naiseudesta
naiseudesta

Olin 15-vuotias seistessäni tyttökavereiden kanssa kadulla, kun kiinnitimme huomiota toiseen nuorten naisten porukkaan. Joku ryhmässämme alkoi arvostella tyttöjä ikävällä tavalla ruotien ivallisesti heidän ulkonäköään ja pukeutumistaan. Muu porukka komppasi, minäkin.

Tunsin kuitenkin sisälläni inhottavan läikähdyksen. Tilanne tuntui kovin väärältä. Miksi me halusimme lytätä tuota toista porukkaa? En kuitenkaan sanonut mitään, sillä olin epävarma teini, joka halusi kuulua ryhmään. En kehdannut vastustaa ryhmäpainetta.

Tämä hämmentävä syyllisyyden hetki on jälkikäteen muokannut minua naisena hyvin vahvasti. Tuossa hetkessä oivalsin, ettei meidän naisten kannata olla toisiamme vastaan. Meistä kukaan ei hyödy siitä. Me tarvitsemme toisiltamme ennen kaikkea lempeyttä ja ymmärrystä.

Parikymppisenä harjoittelin yhteenkuuluvuutta toisten, tuntemattomien naisten kanssa muun muassa baarissa. Minulla oli (ja on edelleen) mahtava ystäväporukka, joilla oli pokkaa pukeutua näyttävästi ja irrotella täysillä. Puuhkat kaulassamme heiluimme tanssilattioilla villisti riemuiten.

Usein toiset naiset vilkuilivat meitä arvostellen. Silloin menimme heidän luokseen, heitimme puuhkamme heidän kaulaansa ja kysyimme, tulisivatko hekin tanssimaan kanssamme. Naisten silmät laajenivat. Mitä, nuo haluavat meidätkin mukaan? Hetkessä jää oli murrettu ja kahdesta pienemmästä naisporukasta tulikin yksi ilakoiva ryhmä. Kaikilla oli entistä hauskempaa.

Nykyään pyörin aika vähän baareissa, mutta heittelen yhä henkisiä puuhkia toisten naisten niskaan. Muun muassa Kuukauden nainen -postaussarjani edustaa tätä.

Poikani keräämiä simpukoita Thaimaan rannoilta. Osa piikikkäitä, osa pyöreitä, kaikki yhtä kauniita. Ihan kuin me naiset.
Poikani keräämiä simpukoita Thaimaan rannoilta. Osa piikikkäitä, osa pyöreitä, kaikki yhtä kauniita. Ihan kuin me naiset.

Poikani keräämiä simpukoita Thaimaan rannoilta. Osa piikikkäitä, osa pyöreitä, kaikki yhtä kauniita. Ihan kuin me kaikki.

Toisten naisten kehuminen on joskus pelottavaa. Harmittaa, jos yrittää kannustaa ja vastapuoli vain pyörittelee silmiään tuhahdellen. Mutta teen sitä silti, koska se tuntuu oikealta. En halua antaa torjutuksi tulemisen ja epäonnistumisen pelkoni hiljentää minua. Yleensä sitä toista puolta sitä paitsi pelottaa vielä enemmän.

Toisten naisten kunnioittaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikista muista naisista tarvitsee pitää, tai että heidän kanssaan täytyisi olla samaa mieltä. Eri mieltä saa ja pitääkin välillä olla. Juorutakin saa. Mutta toista naista ei pidä vihata vain hänen sukupuolensa takia.

Saan parhaat ja vaikuttavimmat kokemukseni naiseudesta, kun voin jakaa ne toisten naisten kanssa. On maagista, kun syntyy yhteinen tunne, että tuo toinen tajuaa minua ihan tismalleen. Se yhteinen, ääneenlausumaton tunne ja katse, joka on samaan aikaan täynnä empatiaa ja pientä pilkettä. Minä tiedän.

Blogini nimi on Naiseudesta. Perustin sen siksi, että naiseus sisälläni huusi päästä ulos. Tämä on minun tapani purkaa ja kanavoida sitä tunnetta jotenkin. Tuntuu, että halkean, jos en näin tee. Ehkä tekin tiedätte sen tunteen?

Voisinpa lainata teille naisille silmälaseja, jotta näkisitte itsenne minun silmieni kautta. Yksinkertaisesti sanottuna: ihailen teitä. Ihan jokaista kohtaamaani.

Hyvää naistenpäivää rakkaat naiset! Pidetään toistemme puolta.

Kommentit (2)

Ihastunut

Luin tämän sun postauksen juuri. Tuli sellanen tunne lukiessani sun tekstiä että oot mahtava tyyppi. Sulla on mielettömän viisaita ajatuksia ja kirjoitat niistä hyvin. Kiitos että olet olemassa ja hyvää naistenpäivää <3

Vau mitä sanoja, kiitos! Naisten välinen solidaarisuus ja sen edistäminen on ihan "mun juttu", oon tehnyt sitä aina. Päätin blogia perustaessani, että kokeilen samaa näin virtuaalisesti. Olen saanut tosi paljon kiitosta tästä tekstistä montaa eri kautta, näköjään kannatti!

Seuraa 

Olen Rosanna Marila, 34-vuotias pinkki muija ja kahden pienen lapsen äiti. Työskentelen Me Naisten toimittajana, mutta mielipiteet ovat omiani.

Blogini idea on muistuttaa, että sähän oot hyvä just noin.

Ota yhteyttä: naiseudesta(at)gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat