(Kuvan lähde giphy.com)

Luen paljon erilaisia tekstejä sanomalehdistä blogeihin, ja minua tuskastuttaa epämääräinen kielenkäyttö. Kielenkäytön täsmällisyys on tärkeää vuorovaikutuksen sujuvuuden ja asioiden ymmärtämisen kannalta. Epämääräinen kielenkäyttö on erityisen raivostuttavaa silloin, kun viestin välittäjä on asemassa, jossa hänen sanomisillaan on painoarvoa ja paljon seuraajia. On kohtuullista olettaa, että työkseen kirjoittavat henkilöt kiinnittävät ymmärrettävyyteen huomiota ja haluavat panostaa tekstinsä oikeakielisyyteen, jolloin he pystyvät ilmaisemaan viestinsä tarkoittamassaan muodossa. Näin ei kuitenkaan todellakaan aina ole. Seuraavat esimerkit ovat eräästä tunnetusta blogista:

On kuitenkin paljon asioita joihin me voimme itse vaikuttaa omilla valinnoillamme ja sitä kautta saavuttamaan vahvemman itsetunnon! (Mihin sitä kautta viittaa? Omiin valintoihimme vai siihen väitettyyn tosiasiaan, että on asioita, joihin voimme itse vaikuttaa? Lisäksi pitäisi olla esimerkiksi pystymme saavuttamaan…)

Nykymaailma haastaa sitä [itsetuntoa] jatkuvasti ja jokainen meistä saa maistaa oman osuutensa tämän painosta. On kuitenkin eri asia päättääkö sitä kantaa itsessään? (Minkä painosta maistan osuuteni? Itsetunnonko? Vai sen, että itsetuntoa haastetaan… vai nykymaailman… vai täh? Ja mitä kannan itsessäni? Itsetuntoa? Vai nykymaailmaa… vai nykymaailman painoa… vai täh?)

Näillä ajatuksilla [jotka esitetty edellä] pitäisi koostaa myös se oma lähipiiri – pysyvänä, kukoistavana ja vakaana. (Eli minun pitäisi pystyä koostamaan lähipiirini ajatuksen voimalla ja olla sitä tehdessäni pysyvä, kukoistava ja vakaa, niinkö?)

Näissä esimerkeissä kirjoittajan viesti jää epäselväksi. Minä lukijana joudun tekemään omat tulkintani siitä, mitä kirjoittaja todennäköisesti on tarkoittanut. Lukemisen ilo kärsii, enkä voi olla varma, mitä kirjoittaja oikeastaan halusi tekstillään minulle kertoa.

Innokkaana lukijana törmään epämääräiseen kielenkäyttöön useammin kuin haluaisin. Väitän, että kaikki kirjoittajat pystyvät bongaamaan useimmat virkkeet, joissa viesti jää puolittain pimentoon, ihan vain oikolukemalla tekstinsä kirjoittamisen jälkeen läpi. Epäselvät virkkeet voi sitten korjata paremmiksi miettimällä, mitä oikeastaan olikaan tarkoitus lukijalle sanoa ja sanomalla se sitten tarpeeksi yksinkertaisin sanakääntein. On aina sääli, kun sinänsä hyvä argumentti tai ajatus kärsii hutiloidusta ilmaisusta.

Oikomutkanen ei tahdo kelleen, lannistuakseen tämän postauksen anti - vaan kaikille auttavana ja mietityttääköhänkään kirjoituksena.

Täh?

Kommentit (1)

Toinen pölijä

Mullakin ärsyttää tuollaiset epämääräisyydet ja kirotusvireet, joita on yllättäen hyvin monen tasoisissa teksteissä (monen tasoiset - yhteen vai erikseen?). Kiitos taas hyvistä nauruista!

Seuraa 

Noin kolmekymppinen välillä ihan pölijäksi heittäytyvä nainen Oulusta kirjoittaa erilaisista arjen asioista. Ainakin toistaiseksi toivottavasti anonyyminä pysytellen. Olen kieliin ja kielitieteellisesti suuntautunut yliopisto-opiskelija, mikä saattaa selittää satunnaiset kielenkäyttöön liittyvät kannanotot. Toimin perkolaattorikahvilla, lataudun liikunnasta ja siirrän avaruuksia läheisyyden voimalla.