Euroviisut ovat nyt ohi ja Suomen keväässä on päästy perinteiseen vaiheeseen: Voittajasta valittamiseen ja ylipäänsä koko kilpailun turhuudesta urputtamiseen.

Tietyt euroviisuihin liittyvät väitteet toistuvat joka vuosi. Listasin niistä viisi. 
 

1. Euroviisut voi voittaa vain kepulikonstein

Kun Itävallan Conchita voitti euroviisut 2014, Suomessa nuristiin, että Conchita voitti partansa takia. Kun Ruotsin Måns voitti euroviisut, Suomessa nuristiin, että Måns voitti efektiensä takia. Kun Ukrainan Jamala voitti tänä vuonna, alkoi napina siitä, että euroviisuissa pärjää vain politiikalla.

Jos valittajat viitsisivät kuunnella nämä kolme viimeistä voittajakappaletta putkeen, he saattaisivat tehdä havainnon, että kyseessä on kolme täysin erilaista kappaletta: Bond-tunnaria muistuttava voimaballadi, tanssittava discohitti ja musiikillisesti kunnianhimoinen teos. Ne kaikki ovat sattuneet iskemään ajan hermoon, joskin eri syistä. Toisena vuotena halutaan bailata iloisesti, seuraavana kaivataan vähän vakavampaa otetta.

Sitä paitsi: Suomi itse on voittanut euroviisut lähettämällä kisaan hirviömaskeissa soittavan yhtyeen. Voi sitä valituksen määrää, jos Lordi olisikin edustanut jotain muuta maata.

2. Euroviisut ovat nykyään vain politiikkaa

Ukrainan kappale 1944 kertoo Stalinin vainoamien Krimin tataarien kohtalosta, tarkemmin Jamalan oman isoisoäidin tarinan. Suomessa valitetaan: Ihan epistä, että kappale nousi poliittisella sanomalla voittoon. 

Poliittisella sanomalla ratsastamisesta valittaminen on mielenkiintoista, koska Suomi on itsekin yrittänyt valjastaa euroviisuja suurempien sanomien levittämiseen. Pertti Kurikan Nimipäivät edusti Suomea viime vuonna ja vaikka bändi itse sanoi olevansa liikkeellä ihan puhtaasti punk-bändinä, suomalaiset itse korostivat sitä, kuinka tärkeää on, että PKN tuo kehitysvammaisten oikeuksia esille. Osa haaveili jopa menestyksestä: Kyllähän eurooppalaiset varmasti meitä äänestävät, kun meillä on tämä sanomakin.

Mitä tahansa politikointia euroviisulavoille ei edes päästetä. Georgia yritti kilpailuun vuonna 2009 kappaleella We Don't Wanna Put In, mutta sitä ei euroviisulavalle hyväksytty. Kappaleiden kelpoisuus kisaan katsotaan tapauskohtaisesti. Se, että osa valittaa Jamalan ratsastaneen euroviisuvoittoon sukulaisensa kohtalolla, on aika hurja väite. Varsinkin, kun euroviisuja on pitkään moitittu "liian viihteelliseksi".

Eli toisaalta kilpailu on liian vihteellinen, mutta toisaalta ette halua kuulla siitäkään, että maailmalla tapahtuu pahoja asioita?

3. Musiikilla ei ole euroviisuissa enää merkitystä

Yksi sitkeimpiä euroviisuihin liittyviä valituksen aiheita on, että kisalla ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Samaan syssyyn saatetaan valittaa, miksi Krimin tataarien kohtalo sai ihmiset äänestämään, mutta kehitysvammaisten oikeudet eivät.

Jos vertaa Jamalan kappaletta PKN:n Aina mun pitää -ehdokkaaseen, "musiikilla ei ole enää merkitystä" -väite tulee torpatuksi. PKN:n alle kaksiminuuttinen punkpläjäys oli toki varsin räjähtävä, mutta oliko se sävellyksenä yhtä kunnianhimoinen kuin Jamalan 1944? 1944 on kappaleena suorastaan vaikea. Siinä käytetään erikoisia instrumentteja ja Jamala käyttää omaa ääntään mykistävän upeasti. Jos tuossa kappaleessa ei ole kyse "oikeasta musiikista", niin missä sitten on? 

Mitä tulee sitten siihen, että Jamalaa ei olisi äänestetty musiikillisin ansioin, vaan kappaleen sanojen takia: 1944 laulettiin suureksi osaksi Krimin tataarien kielellä. Sitä tuskin kovin moni äänestäjä osaa? Koska seuraava vastaväite on, että "pystyyhän ne sanat lukemaan ruudussa pyörivistä tekstityksistä", niin tämä on yleinen harhaluulo. Suomi on niitä harvoja maita, jotka tekstittävät kappaleet omalle kielelleen. Muissa maissa näin ei ole.

Siksi PKN:n sinänsä nerokkaat sanat eivät menneet suurimmassa osassa Eurooppaa jakeluun. Tuskinpa menivät Jamalankaan sanat, mutta kappaleen siivittivät voittoon muut ansiot.

Koska esityksessä ei nähty suuria efektejäkään, on pakko kysyä: Olisiko se voinut olla itse musiikki, sävellys?

4. Euroviisuissa naapurit äänestävät vain toisiaan

Tämäkin kuuluu yleisiin valituksen aiheisiin. Euroviisuissa kuulemma naapurit äänestävät vain toisiaan, eikä koko kisassa ole sen takia mitään järkeä. Silti joka kevät kaivetaan esiin, että kai Suomen naapurit antoivat pisteitä Suomelle. Jos eivät, alkaa kirkuminen: RUOTSI JÄTTI SUOMEN NOLLILLE! TÖRKEÄÄ!

Eli muut maat eivät saa äänestää naapureitaan mutta Suomen naapureiden pitää antaa Suomelle pisteitä?

Sitä paitsi esimerkiksi Suomen puhelinäänestäjät antoivat Ukrainalle täydet pisteet. Jos euroviisut haluaa voittaa, pisteitä on pakko saada suurelta osalta äänestäjämaita. Lordikaan ei voittanut pelkillä naapuriäänillä.

Ja Australia sijoittui tänä vuonna kisan kakkoseksi. Kenen kisaan osallistuvan maan naapurimaa Australia on?

5. Euroviisut on turha kisa ja se pitäisi lopettaa

Jos joka kevät on varmaa se, että kohta on taas euroviisujen aika, on vähintäänkin yhtä varmaa se, että alkaa valitus kilpailun turhuudesta.

Koska: Ketään ei kiinnosta tämä kilpailu. Ihan turha kilpailu. Kuka näitä vielä katsoo? Katsooko näitä vielä joku? Euroviisut olisi pitänyt lopettaa jo 20 vuotta sitten. Vieläkö näitä muka järjestetään?

Jos on silmäillyt iltapäivälehtien luetuimpia juttuja viime viikonlopun aikana, on siellä keikkunut jatkuvasti uutisia euroviisuista. Kumma juttu, että euroviisu-uutisia kuitenkin luetaan, vaikka "ketään ei kiinnosta"?

Ruotsin Fransinkin euroviisukappaleella If I Were Sorry on Spotifyssa yli 33 miljoonaa toistokertaa. Sekin on aika hyvin, vaikka ketään ei kiinnosta? Kuten myös se, että tänäkin vuonna euroviisukappaleita on noussut Suomen ladatuimpien kappaleiden listoille. Vaikka siis ketään ei kiinnosta.

Itseäni kyllä kiinnostaa se, että jos joku asia ei kiinnosta, niin miksi se kuitenkin kiinnostaa niin paljon, että siitä jaksaa joka kevät valittaa?

 

Kommentit (1)

Elli

Alkaa jo ihan kyllästyttämään tämä jatkuva suomalaisten mollaaminen milloin mistäkin asiasta. Ehkä sinusta tosiaan tuntuu sieltä kaukaa asioita seuratessa, että suomalaiset ovat jollain tavalla homogeenista massaa, jotka ajattelevat asioista kaikki samalla tavalla? Vai luetko vain iltalehtien otsikot ja teet niistä johtopäätökset? Koita ottaa jatkossa vähän positiivisempi tai ainakin neutraalimpi näkökulma, kiitos.

Seuraa 

30-vuotias toimittaja, joka vuonna 2012 muutti miehensä työn perässä Shanghaihin ja alkoi totutella sanaan "kotirouva". Nyt asemapaikkana on Miami ja jengiin on liittynyt myös lapsi. Minkälaista suomalaisen elämä on eri puolilla palloa ja mitä siitä kaikesta pitäisi ajatella? 

mari.julku@gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat