Moikka moi , istuin tänään bussissa ja kuulin lähes väkisin vieressäni istuvan puhelinkeskustelun. Mieleeni jäi pyörimään yksi kysmys, jonka henkilö vieressäni puhelimeen esitti,  " oletko yksin? ". Kysymys jäi mietityttämään. Mietin, että milloin sitten olemme yksin. Tarkoittaako se, että olemme yksin kotona, vietämme aikaa yksin, yksin eläjä vai yksinäinen? Jos sitten on yksin, onko sitten yksin onnellinen? Vai onko onnelisuus riippuvainen jostain? Hullun paljon kysymyksiä yhdestä yksinkertaisesta kysymyksestä. 

Mietin kysymystä omalta kohdaltani, olenko yksin? Käytänössä kyllä, mutta en. En koe olevani ikinä yksin, minulla on perhe, läheiset ja ystävät, vaikka he eivät joka sekuntti olekkaan läsnä. Koen olevani erityisen onnellinen tällä hetkellä, vaikka olen     "yksin". Onnellisuuteni ei ole riippuivainen muista tai jostakin tietystä asiasta. Ennen yksin oleminen tuntui pelottavalta ajatukselta, mutta kun nykyään mietin olenko oikeasti koskaan yksin? En , en todellakaan. 

Ihmiset, jotka ovat yksin eivät siis välttämättä ole sen onnetomampia, kuin ne jotka eivät ole. 

Yksin oleminen kasvattaa ja saa miettimään itseään, joka on itseasiassa positiivista. Yksin olessa paljon aikaa tutustua itseensä paremmin. Mistä nautin ? Mikä tekee onnelliseksi ? Missä olen hyvä? Mihin voisin kiinnittää enemmän huomiota tai tehdä paremmin ? Asioiden tärkeysjärjestys? Oma hyvinvointi? Mitä minä haluan ? On paljon asioita, mitkä on hyvä miettiä omalta kannalta, eikä puoli huumassa jonkun toisen kanssa. On syytä miettiä myös omaa parastaan.

Ei mulla muuta tänään, muistakaa muistaa myös itseänne rakkaiden keskellä. - A

Kommentit (2)

Tarkoitettu rakentavaksi palau...

Osuvasta aiheesta kirjoittelet. Ihan hyväkin aihe saattaa kuitenkin jäädä sivuosaan, jos tekstissä on paljon lyöntivirheitä. Kannattaa aina oikolukea tekstit ennen julkaisua. Tsemppiä blogin pitämiseen!

Adahelen
Liittynyt22.12.2016

Kiitos vinkistä , kiinnitän jatkossa tarkemmin huomiota. Hyvää kevään odotusta ! :)

- a

Seuraa 

Olen Ada. Kirjoitan omasta näkökulmastani maailmaan 17-vuotiaan silmin. Maailmani pyörii läheisteni, koulun ja harrastusten parissa. Samaan aikaan päässäni pyörii tuhat ajatusta ja erinlaisia mielipiteitä. Pyrin pukemaan ajatukseni sanoiksi ja jakamaan ne teidän kanssanne.