Joulukuun alkupuolella kirjoittelin tänne 3 asiaa -postauksen, joka nyt saa jatkoa. Postauksen kuvat ovat joulukuiselta Teneriffan-lomaltamme.

3 asiaa, joissa olen hyvä…

Suunnittelu. Osaan suunnitella arkeni toimivaksi, lomamatkat sujuviksi, eräretket mukaviksi. Olen varmastikin kehittynyt hyväksi suunnittelijaksi siksi, että pidän siitä kun tiedän mitä tapahtuu ja milloin. Tähän liittyy myös se, että olen useimmiten ajoissa en myöhässä. Olen poikaystävääni tutustumisen myötä saanut (joskus tuntuu, että joutunut) totutella myös spontaaniin toimintaan ja ajattelutapaan. Minulle ominaista on kuitenkin ehdottomasti se, että kaikella on paikkansa ja aikansa – ja mitä enemmän etukäteen ne ovat selvillä, sen parempi!

Ilon kautta kulkeminen. Osaan repiä iloa pienistäkin asioista. Joka-aamuinen Kaleva, lumisade, auringonpaiste pitkän pimeän talven jälkeen, karjalanpiirakan päälle juuri oikein sulanut juusto… minusta hyvä elämä koostuu paljolti siitä, että huomaa pienienkin asioiden merkityksen ja osaa olla vähäänkin tyytyväinen. En tarkoita, että pitäisi tyytyä sellaiseen, mikä ei tunnu itsestä hyvältä, mutta jos aina odottaa kaiken olevan täydellistä tai jos iloita voi vasta minilomasta Pariisissa, ei ole ihme jos enimmän osan aikaa on surullinen tai tyytymätön. Toisaalta olen myös taipuvainen kommentoimaan ääneen asioiden huonoja puolia. Vaikka ajattelisin miten kivasti, sanoitan sen vähemmän kivan. Siispä lupaan jatkossa yrittää myös kommentoida kivoja asioita ääneen!

Keskittyminen. Monesti ihmiset kehuskelevat multitasking-taidoillaan. No, minä koen eduksi sen, että osaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Joskus saavutan myös niin sanotun flow-tilan. Flow’hun liittyy keskittyminen, tavoitteellisuus, haastavuus sekä tekemisen imu ja ilo. Osuvin esimerkki omasta elämästäni flow’sta liittyy opiskeluun. Menin yliopistolle aamulla kahdeksaksi, ja tarkoitukseni oli nopeasti viimeistellä eräs essee. Havahduin hetken päästä siihen, että minulla oli kauhea nälkä ja vessahätä. Mietin, jokohan olisi lounasaika. Kello näytti puoli neljää iltapäivällä. En ollut tajunnut ajankulua ollenkaan! Olen hyvä myös tunnistamaan ne päivät ja hetket, kun keskittymisestä ei tule mitään. Silloin on pakko vain tehdä jotain mikä ei niin vaadi keskittymistä, sillä esimerkiksi juuri opiskelujuttuja minun on ihan turha yrittää tehdä sellaisina päivinä, kun ajatus on ambomaassa.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

Luonto. Metsän humina ja puron solina, kun istun vaellusreissun aikana laavulla evästauolla; mustikanvarpujen loppumaton sinivihreä matto ja oksien napsahtelu kumisaappaan alla auringon porottaessa niskaan marjametsällä; hangen sokaiseva valkeus ja lintujen sirkutus keväisellä hiihtoretkellä. Aah ihanuutta! Kun olen luonnossa, työ- tai opiskeluasiat jäävät todella tehokkaasti unholaan. Metsässä ei myöskään tarvitse huolehtia raha-asioista tai ihmissuhdekiemuroista. Oikeastaan luonto mahdollistaa sen, mikä on kai meditoinnin onnistumisen edellytys: ajatuksia ja tunteita tulee kyllä mieleen, mutta ne voi myös päästää menemään, niihin ei tarvitse jäädä kiinni.

Sauna. Sauna toimii minulle vähän samalla tavoin kuin luonto. Saunan jälkeen mielen lisäksi myös keho tuntuu rentoutuneelta ja tietysti – puhdistuneelta. Nykyisessäni kodissani käytössäni on taloyhtiön sauna. Tavallisesti varaan itselleni saunavuoron pari kertaa viikossa. Mielenkiintoiseksi homman tekee se, että saunaan yhdistyy omilla sisääntuloillaan kaksi suihku- ja pukuhuonetilaa. Vuorot menevät limittäin siten, että toisten saunoessa saatan olla vielä suihkuttelemassa (tai heidän suihkutellessaan minä löylyttelen). Vaikka uskon kaikkien saunaa käyttävien kyllä kunnioittavan toisten saunarauhaa, toisten saunojien läsnäolo ja äänet kyllä vähän häiritsevät rentoutumistani. Haaveilen omasta saunasta, joka lämpiäisi juuri silloin kun haluan.

Lukeminen. Kirjojen avulla voin unohtaa itseni ja oman elämäni ja uppoutua johonkin sellaiseen, mikä ei koskaan tule olemaan itselleni ajankohtaista tai mahdollista. Jotkut tarinat ovat niin koukuttavia, että palaan niihin kerta toisensa jälkeen. Yksi tällainen kirja on Stephen Kingin Rose Madder: Siinä Rosie jättää väkivaltaisen aviomiehensä hetken mielijohteesta. Rosien elinpiiri on siihen asti koostunut kodista ja lähikaupasta, ja niinpä hän joutuukin aikuisena opettelemaan kohtaamaan maailman uudelleen. Minulle Rosien tarinan tärkein viesti on se, että elämäni on omissa käsissäni. Todellakin.

3 asiaa, jotka haluaisin vaatekaappiini…

Korkokengät. Minusta korot ovat naiselliset, tyylikkäät ja seksikkäät. Ne sopivat melkeinpä minkä tahansa tyylin kanssa. Korkokengillä vain on niin armottoman vaikeaa kävellä oikein. Koroilla kävelyn tulisi olla sopivasti keinuvaa, joustavaa ja liukuvaa. Minulla se on ennemminkin mallia töks-töks-apua-kaaduin. Vaatekaapissani on kyllä joitain kenkiä, joissa on maltillinen korko, mutta ne ovatkin sitten niin maltillisia, etteivät ne mielestäni ole oikeita korkokenkiä. Ehkäpä pitäisi vain rohkeasti ostaa korkokenkäpari ja vaikka siivota ne jalassa. Tulisipa ainakin harjoiteltua niillä kävelyä ihan huomaamatta.

Parka. Oikeastaan löysin vasta kirpputorilta aivan ihanan Icepeakin parkatakin, mutta se oli pakko laittaa tähän, koska etsin sitä pitkään. Olen tämän talven aikana kiertänyt kaikki mahdolliset kaupat useammankin kerran juuri sen oikean parkan toivossa. Netistä löysin haluamani kaltaisen, mutta siitä oli sopiva koko loppunut joka ikisessä verkkokaupassa. Eräänä kauniina päivänä melkein tismalleen vastaava tuli vastaan Oulun Paljekirppiksellä. Siinä on sirot linjat, karvahuppu sekä nätit taskut, nepparit ja vetskarin vetimet (ihanuus on yksityiskohdissa!). Tunnen itseni siinä erittäin fiksusti pukeutuneeksi, eli joka kerta tulee hyvä mieli, kun puen sen päälle.

Alusasusettejä. Alusvaatelaatikkoni on täynnä eriparisia housuja ja liivejä. Tämä johtuu siitä, että usein setit ovat paljonkin kalliimpia kuin erikseen myydyt housut ja liivit. Jos löydän sopivat ja hienot liivit, niille ei löydy yhteensopivia pikkareita, tai sitten pikkarit ovat mallia kaikenpaljastavat pikkupikku-stringit. Ei kiitos! Sama pätee toisinpäin. Vaikkei alkkareitani kovinkaan moni kovinkaan usein näe, olisi silti mukava itse tietää kulkevansa tyylikkäässä, yhteensopivassa setissä. En kuitenkaan tarkoita, että päivät pitkät surisin kummallisia alusvaatteitani. Asia vain tulee toisinaan mieleen, usein silloin kun joudun yhdistämään vaikkapa tummanpunaiset, kukkapitsiset alkkarit ja turkoosit, mustilla pallukoilla koristellut rintsikat. Niinpä, vaikea kuvitella tätä yhdistelmää nätiksi.

 

PS. Ensimmäinen kohta, eli kolme asiaa jotka osaan, oli minulle todella kiivaan mietinnän paikka. Kaipa kohdallani osuu oikeaan suomalaisiin liitetty stereotypia itsensä kehumisen vaikeudesta. Niinpä haastankin sinut, lukijani, kirjoittamaan kommenttiboksiin kolme asiaa, jotka sinä osaat. Ollaan rohkeasti ylpeitä siitä, mitä osataan!

Kommentit (1)

Ihana lukija

Kivoja listoja taas ja kauniita kuvia. Lukemalla kyllä pääsee osaksi mitä ihmeellisimpiä seikkailuja. Kauhee mikä haaste! Osaan kirjottaa nopeesti koneella ainakin hyvänä sormipäivänä. Osaan kans kiinnittää (halutessani) huomiota pieniin kivoihin asioihin, esimerkiksi sydämen muotoiseksi tallautuneeseen purkkaan jalkakäytävällä tai halaaviin puihin. Vikana oon ilonen siitä, että osaan uida ees jonki verran ja että nautin siitä, vaikka sukeltaminen onki pelottavaa. Kai sää huolehit ittestäs siellä keskittymisen lomassa!

Seuraa 

Noin kolmekymppinen välillä ihan pölijäksi heittäytyvä nainen Oulusta kirjoittaa erilaisista arjen asioista. Ainakin toistaiseksi toivottavasti anonyyminä pysytellen. Olen kieliin ja kielitieteellisesti suuntautunut yliopisto-opiskelija, mikä saattaa selittää satunnaiset kielenkäyttöön liittyvät kannanotot. Toimin perkolaattorikahvilla, lataudun liikunnasta ja siirrän avaruuksia läheisyyden voimalla.