Kun olin lapseton, ihmettelin muutamia jatkuvasti toistuvia fraaseja, joita helposti heiluteltiin lapsettoman nenän edessä. Ihmettelyihin vastattiin lähes aina jotakuinkin niin, että ymmärrät tämän sitten, kun sinulla itselläsi on lapsia. Mutta toisin kävi, en ole vieläkään valaistunut. Tässä muutama asia, joita mielestäni perheellisten ei koskaan tulisi lapsettomalle sanoa:

1. "Tämän asian ymmärtää vasta sitten, kun on saanut lapsen"

Tämä toistuu ehkä kaikista eniten. On käynnissä keskustelu asiasta X ja lapseton ottaa kantaa. Keskustelu päättyy siihen, että lapsettomalle sanotaan, että "tämän voi ymmärtää vasta sitten, kun on saanut lapsen". Mitäpä siihen voi enää vastaan sanoa?

Lapsettomia syytetään usein siitä, että heitä eivät lapsiperheiden asiat kiinnosta. Omat kokemukseni ovat päinvastaiset. Olen saanut paljon kyselyitä moninaisista vauvajuttuihin liittyvistä asioista, yleensä saatesanoin "tämä asia on aina kiinnostanut mua". Jos siihen vastaa, että "sori, ymmärrät vasta, kun itse saat lapsen", on keskustelu tapettu aika nopeasti.

En ole vielä kohdannut asiaa, jota lapseton ei voisi ymmärtää. Eihän minkään ammatinkaan edustaja vastaa uteliaille, että voit ymmärtää ammattiani vasta sitten, kun sinusta itsestäsi tulee levyseppähitsaaja tai eläinlääkäri.

2. "Kyllä sun elämä sitten on helppoa, kun ei ole kakaroita jaloissa pyörimässä"

Lapseton kertoo Facebookissa mukavasta viikonlopustaan. Oli kiva yö hotellissa ja vähän shoppailua. Ei kestä kauaa, kun joku perheellinen on kommentoimassa, että onpas sun elämä helppoa, kun ei ole lapsia häiritsemässä.

Kommentti saattaa sinänsä olla ihan positiiviseksi tarkoitettu, mutta siinä on yksi iso ongelma: Se tuntuu lapsettomalta siltä, että hänen ongelmiaan vähätellään. Lapsettomalla voi olla takanaan aivan helvetillinen työviikko, yt-neuvottelujen takia potkut uhkaavat, terveys reistailee, läheisen ongelmat vaivaavat ja niin edelleen. Jos tässä tilanteessa heilutellaan "kylläpä sun elämä on helppoa" -korttia, voi v*tutus nousta aikamoisiin sfääreihin. 

Kannattaa muistaa sekin, että kaikki eivät raportoi elämänsä varjopuolista somessa. Lapsettoman elämä voi vaikuttaa siellä ihanalta, mutta ei välttämättä sitä ole.

3. "Hankkikaa tekin lapsi kun ne on niin kivoja"

Aika iso ristiriita kohdan kaksi kanssa, mutta jostain syystä nämä kaksi toistuvat usein, jopa samoissa keskusteluissa. (Tämä on todella perseestä varsinkin niille, jotka eivät saa lapsia, vaikka haluaisivatkin.)

4. "Elämälläni ei ollut merkitystä ennen kuin sain lapsen"

Kiva sulle sitten, että viimein löysit elämällesi tarkoituksen, mutta se ei tarkoita sitä, että lapsettomat harhailisivat onnettomina ja harmittelisivat tyhjää elämäänsä. 

Somessa usein kiertävä "ennen kuin minusta tuli äiti" -runo on malliesimerkki tästä. Runossa mainitaan muun muassa, että ennen kuin minusta tuli äiti, "en ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä, iloa, rakkautta". 

Se kuulostaa siltä, että lapsettomien kokema ilo ja rakkaus olisi jotenkin sekundaa, vähempiarvoista. Mutta ei lapsi ole ainoa keino kokea maailman suurinta rakkautta.

5. "Onneksi tuo elämänvaihe on multa jo ohi"

Tämä on vakiolause erityisesti silloin, kun lapseton postaa hauskan baarikuvan. Perheelliset nyökyttelevät tyytyväisenä, että onneksi ei tarvi enää tuollaista. 

Hyvä tietysti, jos sen ystävien kanssa hengailun koki jotenkin ikävänä asiana eikä sitä tarvitse enää harrastaa. Siellä baarissa oleville tyypeille se voi silti olla maailman parasta. Eikä se tarkoita sitä, että baarissa pyörivät lapsettomat olisivat aina perseet olalla. (Koska siltähän tämä kuulostaa, että lapsettomat viettävät vain vastuutonta ja rappiollista elämää.)

Monelle (myös minulle, edelleen) ystävät ovat vähintään toinen perhe, ja koska esimerkiksi Helsingissä kodit ovat niin pieniä, on helpompi kokoontua johonkin ravintolaan. Täällä ulkomailla ikävöin eniten sitä, kun kaikki rakkaimmat kaverit ovat kokoontuneet samaan pöytään ja jaamme kuulumisiamme.

Ainakaan minulle se ei ole mikään "elämänvaihe", joka joskus jäisi taakse. 

 

Kommentit (2)

Vierailija

Haluaisin lisätä listaan yhden: "Oletko harkinnut, että hankkisit lapsen yksin?" Se viestii minulle siitä, että sanojan mielestä ei ole kovin todennäköistä, että löytäisin puolison.

Vierailija

Näitä kaikkia on kuultu niin usein vuosien varrella, että samoja fraaseja olen itsekin alkanut hokemaan itselleni. Kun on oikein ikävä viikko, on huojentavaa ettei ole omia lapsia. Tapahtumiin osallistuminen on mutkattompaa, ja matkalaukuksi riittää yksi pikkukassi. Koska muun muassa näiden vuoksi muut arvostelevat elämääni helpoksi, niin hyvä, muistutan vaikealla hetkellä itseäni samasta: "Eihän tämä työttömyys niin kauheaa mulle ole, kun ei ole lapsiakaan huolehdittavana."

Seuraa 

30-vuotias toimittaja, joka vuonna 2012 muutti miehensä työn perässä Shanghaihin ja alkoi totutella sanaan "kotirouva". Nyt asemapaikkana on Miami ja jengiin on liittynyt myös lapsi. Minkälaista suomalaisen elämä on eri puolilla palloa ja mitä siitä kaikesta pitäisi ajatella? 

mari.julku@gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat