Hei ja mukavaa torstaita kaikille!

Eilinen leffa reissu sujui oikein mukavasti ja parin päivän hiihtoloma kyläily teki hyvää ja välistä voin paremmin ja söin paremmin..Tänään kuitenkin päässä pyörii taas erittäin sairaita ajatuksia ja ei pysty syömään...

Palataan kuitenkin juurilleni. Uskon, että toiset ihmiset ovat altinpia syömishäiriöille ja esimerkiksi mielenhäiriöille kuin toiset,mutta sen lisäksi uskon myös taustan,kulttuurin ja ympäristön vaikuttavan etenkin jos on altis muutenkin..Toiset osaavat jättää arvostelijat omaan arvoonsa, mutta toisille tuntuu kuin maailma romahtaisi..

Meillä suku on aina ollut todella laihuutta ihanoivaa. Mummille kylään menokin pelotti hyvin usein kun minä ja siskoni saimme jo ovelle astuessamme kuulla onko meikit hyvin ja ollaanko lihottu vai laihduttu ja millaiset vaatteet ja kenellä on hienoin kampaus..Äitini oli hyvin suurelta osin samanlainen ja toinen mummini myös.Meitä verrattiin toisiimme,aseteltiin paremmuusjärjestyksen ja he muistelivat omaa nuoruuttaan kuinka olivat niin täydellisiä..Kauniita ja laihoja..Kerran siskoni otti nenäkorun ja mummini sanoi,että se pitää ulkona liikkuessaan mummin naapurustossa peittää ja siskoni ei suostunut vaan totesi ettei sitten tule kylään ollenkaan. Kumpa minäkin olisin yhtä rohkea?!

 Lisäksi töissä sai tuntea kassalla olevansa kuin missikisoissa. " Tyttö kulta sä oot lihonut"  asiakkaat sanoivat kun olin raskaana.. raskauden jälkeen aloinkin urakalla karistaa raskauskiloja ja silloin sairastuin toisen kerran elämässäni anoreksiaan.. Asiakkaat päivittelivät "Tyttökulta sä oot laihtunut, älä nyt enää laihduta!" ..Niinkuin Britneykin laulaa,että milloin on liian lihava ja milloin liian laiha. Miksei koskaan voi vain olla tai voi olla sopiva?

Tietyllä tapaa nämä arvostelijat ovat pahentaneet oloani ja saaneet tuntemaan itseni arvottomaksi ja lisänneet sitä " kyllä mä teille näytän vielä!" ajatusmaailmaa.Nyt vanhempana noihin on hieman helpompi suhtautua ja jättää ne omaan arvoonsa, mutta kyllä se arvostelu yhä sattuu ja pelottaa..

Tänään haastan sinut miettimään miten sinä kohtelet muita? Lausutko vahingossakin usein vain ulkonäköön keskittyviä arvosteluita kehumielessäkin ystävillesi sensijaan,että sanoisitkin "Olet ihana ja tärkeä ystävä juuri noin!"

Annetaan tänään meidän olla meitä kokoon,ikään,väriin,sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Tämä maailma olisi parempi paikka jos meillä olisi vähemmän arvostelua ja enemmän arvostusta<3

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämää hennoin langoin. Syömisöiriön kanssa kamppailua, mustelmia ja vaaka,josta tuli minun Raamattuni.

Teemat