Viime viikolla uutisoitiin, että X-Factor palaa ohjelmistoon kovien tähtituomareiden; Suvi Teräsniskan, Mikael Gabrielin, Michael Monroen ja itse oikeutetusti Saara Aallon voimin. 

Kilpailevalla kanavalla nähdään syksyllä pitkästä aikaa Idols, jonka koelaulut on jo laulettu. Ohjelman päätuomari Antti Tuisku on tällä hetkellä koko maan kovin poptähti, joka muodostaa kiinnostavan tuomarikolmikon Erinin ja tuottaja Jurek Reunamäen kanssa. 

Kun Idols päättyy jouluksi, niin kevätkaudella kanavalla nähdään Voice of Finland, johon on saatu mukaan uusi tähtivalmentaja, Toni Wirtanen. Edellisiltä kausilta tutut Anna Puu, Olli Lindholm ja Redrama jatkavat myös ohjelmassa.

Hienoja artistikiinnityksiä tuomareiksi kaikki, mutta en ole varmaan ainoa joka saattaa miettiä, mistä löytyvät kaikki potentiaaliset tähdet näihin ohjelmiin? Ja vaikka heidät löytäisi, on aiheellinen kysymys toimivatko talent-formaatit kenellekään enää todellisena apuna artistin uralle?

Nopea katsaus historiaan osoittaa, että suurimmat tähdet, jotka ovat onnistuneet vakiinnuttamaan paikkansa maan artistikentässä, ovat Idolsin ensimmäisiltä kausilta vuosikymmenen takaa. Antti Tuisku, Anna Puu ja Anna Abreu ovat pysyneet leivässä työllään kaikki nämä vuodet.

Voice of Finlandista alkaa nyt seitsemäs kausi, mutta ohjelman voittajista kukaan ei ole saanut käännettyä näkyvyyttä hyväkseen. Ensimmäiseltä kaudelta kelvon artistiuran on onnistunut luomaan Jesse Kaikuranta.  Viimeiset kaudet ovat sekoittuneet toisiinsa ja finaaleita katsoessa piintyneen viihdetoimittajan on ollut vaikea nähdä ilmassa tähtipölyä. Vaikka olen vilpittömästi aina kilpailijan puolella.

Idols kiinnostaa ainakin meikäläistä pitkän tauon jälkeen.
Idols kiinnostaa ainakin meikäläistä pitkän tauon jälkeen.

Kyse ei ole välttämättä siitä, että hakijat eivät olisi hyviä laulajia. Päinvastoin. Mutta nykyisessäkään viihdebisneksessä se ei riitä. Kiinnostavuuden ja karisman lisäksi ratkaisevat ennen kaikkea kappaleet. Ilman kunnon hittiä ei voi nousta isoksi artistiksi (ellei tee saaraaaltoja ja yritä läpimurtoa kansainvälisen näkyvyyden kautta). Ilman hittejä (striimauksia ja Spotify-menestystä) on vaikea saada keikkoja, joiden palkkioista iso osan artistin palkkapussista koostuu.

Jos kilpailija ei itse osaa tehdä kappaleita, hänellä pitäsi olla ainakin vahva näkemys siitä, kenen tekijöiden kanssa hän haluaa hittejä tehtailla ja mihin suuntaan uraansa viedä. Toinen tarina on sitten se, ketkä isot tekijät haluavat lähteä panostamaan oikeasti studiovalojen sammuttua talent-tähden uraan. Ohjelman jälkeen voittajalta vaaditaan rutkasti tahtoa ja näkemystä, sekä ilmaisia työtunteja, jos homman haluaa oikeasti viedä maaliin. Moni huomaa, että helpommalla taitaa päästä aika monessa muussa hommassa.

Kaikki seuraavan vuoden aikana nähtävät talent-ohjelmat ovat erilaisia, mutta varmasti valtaosa hakijoista kuitenkin havittelee niiden kautta tähteyttä. Tällaisten foorumeiden olemassaolo on mahtava juttu. Hakijoiden on kuitenkin hyväm muistaa, että kyse on ennen kaikkea viihdeohjelmista, joita katsojat ovat kyllä kiitettävästi katsoneet. Tuskin Voice olisi muuten edennyt seitsemännelle kaudelle, vaikka tähtiä ohjelma ei ole käytännössä viime vuosina luonut lainkaan. Mutta toinen tarina on se, kuuntelevatko katsojat enää ohjelman loputtua kilpailijan kappaleita.

Voicen uudella kaudella Toni Wirtasen tiimiin voi olla tulijoita.
Voicen uudella kaudella Toni Wirtasen tiimiin voi olla tulijoita.

Ongelma on kuitenkin myös se, että ohjelmissa olleita laulajia on ollut liikaa, eikä niissä menestymisessä ole enää kuulijoille alkuaikojen uutuudenviehätystä. Mielestäni ehkä paras tapa hakijalle olisi se, että hän tekisi kasan omantyylisiä kappaleita mahdollisimman valmiiksi ennen ohjelmaan osallistumista. Biisien hiomiseen voisi kulisseissa yrittää pyytää apua tähtituomareilta. Tuskin tuotantoyhtiökään vastustaisi loppusuoralla oman biisin esittämistä. Toisten kappaleiden laulaminen on kuitenkin aina toisten kappaleiden laulamista. 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

MITÄ?

Sivuraiteilla -blogi jatkaa viihteen maailman ilmiöiden ja ihmisten käsittelemistä siitä, mihin Radalla-palsta jää. Elämääkin täällä eletään ja ihmetellään - välillä myös skumppalasin kera.

KUKA?

Emilia Saloranta on kolmekymppinen toimittaja, jonka mielestä viihde on ihmiselle hyväksi.

YHTEYS?

empuntemputjatarinat@gmail.com

Blogiarkisto

2017

Kategoriat