Tarve tehdä tunnustuksia: Hyllynlämmittäjäni on tyssännyt kuin seinään. Minulla on lukuvuorossa Patrick Modianon Kehäbulevardit, enkä saa sitä loppuun, en sitten millään. Tai oikeammin en pääse siinä alkua pidemmälle.

Mitä teen? Jatkanko vai luovutanko? Teenkö bänksit kirjan kanssa vai sinnittelenkö?

Tämä on tällainen vedenjakajakysymys. Toisaalta voi vedota siihen, että elämä on liian lyhyt huonojen kirjojen lukemiseen ja että kirjan tarkoitus on heti alusta alkaen houkutella lukija lukemaan pidemmälle, ja jos se ei sitä tee, pitkä miinus ja oikeutus jättää kirja kesken.

Olen luovuttanut monenlaisten kirjojen suhteen, joskus kirjan alussa, joskus aika lopussa, joskus puolivälissä. Päivänselvää, että en ole yksin, mutta nykyään siitä on tarjolla vedenpitävää dataa, kun sähkökirjan lukulaite paljastaa jälleenmyyjälle/kustantajalle, mitä kohtia lukijat alleviivaavat ja mihin asti he kirjoja lukevat. Me olemme jo vuosia tienneet esimerkiksi sen, että alle puolet Donna Tarttin Tiklin kanadalaisista ja brittiläisistä ostajista on lukenut kirjan kokonaan.

Siis jatkaako vai luovuttaako? Sekä että. Aion lukea kirjan loppuun, mutta antaa sille jonkin toisen hetken elämästäni, sellaisen jossa ajatukseni eivät koko ajan harhaile ja minulla on parempi kyky keskittyä. En välttämättä tekisi näin jonkin juonivetoisen genrekirjan kanssa, mutta Kehäbulevardit on kirjallinen teos, eikä sanataide aina ole helppoa.

Jotta siitä kykenisi muodostamaan mielipiteen, teosta pitää tarkastella kokonaisena. Ethän arvioisi Mona Lisakaan yhden pienen nurkan perusteella.

/Johanna

Kuva: Louvre

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaksi ystävää ja paljon puhetta siitä mistä ei ole puutetta: hyvistä kirjoista. Sivumennen-kirjapodcastia ja -blogia luotsaavat Johanna Laitinen ja Jonna Tapanainen.

Kuva: Satu Kemppainen. Graafikko: Reetta Kyttä. Podcastin tunnusmusiikki: Artemi Remes.

Blogiarkisto

2017

Kategoriat