Olen aina ollut jonkinlainen Ranska- ja Pariisifani, jo silloin, kun en vielä ollut edes käynyt siellä. 15-vuotiaana pääsin ensimmäisen kerran pariksi päiväksi Pariisin, mutta pieneksi pettymyksekseni se ei ollutkaan rakkautta ensisilmäyksellä. Pienestä kaupungista kotoisin oleva suomalaistyttö hämmentyi kaupungin rosoisuudesta ja sen suuruudesta kaikkine arrondissimentteineen. Metron käyttäminen tuntui lähinnä salapoliisitehtävältä. Eipä ihme, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun olin oikeassa metropolissa. Seuraavaa matkaa Pariisin odotin yhtä pitkään, siis toiset 15 vuotta. Vuonna 2010 kävin Pariisissa äitini kanssa ja osasin jo jotenkuten käyttää metroverkkoa. Tällä kertaa kaupungin kaunis rosoisuus lumosi minut. Pariisissa on kuitenkin niin paljon näkemistä, että parin kolmen päivän lomat ovat auttamattoman lyhyitä. Seuraavan kerran aion varata majapaikan Montmartren kaupunginosasta, jossa myös Amélie-elokuva on pitkälti kuvattu.

Uudesta  matkasta haaveillessaan voi rakentaa Pariisin kotiin - vaikkapa vain yhdeksi päiväksi. Päivä on tottakai syytä aloittaa croissantilla, sitten pariisinpunaista huulipunaa ja kynsilakkaa. Sen jälkeen voi nauttia ranskalaisesta kirjallisuudesta ja leffoista vaikkapa samppanjaa (tai muuta kuohuvaa) siemaillen. Voilà!

Kirjavinkkejä:
Anna Gavalda: Kimpassa
Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa bébé?
Katherine Pancolin kirjat

Leffavinkkejä:
Jean-Pierre Jeunet: Amélie
Richard Linkleiter: Rakkautta ennen auringonlaskua
Woody Allen: Midnight in Paris
Olivier Nakache & Éric Toledano: Koskemattomat

Musiikiksi päivään suosittelen Irina Björklundin La vie est une fête tai repeatilla Edith Piafin Je ne regrette rien!

à bientôt!

Nunu

Kommentit (0)

Seuraa 

Nunu tykkää hitaista aamuista, croissanteista, muodista ja diy-projekteista. Näiden lisäksi blogissa tarjoillaan ajattelemisen aihetta elämänmenosta, ihmisen kokoisista unelmista ja arjen sattumuksista. Tervetuloa mukaan!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nunu.blogi(a)gmail.com

Blogiarkisto

2017
2016