Thank you, merci, tack, gracias, danke, grazie ja aitäh. Kiitos on varmaan se tärkein vieraiden kielten sana, joka kannattaa opetella matkalle lähtiessä. Hyvä sitä olisi viljellä täällä koto-Suomessakin, ja kiitellä ihmisten sijaan välillä ihan vain elämää.

Kiitollisuuden tärkeydestä toitetaan kyllä melko paljon, mutta teemmekö sen eteen oikeasti jotakin? Ainakin itse joudun vähän väliä muistuttamaan itseäni kiitollisuudesta. Oma mieleni huomaa helpommin asiat, jotka eivät ole tai mene niin kuin Strömsössä kuin asiat, jotka ovat hyvin.

Kiitollisuudella on osoitettu tutkimuksissa monia hyötyjä. Se parantaa parhaimmillaan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Kiitollisuus auttaa näkemään asioita, jotka ovat hyvin silloinkin, kun monet asiat eivät ole. Se auttaa kiinnittämään huomiota sekä isoihin että pieniin ilon ja onnen hetkiin. 

Itse huomaan aloittavani kiitollisuusharjoitukset aina silloin, kun en voi hyvin. Siinä vaiheessa niitä kiitollisuuden aiheita saa joskus kaivaa aika pitkään. Yleensä mietin asioita juuri käsillä olevasta päivästä. Voin vaikka olla kiitollinen kauniista sinivuokoista (ja ei, en tarkoita poliiseja), jotka sulostuttavat päivääni.

Todennäköistä on, että kiitollisuutta harjoittamalla oppii näkemään selvemmin, erottamaan kauniiden asioiden ääriviivat.

 

Nunu

P.s. Olen kirjoittanut muista stressintaltutusvinkeistäni täällä ja Strömsöstä täällä

Kommentit (0)

Seuraa 

Nunu on iältään kolmen- ja neljänkympin välimaastossa haahuileva arjen analysoija ja kommentaattori. Blogissa on suuria pohdintoja pienistä asioista ja pieniä pohdintoja suurista asioista. Tervetuloa peremmälle!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nunu.blogi(a)gmail.com

Blogiarkisto

2016