Moulin Rougen revyyseen jonottava yleisö tukki Boulevard de Clichyn, jota pitkin kävelin poikaystäväni kanssa leppeänä Pariisin iltana 23.10.2015. Perjantai elävöitti Pigallen kulmia entisestään. Mainosvalot vilkkuivat, ihmiset nauttivat illallistaan kuka sisällä punavalkoruudullisen pöydän ääressä, kuka ulkoterassilla viiniä siemaillen. Pariisilaiset kulkivat toisella puolella katua, turistit mahdollisimman lähellä Punaista Myllyä. Kuvia napsittiin, välillä väisteltiin romanikerjäläisiä, siellä täällä tutkittiin ja vertailtiin ravintoloiden ruokalistoja.

Me emme etsineet mitään; tutkimme vain tunnelmaa ja ihmisvilinää. Into ja uteliaisuus paistoi monen kasvoilta. Aivan Moulin Rougen vieressä olevasta pubista kantautuva musiikki sai päämme kääntymään: La Station.
Ikkunan läpi näkyi basisti, kitaristi, rumpali, ja nuori nainen laulamassa. Portsari päästi meidät sisään, eikä paikalla näyttänyt olevan juurikaan muita turisteja. Kai me olimme jonkinlainen poikkeus, koska emme olleet ostaneet revyylippuja, ja pyörimme silti Pigallella. Ranskalainen bändi esitti englanninkielisiä cover-biisejä varsin mallikkaasti. Baarimikko laski korkeisiin tuoppeihin kuohuvat lagerit, ja pääsimme jopa istumaan. 

Vokalisti heitti välispiikit ranskaksi, eikä puolen vuoden ranskankurssillani tehnyt siinä paikassa juuri mitään. Bändin tauolla kiittelin laulajaa, ja suosittelin häntä esittämään enemmän Alanis Morissetten kappaleita, koska ne sopivat hänelle loistavasti. Tyttö näytti olevan mielissään kommenteistani, ja sanoi meille: "Älkää karatko, jatkoa seuraa."

Saimme todistaa pariisilaisen pubväen perjantai-iltaa: portsarin moikkailemassa tuttujaan, baarimikkojen kättelevän kavereitaan, ja onnellisten ihmisten rupattelevan keskenään. Tunsimme itsemme tervetulleeksi, ja meillä oli hyvä olla sinä kauniina iltana Pariisissa.

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tämä blogi saattaa sisältää musiikillisia jäämiä, mutta ei aiheuta allergisia reaktioita. Se sisältää myös keikka- ja elämänkokemuksia Suomesta ja ulkomailtakin. Seassa on paljon havaintoja ja vähän kritiikkiä. Musiikista ja muusta kirjoitan samalla kun kaivan piironginlaatikoista tarpeettomia vinkkejä ja itsestäänselviä neuvoja.

Blogiarkisto

Kategoriat