Iltaa! Sunnuntai ja jotenkin maailma näyttää taas harmaalta. Mulla oli mukava viikonloppu, mutta tämä pimenevä ilta ja yksinäisyys ahdistaa.Perjantaina siivosin,sisustin  ja touhusin koko päivän. Lauantaina mun poikaystävä tuli meille ja oli ihanaa yhdessä...mutta sit kun hän lähti omaan kotiinsa tuntui, että aurinko sammui. 

Viime viikolla mulla meni jo paremmin ja olin iloinen ja energiaa täynnä sekä ennen kaikkea tunsin voivani hyvin. Eilen en kuitenkaan syönyt juuri mitään, tänäänkin syöminen on ollut vaikeaa. Yksi lämmin ruoka koko päivänä ja siitäkin jätin puolet syömättä. Paino on parissa päivässä pudonnut  pari kiloa.On vaan paljon helpompaa pysyä turvassa niissä samoissa kaavoissa ja syömishäiriön sylissä kuin parantua kokonaan.

Joskus ruoka maistuu hyvältä ja tekisi mieli ottaa lisääkin,mutta ei uskalla...Sensijaan pitää aina vähän jättää, jotta voisi olla itseensä tyytyväinen.Ja se olo kun on syönyt.. mahaan sattuu, väsyttää ja on huono olo. Ja se huono olo kestää aina pari tuntia mikä sitten entisestään vähentää intoa syödä.

Tänään elän päivän kerrallaan. En mieti, että mitä huomenna tapahtuu. En sitä paranenko huomenna vai vajoanko vaan alemmas.. Tänään elän vain tässä hetkessä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämää hennoin langoin. Syömisöiriön kanssa kamppailua, mustelmia ja vaaka,josta tuli minun Raamattuni.

Teemat