Tuntuu siltä, että niitä on kaikkialla. Houkutuksia. Sohvan välistä pilkistää tyhjä karkkipaperi, kassinpohjalta käteen osuu sinne joskus unohtunut lakupatukka, keittiönpöydällä on miehen hylkäämä puolitäysi Missä Äx -pussi. Ja sokerina pohjalla (ironinen hah), tänä aamuna työkaveri sai ajokortin (onnea!), minkä ansiosta työpöydän viereen ilmestyi kuvassa oleva karkkikulhoasetelma. Vesi herahti kielelle jo siinä vaiheessa, kun makeiset kilisivät pusseistaan kulhoihin seireenien laulun lailla.

Välillä tuntuu siltä, kuin elämästä olisi tullut ansoja täynnä oleva temppurata, jossa ei saa katsoa, koskea eikä varsinkaan maistaa. Ja takaraivossa jyskyttää kysymys: milloin tämä makeanhimo loppuu?

Mutta muuten päässä ei enää jyskytäkään. Sokerihuuruisia iltoja seuranneet päänsäryt ovat poissa, mikä on kieltämättä ihanaa.

Ja toisaalta, olen nyt pystynyt kävelemään tuon karkkikulhoansan ohi menestyksekkäästi jo ainakin viisi kertaa. Että pienoista voittajafiilistä ilmassa!

Miten teillä muilla menee?

– Outi

Kommentit (2)

Milla

Lähikioskillakin on koko ajan ihan kamalia "4 Kismetiä 2 eurolla" -tarjouksia. Ei ole helppoa! Onneksi vielä on hyvät hedelmät - luumut ovat muuten nyt todella mehukkaita.

Seuraa 

Me Naisten toimitus kokeilee, kuinka onnistuu sokeriton syyskuu, ja mitä siitä seuraa. Tule mukaan!