Minua mietityttää tässä imetyskohussa yksi asia. Se ei ole Teri Niitin (nyt jo anteeksipyytämä) mielipide, eikä se, mikä määrä paljasta vilahtavaa rintaa on soveliasta imettäjälle. Minua huolettaa ajatus, ettei imettävä nainen ylipäätään saisi näkyä katukuvassa.

Suomessa tunnutaan edelleen ajattelevan, että kun nainen saa lapsen, hänen pitää sulkeutua kotiin ainakin vuodeksi, mielellään kolmeksi. Lapsi ja äiti eivät saa näkyä eivätkä kuulua, koska se voi häiritä muita. Jos pieni lapsi itkee esimerkiksi ravintolassa, paheksutaan, ettei vauvaa pitäisi tuoda ihmisten ilmoille ollenkaan. Lapsen paikka on kotona. Mutta entäpä äidin?

Imettävä äitikin on osa yhteiskuntaa. Äitikin haluaa välillä poistua neljän seinän sisältä. Joskus omassa kodissaan voi tuntea suurta yksinäisyyttä. Silloin voi auttaa ihan se, että pakkaa lapsen tai lapset rattaisiin ja lähtee ihmisten ilmoille. Imettävä äitikin kaipaa välillä aikuisia ympärilleen.

Imetykseen liittyvästä paljastelusta vouhkaavat ihmiset väittävät, että äidit eivät imettäessään kunnioita muita ihmisiä. Toisin sanoen: nainen, jos imetät, pysy kotona. Loukkaat olemassaolollasi meitä muita. Aika loukkaava ajatus imettävää äitiä kohtaan.

Imettävät äidit eivät ole olemassa vain häiritäkseen tisseillään muita ihmisiä. Vaikka he imettävät, he ovat muutakin – opiskelijoita, lääkäreitä, tarjoilijoita, kuka mitäkin. Vaikka he hetken aikaa kotona lasta hoitaisivatkin.

Ennen kaikkea he ovat kuitenkin naisia. Naisia, joilla on oikeus olla yhteiskunnan täysiarvoisia jäseniä. Imettäminen ei sitä oikeutta poista.

PS. Kuvassa lapseni imee pussista ruokaa. Aikamoinen pahis, kun kehtaa syödä julkisella paikalla.

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Rosanna Marila, 34-vuotias pinkki muija ja kahden pienen lapsen äiti. Työskentelen Me Naisten toimittajana, mutta mielipiteet ovat omiani.

Blogini idea on muistuttaa, että sähän oot hyvä just noin.

Ota yhteyttä: naiseudesta(at)gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat