammaskebabia salaatti höysteellä, hummusta ja khubtz-leipää sekä isot lasilliset raikasta hedelmämehua, ananasta, persikkaa ja sitruuna-minttua.

Aurinkovarjoista huolimatta paita liimaantui mukavasti selkään. Ilma oli selvästi kuumempi ja kosteampi Intian valtameren läheisyydessä ja tuohon mereen oli ehdottomasti päästävä sukeltamaan. Saimme monenlaista neuvoa uimarantojen sijaintiin liittyen, mutta paras ohje, kiitos vain italialaiselle herrasmiehelle, oli ehdottomasti lähellä keskustaa olevan hotellin ranta. Sinne siis ja ovea kolkuttamaan, mutta ennen kuin kukaan ehti toivottamaan meitä tervetulleeksi löysimme itsemme, edelleen avuliaan ohjeistuksen avulla, Ritz-Carltonin yksityisrannalta. Koska käytännössä olimme jo hotelli asukkaille tarkoitetulla alueella, olisi ollut silkkaa pikkumaisuutta jättää houkutteleva ranta uimatta. Uikkarit päälle ja kohiseviin aaltoihin. Tuota hetkeä ei voinut enää peruuttaa.

Perinteinen arabialainen basaari on varmasti aina aisteja hivelevä kokemus,mutta varsinkin Mutrah Souqin kapeilla ja risteilevillä kujilla. Kankaiden, korujen, suitsukkeiden, mausteiden, huivien ja antiikkiesineiden värit, tuoksut ja kauneus veivät ajatukset hetkessä kauas arjesta. Kauppiaiden into palvella, myydä ja asettaa omanilaisen miehen perinteistä hattua tilanteesta pois pyristelevän mieheni päähän oli hauskaa mutta hengästyttävää. Ranteeseen siveltyä tuoksuöljyä nuuskin vielä seuraavana aamuna.

Sillä aikaa koirahotellin facebook sivuille oli ilmestynyt useampikin päivitys. Ulkoleikki kuvia aamu-ja iltapäivältä. Pienten koirien ulkoleikit videoituna ja vielä meidän oma haukku kuvattuna omasta kopista, oman viltin ja lelun kanssa. Koiranhoitajamme Rusty ylitti kaikki odotukset.

Ystävällisiä ja niin avuliaita ihmisiä, palvelua ja hemmottelua.Tällä kaikella olen ladattuna pitkälle eteenpäin.

Aurinkoa

Nina

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

SunTowerLife -> Instagramissa

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat

Instagram