Espanjasta on mahtava herätä. Ei haittaa vaikka ei ole asuntoa, ei haittaa vaikkei ole autoa. Olen eilen opetellut ajamaan skootteria ja en olisi ikinä uskonut että ajan vain kerran seinään. Tänään porhalsin liikenteen seassa hiukan keikkuen, mutta ilman kolareita joten olen aika tyytyväinen. 

Lähdin Oda-Sofian kanssa Virosta Espanjan auringon alle aika nopealla varoitusajalla. Tietty tiesimme, että lähteä pitää jonain päivänä, jotta Oda-Sofia pääsisi takaisin koulun penkille, mutta jotenkin lähtö tuli silti puun takaa. En ollut ollenkaan tajunnut ajatella, että lomalennot loppuvat elo-syyskuun vaihteessa, jonka jälkeen lentolipuista joutuu pulittamaan sievoisen summan. Viikko sitten havaitsin lentoja tarkkaillessani, että ainoa fiksun oloinen yhteys olisi seuraavana päivänä Helsingistä. Nopea pakkaus, aamulla ajo Tallinkin laivaan ja nokka kohti Helisnki-Vantaan lentoasemaa. Vasta turvatarkastuksessa ehdin tajuta, että kesä pohjoisessa on virallisesti ohi ja talvi Espanjassa uusien seikkailujen kera on alkamassa. Se oli sekoitus euforiaa ja hysteriaa. 

Annoimme asuntomme viime keväänä pois, joten majoituin Oda-Sofian kanssa ystäviemme vierashuoneeseen. Taivaan kiitos ihanista ystävistä! Olemme grillanneet miltei joka ilta ja höpötelleet aamun pikkutunneille saakka ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. Täytyy myöntää, että juuri tätä on ollut ikävä! Päivisin olen juossut asuntonäytöissä ja etsinyt netistä järkevää asumismuotoa talven ajaksi. Costa del Solilla on paljon tarjontaa, mutta suurin osa tarjolla olevista asunnoista on aika härskissä kunnossa. En halua kuulostaa nipottajalta, mutta tässä kohtaa kysynnän ja tarjonnan laki ei ole vielä kohdannut tyydyttävällä tavalla. Tietenkään en aio masentua tilanteesta; se oikea tulee aina vastaan. Ennemmin tai myöhemmin.

Tänään alkaa pyöriä telkussa myös mun ja Kallen yhteinen ohjelma Riemuloma Palandereilla. Tietty olemme päättäneet panna pystyyn kunnon kisakatsomon ja kaikki ystävät kerätään yhteen telkkarin eteen popparien ja kuohuvan kera. Ekat vieraat on Makwan Amarkhani ja Helly Luv. He olivat oikeastikin ensimmäiset vieraat ja tottakai hiukan jännitti niin kamerat kuin vieraatkin. Parasta oli kuitenkin se, että samoin tein kun Maku ja Helly tulivat kadulla vastaan, tiesin että tästä tulee mahtava päivä. Odotan illan jaksoa innolla ja on takuuvarma ettei se jätä ketään kylmäksi. Nämä vieraat sulattivat ainakin meidät totaalisesti!

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Riina-Maija "Riinis" Palander ja kirjoitan blogissa elämästäni, jossa sattuu ja tapahtuu. Pyöritän neljän lapsen perhettä, johon kuuluu myös lauma hevosia, koiria, kissoja ja kaneja. Kesäisin emännöin Virossa Ontikan majataloa, huollan ja remppaan vanhaa kartanoa tiluksineen sekä treenaan kouluhevosia. Talvet vietämme Espanjassa, Ranskassa ja Suomessa. Tervetuloa mukaan!

Instagram