Nico Rosbergin maailmanmestaruus hyppy!                                Kuva: The UAE National Sport 27.11.2016

Suora lainaus maailmanmestarilta toiselle, lauantai-iltojen kannustustekstari isältä pojalle, Kekeltä Nicolle, “ Pedal to the metal”, eli nasta lautaan poika!

Viikonloppu oli Mersujen juhlaa. Kun paalulta lähtee niin paalulla pysyy. Ainakin tässä kisassa tallikavereiden järjestys pysyi muuttumattomana lähes koko 55 kierroksen ajan.  Osakilpailun voitto Lewis Hamiltonille, mutta maailmanmestaruus toisena ruutulipun saavuttaneelle Nico Rosbergille. Suomalaisväriä kisassa edusti kolme ajajaa, ja vasta keskellä saksalaiskannusteista yleisöä muistin Rosbergin olevan oikeasti Keski-euroopasta. Tiedän tiedän, joo Nico ei kuulemma osaa Suomea eikä kanna sinivalkoista lippua, mutta minä kannustin häntä “omana” siinä missä Räikköstä ja Bottastakin. Siksi hämmennyin ensimmäisten hurraa huutojen aikana Rosbergin kiilatessa renkaiden vaihdosta suoraan kärkeen. Koko areenan tuki oli “suomalaisajan” takana!? Mahtavaa!!! Kaksoiskansalainen kuitenkin. Räikköselle ja Bottakselle kisa oli pettymys, mutta katse onkin jo kuulemma kaudessa 2017.

On varmaan tullut selväksi että jos täällä tehdään jotain niin se tehdään niin että näkyy. Ennakkoluulotonta ja mitään pelkäämätöntä, valtavien kokonaisuuksien toteuttamista.  Ensimmäinen vuoteni Abu Dhabissa alkaa olla täyttymässä ja edelleen, lähes joka päivä hämmästelen ja yllätyn tätä positiivista tekemisen energiaa. Mistä näitä torneja nousee? Tapahtumia syntyy? Uusia suunnitelmia laaditaan? Miten joku voi ylipäätään keksiä ja vielä  markkinoida sukkulaputken rakentamista ja 150km matkan taittamista 12 minuutissa? Ja tämä neljän päivän Formula1-sirkus on aivan omaa luokkaansa.

Jos jonain päivänä en enää ihmettele, on se ensimmäinen merkki siitä että elämä uhkaa muuttua  tylsäksi. Ihmettelen nimittäin aika usein sitä että itse ihmettelyn taito on aika aliarvostettua. Mitä suuremmaksi mennään, sitä suuremmaksi näyttävät odotukset nousevan. Tämän mahtipontisen kaikkeuden keskellä kun olen välillä huomaavani monenlaista vauhtisokeutta.

Pelkona että vähempi ei enää tunnu miltään.

Tällä hetkellä ihmettelen sitä että mitä kaikkea ihminen todella tarvitsee? Esimerkiksi mennessään katsomaan autourheilukilpailua saa lipunostaja niin paljon kaupanpäällisiä ettei pysty niitä edes omin voimin kuluttamaan. Jos haluan nähdä yhden  kilpailun saan samaan hintaan aktiviteetteja ja elämyksiä neljäksi päiväksi. Ajoradalla kävelyä, tallivierailuja, maailman luokan iltakonsertteja, vesipuistolippuja, lentonäytöksiä, mahdollisuuden ostaa fanivaatteita, tavaraa, ruokaa, juomaa, nimikirjoituksia…..Aikamoinen ostokylkiäinen. Siis todellinen  “ei tässä vielä kaikki….”- tarjous. Ja aina tuntuu olevan mahdollisuus vielä parempaan lippupakettiin. Vielä parempiin katsomopaikkoihin ja sen mukana tuleviin erikoiskylkiäisiin.

Joskus nuorempana ihmettelin monenlaista elämää nähneen, vanhemman sukulaismiehen sanontaa että “ Ei kannata ihan pientä kalaa lähteä katsomaan”. Että miten niin ei kannata? Nyt alan ymmärtämään tuota lausetta, mutta en millään hinnalla haluaisi myöntyä siihen. Haluan oikeasti edelleen nähdä myös jotain pientä ja yksinkertaista. Kuten juuri tällä hetkellä pihaltamme kuuluvaa perinnerumpujen monotonista ääntä ja emiraatteja perinneasuissa istumassa värikkäillä matalilla sohvilla katsomassa perinnetanssia. Täällä äkkirikastumisen ja yltäkylläisyyden paratiisissa valmistaudutaan nuoren valtion tällä viikolla juhlittavaan  45-vuotis syntymäpäivään ja on valmistauduttu jo useita viikkoja etukäteen. Perusteellisesti! Siitäkin on pieni ja yksinkertainen kaukana.

Tällä hetkellä maassa vallitsevaan isänmaalliseen juhlatunnelmaan sopi hienosti myös formula sirkuskauden viime viikonloppuinen päätöskisa ja nimenomaan tilaisuuden tosissaan ottava Abu Dhabi. Täältä ei mitään puutu! Täällä Nico Rosberg on aikanaan tehnyt päätöksensä siirtyä Williamsilta Mercedes - talliin ja täällä hän on myös seisonut korkeimmalla korokkeella vuonna 2015.

Täällä omakin elämä tuntuu välillä elokuvalta. Rihannakin kehottaa loistamaan kuin timantti.

Mutta koska teini-ikäisemme puuskahtaa välillä monenlaisesta rahantörsäyksestä, menneeseen viikonloppuunkin liittyen, tiedän että olemme toistaiseksi onnistuneet säilyttämään perheen omat arvot tässä kulutushysteriassa. Jos homma uhkaa mennä ihan överiksi, niin pistän silmät kiinni ja heitän itseni ja ajatukseni pikkuruiseen merenrantakaupunkiin Länsi-Uudellemaalle. Omaan tutun tuoksuiseen kotiimme ja kasvihuoneeseen kitkemään rikkaruohoja. Mutta nyt “ pedal to the metal” …..kerrankos sitä eletään!

Aurinkoa

Nina

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

SunTowerLife -> Instagramissa

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat

Instagram