On hauska yhteensattuma että Suomen ja UAEn itsenäisyyspäiviä vietetään vain 4 päivän välein. Itseasiassa tosi kätevää, koska kun henkilökohtainen isänmaallinen juhlafiilis iskee pintaan, on todella helppo ymmärtää tätä uskomatonta juhlintaaa ja lippujuhlaa joka UAE:ssa on jatkunut jo viikkotolkulla. Maan lippujen määrää ja väritystä ei taida oikein pystyä edes kuvailemaan.  Talojen seinillä, tornien valaistuksessa, maanteiden koristeluissa ja kauppojen myyntivalikoimassa löytyy ihan mitä tahansa puna-valko-vihreä-mustaa. Voiko enää yhtään enempää olla ylpeä omasta maastaan kuin emiraatit näyttävät olevan!?

Taitaa voida, sillä ulkosuomalaisena Suomen lipun sini-valkoinen väri ja Maamme laulun laulaminen tuntuu nyt jotenkin erityisen vahvalta. Linnan juhlien seuraaminen ja presidentin terveiset ulkosuomalaisille kolahtivat samoin.Vielä eilen pääsin viettämään Suomen itsenäisyyttä lähetystön virallisella vastaanotolla ja nauttimaan maiden välisistä lämpimistä suhteista.

Menneen viikon juhlallisuudet tuntuvat monestakin syystä hyvin ihanalta. Alkuviikosta kyynelehdin suurlähettilään residenssissä Suomi-koulun itsenäisyyspäiväjuhlissa jossa oma 4-5 vuotiaiden ryhmäni oli heiluttamassa itse askarreltuja Suomen lippuja ja esittämässä oman pienen laululeikin. Isompien oppilaiden liikuttava esitys Lauri Tähkän “Minun Suomeni” kappaleen säestämänä sai minut jotenkin tosi onnelliseksi. Näin esiintymisareenalla suomalaisia reippaita lapsia, maailman kasvattamia pikkuihmisiä, jotka eivät oikeastaan heiluta pelkästään sitä sini-valkoista tai puna-valko-vihreä-mustaa, vaan jotkut jopa molempia. Tai jopa useampaa lippua. Minkä ikinä väristä lippua jonka he kokevat olevan osa itseään. Osa omaa identiteettiään.

Ehkä me kaksi kansaa näytämme ylpeytemme eri tavoin, suomalaiset hiljentymällä ikkunoiden eteen sytytettyjen kynttilöiden äärellä ja emiraatit mahtipontisesti ja kovaäänisesti laulamalla ja tanssimalla, mutta loppujen lopuksi Ihan yhtä isänmaallisia kumpikin. Joulukuun 6.päivä, vuonna 1917 autonominen Suomi  julistautui itsenäiseksi valtioksi  Venäjän helmoista. Joulukuussa 54 vuotta myöhemmin,  2.12.1971 Arabiemiraatit julistautuivat omaksi valtioksi Brittien viimein vetäytyessä Arabianniemeltä.  99 ja  45 vuotta itsenäisyyttä. Loppujen lopuksi hyvin samanlaiset tarinat. Kansojen pikkuriikkinen koko ja vieraan suurvallan alla vahvistunut isänmaallisuus. Ylpeys esi-isien teoista ja aikaansaannoksista. Maan rakentaminen ja vahvan luonnonvaran avulla rikastuminen. Suomessa puu ja UAEssa öljyteollisuus.

Suurin ero löytynee sivistyksen ja vaurauden välisistä suhteista.

Sivistys ja vauraus on rakentunut Suomessa juuri tässä järjestyksessä, mutta täällä UAEssa asiat ovat edenneet täysin päinvastoin. Täällä Arabianniemellä rahaa on satanut taivaalta jo useamman vuosikymmenen ajan,mutta esim. koulutusta on tosissaan lähdetty kehittämään vasta 2000-luvulta lähtien. Iskulauseesta " Education first" huolimatta, sivistyksen ja vaurauden maahantulojärjestystä ei voi olla huomaamatta.

Siksi kai ilmoilla tuntuu välillä olevan niin monia kysymysmerkkejä?

Miten ylipäätään suhtaudumme toistemme tapoihin ja tekoihin? Talouteen? Koulutukseen? Uskontoon? Millainen on kotimaani ja asuinmaani  ero suhteessa luontoon, sen eläimistöön ja kasvillisuuteen? Luonnon suojeluun? Miten terveelliset elämäntavat ja sairauksien ennaltaehkäisy eroavat toisistaan? Jne...

Paikallinen kirjallisuus,taide ja korkeakulttuuri on UAE:ssa vasta heräilemässä. Ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta puhumattakaan.

Talouden näkökulmasta beduiinikansan äkkirikastumista voisi jossain määrin verrata Suomessa 80-luvulla tapahtuneeseen nousukiitoon ja siitä seuranneeseen ylikuumenemiseen, joka 90-luvun alussa kääntyi Suomen historian syvimmäksi lamaksi. Kolikolla on aina kaksi puolta. Suomessa maan rakentamista vauhditti sivistykseen vahvasti liitetty demokratia. Kansantahto. Täällä hyvinvointia vauhdittaa lähes kulttimainen, maan isään kohdistuva ihailu ja usko.

Oppi alkaa ihmettelystä, todellakin. Toistemme tapoja kääntelemällä ja tutkiskelemalla. Toivottavasti välillä toistemme kenkiin astumalla ja toisiltamme oppimalla. Siksihän mekin täällä olemme. Jakamassa suomalaista osaamista ja toisaalta tukemassa UAE:ta sen kasvustrategioihin liittyvissä tulevaisuudensuunnitelmissa. Ennenkaikkea ihmettelemässä ja ihailemassa.

Molemmilla mailla on omat oppivuotensa.

Sekä edessä että takana.

Joten onnea vaan tasapuolisesti.

Aurinkoa

Nina

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

SunTowerLife -> Instagramissa

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat

Instagram