Olen lopen kyllästynyt kaikkialla vellovaan ruokakeskusteluun, superfoodit sitä ja luolamiehet tätä. Atkins-wotkins-paskins, sanon minä.

Ruoan pitäisi toimia polttoaineena muulle elämälle, sen ei pitäisi olla koko elämä. Kyllähän minkä tahansa asian voi halutessaan siirtää elämänsä keskiöön ja piirileikkiä sen ympärillä. Useimmiten ideana on parantaa omaa jaksamista ja elämänlaatua, mikä ei olekaan huono tavoite, mutta kannattaa kuitenkin pohtia kriittisesti, lisäävätkö omat ruokafetissit onnellisuutta.

Ymmärrän kyllä ruokaan liittyvän eettisen keskustelun, kuten syödäkö eläimiä ja/tai eläinperäisiä tuotteita ylipäänsä tai miten välttää esimerkiksi ruokakauppojen hävikkiä. Ja tietysti yksilöiden valinnat ovat linkittyneitä näihin yhteiskunnallisen tason ruokaan liittyviin ilmiöihin. Yksilöiden valintojen merkitystä ei siis voi vähätellä. Voisitko kuitenkin syödä "terveellisesti" ilman, että menetät ruoalle (vapaa)aikasi, rahasi ja mielesi?

Nunu

ps. Kuvassa on aito valencialainen paella, nam nam.. Kuvassa vasemmalla on paellasta sormien kautta kameran linssiin tarttunut rasvaläikkä, joka koristi kaikkia loppumatkan kuvia. Oli se sen arvoista!

Kommentit (2)

Fortheloveofla

Näin on. Veljeni suhtautuu karppaukseen kuin helluntalainen Pyhään Henkeen. Toinen sekoilu on fitness mania.

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Joo fitness on toinen uusi trendi. Siinäkin idea on tietty hyvä, itsestä huolehtiminen, mutta meneehän se vissiin useilla överiksi. Ja sen ovatkin jo jotkut buumeilijat myöntäneet, että hyvinvointi ei harrastuksen myötä lisääntynytkään.

Seuraa 

Nunu tykkää hitaista aamuista, croissanteista, muodista ja diy-projekteista. Näiden lisäksi blogissa tarjoillaan ajattelemisen aihetta elämänmenosta, ihmisen kokoisista unelmista ja arjen sattumuksista. Tervetuloa mukaan!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nunu.blogi(a)gmail.com

Blogiarkisto

2017
2016