Muutama viikko sitten minut sai nauramaan tämä kirjoitus lausahduksista, jotka vain suomalainen voi ymmärtää. Näitähän riittää nimittäin vaikka kuinka paljon. Eikä se lopu lausahduksiin, vaan on olemassa vaikka mitä tapoja ja muita systeemejä, jotka tajuaa vasta tarpeeksi kauan ulkomailla oleiltuaan laittaa suomalaisuuden piikkiin – tai ainakin pohjoismaalaisuuden.

Joskus on yllättävää tajuta kuinka itsestäänselvänä pitämäni, jokapäiväiset asiat saattavatkin olla ei-suomalaisille ihmisille täysin vieraita. Muistuu mieleen esimerkiksi kuinka muutama vuosi sitten tutkiskelin Shoreditchin hipsteri kaupunginosassa markkinakojuissa myytäviä esineitä. Yksi koju eriskoistui taskalaisiin tuotteisiin ja -tavaroihin. Siinä oli näytöllä ilmeisen trendikäs ja eksoottinen juustonleikkaamisen tarkoitettu vempain. Se oli sellainen ihan tavallinen juustohöylä. Nykyään juustohöyliä on alkanut tulla vastaan täälläkin, ainakin hyvinvarustettujen tavaratalojen valikoimissa, mutta vielä muutama vuosi sitten niitä ei saanut mistään.

Itseäni on täällä Englannissa aina riivannut tämä mattojen puhtaana pitämiseen littyvä ongelma. En tiedä onko ”mattoteline” myös yksinomaan suomalainen keksintö/käsite, vai onko niiden puuttuminen ongelma vain täällä kokolattiamattojen luvatussa maassa asuville suomalaisille?

Rakennustöiden tultua valmiiksi, minulla oli iso läjä likaisia mattoja, jotka halusin jossakin pesettää. Olin jo kiikuttanut osan matoista pesulaan, kun sieltä soitettiin ettei isojen mattojen peseminen onnistunut sittenkään. Raivostuttavaa.

Tällä viikolla lämpötila on kiikkunut 30 asteen tuntumassa ja niinpä päätin kehitellä omatekoisen ”mattolaituri” –systeemin meidän pihalle. Ei tarvita järveä tai mäntysuopaa. Puinen terassi, painepesuri ja astianpesuaine riittää mainiosti. Sitten vaan matto helteessa laitumen aidalle kuivamaan ja se on siinä!

Eilen oli toistaiseksi viimeinen hellepäivä. Illalla jätimme lapset nukkumaan babysitterin kanssa ja hiippailimme pubiin illalliselle. Ei mentykään tällä kertaa lähipubiin, vaan vähän pidemmän kävelylenkin päähän. Takaisin tullessa ja illan pimetessä, metsässä näytti suorastaan taianomaisen kauniilta. Pelloilta on juuri leikattu heinä ja maisema näyttää yhtäkkiä täysin erilaiselta.

Kommentit (0)

Seuraa 

Heippa, olen Päivi ja minulla on tapana haukata liian iso pala kakkua. Ostin neljä vuotta sitten 2.6 hehtaaria maata Lontoon lähettyviltä ja aloitin massiivisen remontti-, rakennus-, puutarha- jne. projektin. Siinä ohessa kävin Lontoossa töissä ja pari lastakin syntyi.

Olen postaillut lempijutuistani englanniksi jo aiemmin osoitteessa www.londoncountrylife.com - ja nyt siis myös suomeksi! Tässä blogissa sisustellaan, hevostellaan ja naureskellaan - välillä surkuhupaisasti. Tervetuloa seuraamaan.

Sähköposti: 

londoncountrylife@gmail.com