Meidän osoitteesta on aikaisemminkin noudettu osallistujia aavikolle, jeeppi safarille, mutta sattuneesta syystä minä olin perheestämme viimeinen joka sai kokea tuon hauskan retken. Nyt iltaretkelle oli hyvä syy lähteä koska vanhempi tyttäremme kavereineen nauttii olostaan edelleen täällä Abu Dhabissa. Vaikka Nora oli kokenut Safari-illan jo kahdesti, ei Desert Rose nimisen matkanjärjestäjän ohjelma tuntunut vieläkään liian tutulta. Kotitornin edestä kyytiin klo 15.45 ja noin tunnin ajomatka kohti sisämaata intialaisen rallikuskin kyydissä.

Samalla tavalla kuin aava meri on kaunis, samalla tavalla silmänkantamattomiin jatkuva aavikko voi saada hengen salpautumaan. Näky saa ajatukset lentämään, aallolta aallolle, dyyniltä seuraavan taakse. Silmän kantamattomiin lämpöisen ruskeaa ja  oranssin väristä hienoakin hienompaa hiekkaa. Niin hienoa että sitä ei meinaa saada silmistä pois. Päänahastakin sitä ropisi vielä monta päivää. Juuri ennen auringonlaskua voimakas tuulen tuiverrus sai pöytäliinat lepattamaan ja dyynien pintahiekan liikehtimään samalla tavalla kuin pakkaslumi tunturissa. Nousten ilmaan ja pyörien ympäri, spiraalin muotoisena, välillä suuntaa vaihdellen. Hiekassa paljain jaloin kulkeminen ja dyynin huippua kohti ylöspäin kapuaminen muistutti sekin syvässä lumessa tarpomista. Rankkaa ja haastavaa. Askel,askel ja muutama päälle. Tauko. Uudet askeleet ja tauko. Lauta oli saatava huipulle  ennen auringonlaskua, koska halusin nähdä sen taakse ja ylikin. Seuraavalle dyynille.

Ennen pimeän tuloa hetki huipulla ja sen jälkeen lasku alas. Hyvin onnistuneen laskun päätteeksi pyllähdys pöllyävään hiekkaan. En tiedä missä hiekkaa ei olisi ollut. Ainakin se oli tosi hienoa ja tarttui hikiseen pintaan kuin kärpäspaperiin. Hiekkaa oli ihan jokapaikassa, takataskut puolillaan, korvakäytävissä ja  hiuksissa.

Kamelikyyti, teetä ja taateleita. Hennatatuointeja, napatanssia, runsaasti arabialaista ruokaa ja tähtitaivas. Ja täällä päin maailmaa kun ollaan, shishaa, vesipiippua on aina tarjolla. Shisha sai olla, tähtitaivas ja yksi kylmä olut riitti.

Täydellisen aavikkosafarin päätteeksi saatiin vielä pieni kaahauskierros pimeällä aavikolla. Intialainen kuskimme Saad piti loppuun asti kiinni hauskasta vitsistään,

“Yes mam, this is my first time driving in desert!”

Niin varmasti, en todellakaan olisi halunnut vitsailla asialla, varsinkin jos se oli totta. Satanen lasissa, hiekkaisessa vuoristoradassa, “sladissa” kylki edellä ja dyynien reunoilta pudottautuen. Ei vaikuttanut ekalta ajolta. Meillä taisi olla aikamoisen taitava kuski joka syttyi hymyilemään ja painamaan kaasua jokaisesta huudahduksesta ja kiljahduksesta. Vatsat täynnä, monta kokemusta rikkaampana, illansuussa palautus kotiovelle ja hyvää yötä! Varsinkin hiekkalautailemaan voisin lähteä milloin vain uudestaan.

Linkki samanlaista retkeä sunnitteleville https://www.youtube.com/watch?v=vjqm38-u0Y0

Aurinkoa

Nina

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Arabiemiraateissa asuva Nina on koulutusalalla työskentelevän miehen vaimo, kolmen lapsen äiti, koiran omistaja ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kulttuureista ja kielistä kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Blogissa havainnoidaan arkea ja juhlaa AbuDhabissa, kiihkeän kasvun suurkaupungissa. Tai toisinaan jossain ihan toisaalla. Rakkaudella ja huumorilla tietenkin.

SunTowerLife -> Instagramissa

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat

Instagram