Harmaa marraskuu, joulukuu täynnä valoja ja kynttilöitä. Näitä seuraa tammikuu, jollon odottaa sen oikean talven alkavan. Nykyäänhän säät ovat millaisia sattuu, eli se luminen, kunnon talvi ei olekaan enää itsestään selvyys. Mulla on nyt viides talvi Riiassa ja ainoastaan se enimmäinen oli sellaine luminen, "oikea" talvi. Oli meillä tänä vuonnakin talvea pari viikkoa, ihanaa valkoista lunta ja muutama pakkasaste. Kaunista. Kunnes tuli vesisade ja hups vaan, kaikki oli pois. Toisaalta kaipaan sitä, toisaalta tämä keskieurooppalaistyyppinen talvi, jolloin on lämpötila nollan pinnassa ja kadut sulina on myös kiva. Täällähän tämän lumen kanssa on kyllä vähän niin ja näin. Auraamista ei oikein harrasteta ja lumen päälle heitetään suolaa, enemmän suolaa, jolloin lopputuloksena on liukas mössö, joka pilaa niin kengät kuin housunlahkeetkin. Suolaa heitetään myös varmuuden vuoksi sulalle kadulle, jolloin se sitten kastuu ja taas sotkeentuu housut ja kenkiin saadaan iloinen valkoinen raita. Olen kyllä jo kuullut huhuja tappajasepelinkin käytöstä, mutta saa nähdä tuleeko siitä suolan voittajaa.

Latvialaiset harrastavat samoja juttuja talvella kuin me suomalaisetkin: hiihtämistä, laskettelua, pilkkimistä (erityisesti heikoilla jäillä) ja ylipäänsä ulkoilua. Ja niin, latvialaisethan ovat ihan maailman huippuja kelkkailussa, tai ainakin ne pari olympiavoittajaa on. Itse tykkään hirveästi luistelusta ja päätettiinkin sitten testata paikallinen keskustan luistinrata. Vuokrattiin kaunot ja mentiin radalle. Kiitos, 15 min riitti. Jäädytys oli tehty ilmeisesti silloin kun rata oli avattu ja luistimet teroitettaneen kerran vuoteen. Uusi  yritys Vilnassa. Siellä on kauppakeskuksen keskellä luistinrata ja työkavereiden kanssa mentiin tavisvuorolle, joka oli kahden lätkäjoukkueen treenivuoron välissä. Jää jäädytettiin ennen ja jälkeen! No, vähän vettä jäällä, mutta kyllä se siitä jäätyi ja luistimet ihan ok kunnossa. Jaksettin viilettää kokonaiset 45 minuuttia, jonka jälkeen illallinen yhdessä luistinradan ympärillä olevista ravintoloista oli ihan paikallaan. Tosi hauska kokemus, kannattaa testata jos Vilnassa haluaa tehdä muutakin kuin kiertää vanhassa kaupungissa. Tähän voi vielä mainostaa myös Tallinnassa olevaa Harju -kadun luistinrataa, oiva paikka sekin!

Viime viikonloppuna toivoin pääseväni myös kotona Suomessa luistelemaan, vaan mitä. Alan uskoa ilmastonmuutokseen: lämpötila plussan puolella ja sää harmaa. Hyvä syy mennä shoppailemaan kauppakeskukseen:) Päätinkin käydä kahvilla: pieni capuccino, kiitos. Vastaus: 4,10. Anteeksi mitä, siis pieni capuccino. Niin sanotusti loksahti suu auki. Joo-o, ai niin. Kyseessä oli kyllä sitten ihan mukillinen juomaa, joten maksoin loppujen lopuksi ilomielin. Meillä saa vastaavan hintaan 2,15. Jälkeenpäin vähän nauratti kun ihan oikeasti hämmästyin sitä hintaa. Näistä hintaeroista voisi kirjoittaa vaikka kuinka, kuten vaikka mistä eroista... Niistä kuitenkin myöhemmin.

Kuvissa jouluvaloja, joita voi oikeasti kutsua sesonkivaloiksi, koska palavat marraskuusta alkaen edelleenkin, vaikka ollaan jo helmikuusa ja rantakuvat Majorista ja Buldurista.

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen viisikymppinen nainen ja hevostyttö, joka otti haasteen vastaan ja muut yksin ulkomaille ajattelematta hekeäkään mihin itsensä laittaa. Kirjoitan asumisesta ja kokemuksista ulkomailla, Suomessa mökkeilystä, matkustamisesta, vaatteista, kauneudenhoidosta, kulttuurista, ruoasta, harrastuksista, maailman menosta ja vaikka mistä. Omista ajatuksistani ja elämästäni.