Ulkomaanmatkojen muistot usein hämärtyvät, haalenevat ja menevät mielessä sekaisin, mutta kunkin kaupungin kirjakaupat muistan selvästi ja jopa sen, mitä olen niissä ostanut. Niissä tuntee kuuluvansa johonkin heimoon, niihin jotka lukevat.

Hur som helst. Olin viime viikonloppuna teatterissa Tukholmassa, josta haluan jakaa hyväksi todettua kirjakauppatietämystä. Kas näin:

 

Söderbokhandel, Götgatan 37

Old school kirjakauppa Söderillä. Nuhjuinen paikka, jonka katto näyttää siltä että se tippuu niskaan sekunnilla millä hyvänsä, mikä on osa viehätystä. Ei se tipu. Etenen aina näin: Tutkin näyteikkunan tarkasti. Sitten siirryn sisälle ja keskityn keskipöytään, jossa on kiinnostavimmat uutuudet. Seuraavaksi käyn valikoiden läpi muut hyllyt: runot, sarjakuvat ja yhteiskunta, nämä nyt yleensä ja sattumanvaraisesti muita. Kirjakaupassa on taustamusiikkia ja erittäin palvelualtis, asialle omistautunut henkilökunta. Englanninkieliset kirjat ovat liikkeen perällä.

Erityisesti pidän siitä, että kun kaupasta astuu takaisin kadulle, vilkkaalle Götgatanille, ja kääntää katseen vasemmalle, kadun päässä sillan takana kohoaa pullea Globen. Kaupanpäällisiksi saa siis magean Tukholma-näkymän.

Ostin tällä kertaa Liv Strömquistin sarjakuvan Uppgång och fall, joka analysoi kapitalistista maailmanjärjestelmää eikä teekään sitä ihan miten sattuu vaan hyvin fiksusti ja hyvin hauskasti.

 

Gamla stans bokhandel, Stora Nygatan 7

Marraskuun 2016 lopulla avattu pieni kirjakauppa, no yllätys, Vanhassa kaupungissa. Keskittyy tietokirjoihin, ja huom. Ruotsissa tehdään tosi kiinnostavaa, kokeilevaa, helppolukuista tietokirjallisuutta, joka sopii myös kaunokirjallisuuden ystäville. Mutta on kaupassa ajankohtainen, tarkoin poimittu valikoima kaunoakin – niitä titteleitä, joista juuri nyt puhutaan. Yleisilme on staili, moderni ja minimalistinen. Myös täällä soi hyvä musiikki ja myyjä on kiva. Löytyy kirjoja englanniksi.

Erityisesti pidän siitä, että kirjakaupassa on paljon tuoleja! Kaupanpäällisiksi saamassani kirjanmerkissä on kultafoliointi, josta ekstrapisteet.

Ostin tällä kertaa Jason Timbuktu Diakitén perhemuistelman En droppe midnatt, jossa hiphopstara Timbuktu tutustuu omiin sukujuuriinsa ja purkaa alkuperän merkitystä.

 

Pienillä itsenäisillä kirjakaupoilla on erityinen merkitys kirja-alalla. Ne pitävät (yksin tai yhdessä) yllä laajaa kirjavalikoimaa, joka puolestaan on edellytys sille, että kirjoja kustannetaan laajalla skaalalla.

Kirjavalikoima on toki laaja muuallakin kuin itsenäisessä kivijalassa, esimerkiksi nettikirjakaupoissa se voi olla liki ääretön. Mutta nettikaupat eivät ole vielä onnistuneet peittoamaan kivijalkakirjakauppoja heräteostosten mahdollistamisessa: missään muualla ei voi törmätä yhtä helposti kirjaan, jonka et edes tiennyt olevan olemassa, kuin kirjakaupassa. Fyysisessä kaupassa voit periaatteessa käydä läpi joka ikisen hyllyssä olevan kirjan ja tehdä ostopäätöksen sen jälkeen. Netissä se ei toimi niin (tosin siellä on sitten omat hyvät puolensa).

Tällä hetkellä on yhä myös niin, että lihaa ja verta oleva kirjakauppias on parempi suosittelija kuin kone. Yllättävän vähän saa tavata virtuaali- tai chatkirjakauppiaita, ja nettikirjakaupassa vierailusta jää usein uupumaan vastavuoroisuuden kokemus. Milloin tämä muuttuu, se jää nähtäväksi. Koska kyllä se muuttuu.

Takaisin Tukholmaan, takaisin muiden kaupunkien ihmeellisiin kirjakauppoihin ja niiden hyötyihin (jos nyt aina muka kaikesta pitää hyötyä):

Yksi. Kirjakaupat eivät ole turistitiheimpiä spotteja. Niissä on mahdollisuus nähdä pala kaupunkia siellä asuvien silmin. Kaksi. Muissa maissa on hauska katsella kirjankansia; esteettiset mieltymykset varioivat valtavasti! Kolme. Kirjakauppa on erinomainen paikka rauhoittua, hidastaa, antaa ajan kulua, unohtaa kello, viipyä, viipyä ja viipyä. Neljä. Kirjakaupassa kasvaa todennäköisyys sille, että pian saa lukea hyvän kirjan.

Mikä on sinun lempikirjakauppasi ja miksi?

/Johanna.

Kommentit (2)

Vierailija

Antikvariaatit ovat kyllä parhautta. Itselleni on kertynyt jo kohtuullisen mukava kirjakokoelma, mutta nyt päätin muuton yhteydessä luopua jo luetuista kirjoista tilan puutteen vuoksi. Toivottavasti tulevaisuudessa löytyisi tilaa omalle lukuhuoneelle, niin voisi kierrellä kirjakauppoja oikein sielunsa kyllyydestä.

Johanna L
Liittynyt20.1.2017

Niin ovat! Minun antikvariaattikäynnit ovat keskittyneet viime vuosina lähinnä nettiin, toimivaa sekin. Itselleni osa luetuista kirjoista on kallisarvoisinta omaisuutta, joten hatunnosto teolle, johon en taitaisi pystyä. Toivon sinulle omaa lukuhuonetta tulevaisuuteen!
/Sivumennen.

Seuraa 

Kaksi ystävää ja paljon puhetta siitä mistä ei ole puutetta: hyvistä kirjoista. Sivumennen-kirjapodcastia ja -blogia luotsaavat Johanna Laitinen ja Jonna Tapanainen.

Kuva: Satu Kemppainen. Graafikko: Reetta Kyttä. Podcastin tunnusmusiikki: Artemi Remes.

Blogiarkisto

2017

Kategoriat