Olen paasannut blogissani alusta saakka lihavien ihmisten toisarvoisesta asemasta yhteiskunnassamme. Olen paasannut myös siitä, kuinka jokainen ylipainoinen saa vapaasti olla juuri sen kokoinen ja näköinen kuin on – ja olen kärjistäen nostanut asioita esille yksittäisten esimerkkieni avulla.

Tässä kirjoituksessa unohdetaan nyt sarkasmi, ironia tai muut huumorin muodot ja keskitytään puhumaan vain painavaa asiaa. Hupaillaan ja pohditaan elämää kevyemmin sitten taas tästä eteenpäin.

Aihe on vakava. Vaikka et olisikaan lihava, suosittelen lämpimästi, että luet tämän silti. Lupaan, että monille tulee tässä uutta asiaa, ja jos ei tule, teksti toimikoon hyvänä muistutuksena.

No niin. Lätinät sikseen. Aloitetaan.

Aihe: Yhdenmukaisuus ja syrjintä

Henkilöiden, jotka eivät kohtaa elämässään ulkonäköönsä liittyvää arvottamista, saattaa olla hankalaa tunnustaa sen olemassaoloa tai ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Eri väestöryhmien mollaamisesta, pilkkaamisesta ja kiusaamisesta, sekä erilaisuuden negatiivisesta korostamisesta, on muodostunut niin tavanomainen ja jokapäiväinen asia, ettei siihen välttämättä osata kiinnittää edes huomiota. Erilaisuuden hyväksymättömyydestä on tullut normaalia.

Ihmisten eriarvottaminen ulkoisten seikkojen perusteella ei ole mikään uusi asia. Kaikki tietävät - ja jotkut omakohtaisesti vielä muistavatkin - sen historiallisen puheen, jonka Martin Luther King Jr. piti yli 50 vuotta sitten.  I have a dream… Kukaan tuskin tänä päivänä kyseenalaistaa puheen merkitystä mustaihoisen kansanväestön tasa-arvoisuuden edistämiseksi.

Kuten kyseisellä herralla aikoinaan, unelma on meillä lihavillakin. Me haluamme, että meitä kohdeltaisiin yhteiskunnassamme samanarvoisesti normaalipainoisten ihmisten kanssa. Mutta, koska meillä ihmisillä tuntuu olevan sisäänrakennettu pelko kaikenlaista erilaisuutta kohtaan, ja erilaisuuden vieroksuminen on kautta aikojen mielletty enemmän tai vähemmän normaaliksi toiminnaksi, kyse on vakavammasta asiasta kuin osataan ajatella. Jos ihminen kokee syrjintää sen vuoksi, miltä hän näyttää tai mitä kansanryhmää hän edustaa, kyse on lakitermein joko syrjinnästä tai rasismista.

Lain edessä jokainen ihminen on yhdenvertainen. Yhdenvertaisuudesta on säädetty Yhdenvertaisuuslaki, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää, sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Tämän lain lisäksi tasa-arvoa koskevia lakeja ovat mm. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Syrjintä on laissa kielletty.

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen (Yhdenvertaisuuslaki, 3. luku, 8§, Syrjiinnän kielto).

Meillä Suomessa ei haluta uskoa syrjintään tai ulkonäkörasismiin. Kaikki lihavatkaan eivät halua uskoa, että heitä ylipainonsa vuoksi kohdeltaisiin eriarvoisesti kuin normaalipainoisia ihmisiä. Toivottavasti tämä ei kaikkien kohdalla toteudukaan, mutta monien kohdalla se on arkipäivää. Valitettavasti.

Yhdenmukaisuutta tulee toteuttaa julkisilla ja yksityisillä sektoreilla. Tiesittekö, että jokaisella vähänkään suuremmalla työnantajalla on oltava kirjoissaan ja kansissaan erikseen laadittu tasa-arvosuunnitelma? Jokaisen työnantajan velvollisuus on edistää työelämässä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä koskettaa myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Jos työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.

Milloin sitten on kysymys syrjinnästä ja milloin rasismista? Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Rasismista Punaisen Ristin sivuilla kerrotaan näin:

Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.

Jos siis koet, että olet kohdannut rasismia tai syrjintää esim. terveydenhuollossa, opinnoissasi, ravintoloissa, julkisissa liikennevälineissä tai missä tahansa muualla muihin väestöryhmän edustajiin nähden, voit aina kääntyä asiassa yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen ja kysyä asiasta tarkemmin. Netistä löytyy tätä varten erillinen kantelulomake.

Työpaikoilla ensisijainen toimivalta syrjintään puuttumisessa ja siihen liittyvissä asioissa on aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueella. Työsuojeluviranomaisten toimivalta koskettaa syrjintää työpaikoilla, työharjoittelussa ja työhönotossa. Lisää tietoa työsuojelusta löydät Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta Työsuojelu.fi.

Yhdenvertaista syksyn meille kaikille.

Toivottelee Leenuliinu

Kommentit (12)

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Kiitos kommentistasi keyneckgirl,

Tämä juuri maassamme ja koko maailmassa on yksi suurimmista epäkohdista. Syrjinnältä sulkevat usein silmänsä ne henkilöt, jotka sitä itse eivät joudu kohtaamaan. Ongelman kieltäminen tai sen huomiotta jättäminen ei syrjintää maailmasta kuitenkaan poista. Yhdenvertaisuuslaki on kirjattu Suomen lakiin (linkki on blogitekstissäni) eikä sitä olisi olemassa, jollei syrjintää olisi olemassa eikä laille nähtäisi tarvetta.

Martin Luther King Jr:lla oli unelma, aivan kuten meillä lihavillakin. Yhteinen unelmamme on kiteytetty sanaan yhdenvertaisuus. Tämä koskee niin mustaihoisia, lihavia kuin muitakin syrjittyjä väestöryhmiä.

Terkuin Leenuliinu

Etkai ole tosissasi noin lapse...

Lainaan tässä omaa kommenttiasi (vastauksestasi eräälle kommentoijalle kirjoitukseesi "Enkä varmasti laihduta"): "...vaan ihmetellä maailmaa omasta suppeasta näkövinkkelistäni luonteelleni ominaiseen tapaan kärjistäen ja sarkasmia viljellen. Nyt, kuten jatkossakin, tulen vertaamaan blogiteksteissäni isokokoisia ja pienempikokoisia naisia keskenään ja mahdollisesti esittämään puolueellisiakin kommentteja, jolloin kaikki lukijat eivät varmastikaan ole kanssani samaa mieltä. Se on ihan okei. Kaikkien ei tarvitsekaan olla samaa mieltä :)"  Eli olet sitä mieltä, että sinun kommenttisi erikokoisia (kuin sinä) kohtaan ovat vain sarkasmia ja kärjistämistä sekä osoitus luonteestasi, mutta jos muut kommentoivat lihavia samalla tavalla, niin se on syrjintää tai rasismia?

Minusta tuo on joko todella tekopyhää tai sitten et yksinkertaisesti ole ajatellut näitä asioita loppuun asti. 

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Kiitos kommentistasi.

Kun puhutaan ihmisten arvottamisesta ja yhdenvertaisuudesta, sitä on hankala tehdä ilman, että verrataan erilaisia ihmisiä keskenään. Kun Martin Luther King Jr. puhui mustien oikeuksien ja aseman parantamisesta, hänkin pohjasi väittämänsä vertaamalla mustan väestön asemaa valkoisen väestön asemaan. Samalla tavalla minäkin vertaan lihavien yhdenvertaisuutta ja sen puutetta hoikempiin ja normaalipainoisiin. Eriarvottamista ei voida tuoda esille tehokkaasti ilman, että epäkohtia nostetaan esille vertailun kautta. Näin ollen en näe asiassa mitään tekopyhää.

Kiitos hyvästä argumentistasi joka tapauksessa. Kyseenalaistaminen on aina tervetullutta ja kommentit antavat minulle mahdollisuuden perustella tekstejäni syvällisemmin, sikäli kuin en ole hoksannut kaikkia näkökulmia tai perusteita tuoda niissä esille.

Mitä tulee sarkasmiin ja kärjistämiseen, niin ne kuuluvat kirjoitustapaani korostaa kyseisiä epäkohtia. Vaikka blogini siis perustuukin hyvin vakavan asian ympärille, ei asioiden käsittelyn tarvitse silti olla haudanvakavaa ja ryppyotsaista. Huumoria on hyvä ujuttaa joukkoon ja pitää pieni pilke silmäkulmassa. Niin kirjoittaessa kuin lukiessakin :)

Hyvää syksyn jatkoa sinulle toivotellen

Leenuliinu

Vierailija

Hei LNM. Ymmärsinkö oikein, että olet itse kokenut syrjintää? En ole aikaisemmin lukenut blogiasi mutta koen sen hyvin mielenkiintoiseksi kannanotoksi. <3

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Kiitos palautteestasi Vierailija,

Luulen, että aika monet meistä (myös muut kuin ylipainoiset) ovat kokeneet elämänsä aikana eri asteista syrjintää ja sen ilmenemismuodot ovat erilaisia. Jokainen, joka on tullut vaikkapa koulukiusatuksi, on siis kokenut omalta osaltaan syrjintää - itseni mukaan lukien. Monilla meistä kokemukset syrjinnästä juontavat juurensa siis lapsuudesta lähtien.

Blogini pohjautuu pääasiassa omakohtaisiin kokemuksiini, vaikka teenkin poimintoja myös lukemistani artikkeleista, uutisista ja käymistäni keskusteluista muiden ihmisten kanssa. Tarkastelen asioita ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ylipainoisen naisen henkilökohtaisesta perspektiivistä. Vaikka kuulunkin ylipainoiseen keski-ikäisten naisten väestöryhmään, en ajatuksillani, huomioillani ja mielipiteilläni voi tietenkään edustaa meitä kaikkia. Eikä se ole tarkoituksenikaan.

Omalta osaltani teen parhaani, että ylipainoisiin kohdistuvista epäkohdista keskustellaan. Jos asioista ei uskalleta avautua eikä niistä voida rehellisesti puhua, niihin ei myöskään saada koskaan muutosta.

Hyvää viikonloppua sinulle toivotellen,

Leenuliinu

keyneckgirl

Hei Leenuliinu

Siis mielestäni on väärin, jos esimerkiksi työpaikka jää saamatta painon takia, jos ei nyt jotain mallin hommia haeta. Mielestäni nykyinen "trendi", että ylipainoa "hehkutetaan" ja pidetään jotenkin hyvänä asiana on kyllä hieman kyseenalainen. Lihavuudesta on tullut jo ihan oikeasti suuri ongelma, koska ylipainoisuus on nykyisin enemmänkin normaalius kuin poikkeus. Olen itse normaali painoinen ja nykyisin en pysty ostamaan enään toisista kaupoista vaatteita, koska heillä ei ole tarpeeksi "pieniä" kokoja. Tätä "ongelmaa" ei ollut joitakin vuosia sitten. Mielestäni mustien alunperin orjien ja terveydelle vaarallisesti ylipainoisten syrjintää ei ehkä aivan voi rinnastaa.

Mutta olet komea nainen ja kaikkea hyvää syksyysi!

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Hei keyneckgirl,

Kyllä! Mielestäni on ehdottomasti väärin, jos työpaikka jää saamatta painon takia (jos ei puhuta esimerkkinäsi nostamaa mallin työtä missä tietyt vartalon mitat ovat edellytyksenä työn saamiseen). Yhtälailla jos työpaikka jää saamatta sen vuoksi, että on ruma, muslimi, tummaihoinen tai vaikkapa väärää sukupuolta, on sekin yhtälailla väärä ja tuomittava teko. Työpaikan saaminen tulee olla vain ja ainoastaan kompetenssista ja työkokemuksesta kiinni, ei ulkoisista seikoista.

Hehkutetaanko nykyään ylipainoa jossakin? Missä ylipainosta on tullut trendi? Tällaiset hehkutukset ja trendit ovat itseltäni jääneet kokonaan huomaamatta! Mielelläni kuulisin missä tällaista menoa ja meininkiä on, jotta voin itse käydä kokemassa vastaavaa! Kaikenlainen buustaus isokokoisille naisille on nimittäin erittäin tervetullutta toimintaa - ainakin näin isokokoisen naisen näkökulmasta :)

Puolustan blogissani suurikokoisten naisten oikeuksia ja nostan esille ylipainoisiin ihmisiin liittyvää syrjintää. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö ylipaino olisi yhteiskunnassamme suuri ongelma. Onhan se, ei sitä käy kieltäminen. Ongelma ylipainosta tulee siinä vaiheessa, jos se aiheuttaa ylipainoiselle itselleen terveydellisiä haittoja sekä veromaksajille, jos henkilön ylipaino aiheuttaa yhteiskunnallemme ylipainosta johtuvia lisäkustannuksia. On kuitenkin tärkeää muistaa ja huomioida, etteivät kaikki ylipainoiset ihmiset suinkaan ole sairaita. Ylipaino ei ole sama asia kuin sairaus. Ylipaino voi kyllä tuoda mukanaan erilaisia sairauksia mutta ylipainoinen ihminen voi silti olla täysin terve. Hän voi elää paljon terveellisempää elämää kuin normaalipainoinen ihminen. Hän voi liikkua säännöllisesti, syödä erittäin terveellisesti ja olla huomattavasti paremmassa fyysisessä kunnossa kuin hoikempi verrokkinsa, ilman verenpaineita, kolesterolia tai muitakaan oireita. Vastaavasti hoikat ihmiset voivat olla todella huonossa fyysisessä kunnossa ja sairastaa vakavia sairauksia (kuten diabetestä). Sekään ei heillä silti johdu ruumiinrakenteesta.

Olet oikeassa, että vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ylipaino ei ollut samanlainen ongelma on nykyisin. Tähän on varmasti monia syitä, joista ruoan prosessoiminen ja ihmisten liikkumattomuus ovat taatusti listan kärkipäässä. Mitä enemmän Suomi noudattaa Amerikan mallia pikaruokaketjuineen ja muokattuine elintarvikkeineen, sen enemmän lihavuustilastot kasvavat. Tähän pitäisikin saada nopeasti muutosta aikaiseksi.

Vaatekauppojen valikoimasta sen verran, että en tiedä mistä kaupoista itse vaatehankintasi teet, mutta siltä osin mitä itse vaatekauppoja kiertelen, niin pääasiassa niistä löytyy ns. normaalikokoisten ihmisten vaatteita. Itse en ainakaan ole kertaakaan löytänyt tietäni sellaiseen vaateputiikkiin, mistä löytäisin vain ja ainoastaan meille isokokoisille sopivia vaatteita. Erikoiskaupat tietenkin ovat asia erikseen, mutta niidenkin määrä suhteessa tavallisiin vaatekauppoihin on hyvin vähäinen. Jos normaalikokoinen ihminen ei löydä vaatevalikoimista oikeasti päälleen sopivaa vaatetta, niin sitten en tiedä, kenelle vaatevalikoima on suunnattu. Ehkä kohdeyleisö / asiakaskunta on jossakin lievästi ylipainoisten ihmisten kategoriassa, joihin kumpikaan meistä ei kuulu? En tiedä.

Olet täysin oikeutettu mielipiteeseesi siitä, voiko mustien asemaa valkoisiin verrata ylipainosten asemaan normaalipainoisiin nähden. Minun mielestäni voi, sinun mielestäsi ei voi. Molemmat näkökannat ovat aivan yhtä sallittuja.

Kaikkea hyvää sinunkin syksyysi!

Toivottelee Leenuliinu

Vierailija

Voi hyvät hyssykät :-O

Saanen esittää kysymyksen näin työnantajan näkökulmasta: Miksi, siis MIKSI ihmeessä kukaan työnantaja sahaisi itseensä nilkkaan, ja palkkaisi vähemmän pätevän henkilön, jos pätevämpikin olisi saatavilla? Jos sinua ei ole valittu johonkin työhön, niin et ole ollut paras hakija - usko pois.

Ja sitä pätevyyttäkin on monenlaista: koulutus, työkokemus ja tehtävään sopiva persoonallisuus. Jos et löydä työtä, niin on aika päivittää koulutusta tai katsoa peiliin, että onko jonkin sortin asenneongelma. Veikkaisin jälkimmäistä näiden juttujen perusteella. Työpaikkoja on todella vaikea saada - hoikkienkin - ja omakin tieni ensimmäiseen työpaikkaan kävi aikanaan työharjoittelun kautta. Tein siis ilmaiseksi työtä, ja niin pääsin näyttämään kykyni. Sittemmin, kun työtä on edelleen ollut vaikea löytää, ryhdyin yrittäjäksi.

Varmaan tämä on kyllä se helpompi tie - ei oteta vastuuta omasta toiminnasta, vaan syytetään ihan kaikkea muuta, kuten ylipaino, liian ruma, liian kaunis, liian seksikäs. CV:t kuntoon, omaa aktiivisuutta, ja tarvittaessa työmarkkinoille vaikka sen harjoittelun kautta.

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Kiitos kommentistasi, Arvoisa Työnantaja!

Saat esittää kysymyksesi ja mielelläni siihen vastaan. Artikkelini käsitteli syrjintää ja muistutti lukijoille, että syrjintä on Suomen laissa rangaistava teko. Syrjintäkielto koskettaa kaikenlaista syrjintää, ei vain lihavien ihmisten syrjintää, vaikka blogini teeman puolesta sitä osuutta tuonkin esille.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei yhdenkään työnantajan pidä palkata yritykseensä vähemmän pätevää henkilöä. Sellaista ei blogitekstissäni mainittu, enkä sellaista ole missään suositellut. Luulenkin, että kommenteillasi viittaat aikaisempaan blogitekstiini Fiksu työnantaja palkkaa lihavan työnhakijan, mutta olet ehkä käsittänyt siinä mainitut asiat hieman väärin.

Blogini on kirjoitettu sarkastiseen sävyyn, kuten esittelytekstissänikin on mainittu. Täytyy muistaa, että teksteissäni on huumori mukana ja katselen maailmaa isokokoisen naisen silmin. En kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö seisoisi sen takana mitä olen sanonut. En viljele huumoria kommenteilla, joiden takana en seisoisi myös vakavasti asioista keskusteltaessa. Pitäydyn siis kannassani, että fiksu työnantaja palkkaa lihavan työnhakijan blogissa esittämieni perusteiden johdosta.

Blogissani en ole kirjoittanut enkä edes tarkoittanut, että lihava työnhakija olisi millään tasolla pätevyydeltään, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan huonompi hakija kuin hoikemmat kilpakumppaninsa. Blogissani lihava ihminen on hakijana täysin yhtä pätevä kuin muutkin hakijat ja myös työtehtävän edellyttämät vaatimukset täyttävä. Ainoa, joka tekee päätelmän lihavan työnhakijan pätemättömyydestä työntehtävään tekstini perusteella, olet sinä itse. Blogissani olen kuitenkin maininnut, että lihavilla työntekijöillä on heidän kokemastaan yleisestä syrjinnästä johtuen sellaisia ominaisuuksia, joita hoikilla ja elämässään helpommalla päässeillä ihmisillä ei välttämättä ole. Tällä en tarkoita, että kaikki hoikemmat saisivat elämässään kaiken helpommin kuin me lihavat, vaan väitän, että normaalipainoiset ja hoikat ihmiset kokevat yleisesti vähemmän syrjintää kuin lihavat. Näin ollen lihavalle työnhakijalle on perustellusti voinut kerääntyä kokemustensa kautta sellaisia ominaisuuksia, joita kaltaisesi työnantajat saattaisivat pitää etuina muihin hakijoiden nähden, mikäli haluaisivat hyödyntää työntekijänsä koko potentiaalia maksimaalisesti. Nämä mainitsemani ominaisuudet työnantajan tulee nähdä siis hakijan vahvuuksina ja kanavoida ne sen jälkeen yritystä hyödyttäväksi voimavaraksi kyseisessä työtehtävässä.

Niiltä osin, miltä kommenttisi kohdistuvat henk.koht. minuun vastaan, että olen jokaisen työhaastatteluni jälkeen katsonut itseäni peilistä ja analysoinut omia vikojani tai virheitäni, jotka ovat saattaneet aiheuttaa sen etten ole tullut hakemaani paikkaan valituksi. Me lihavatkin ihmiset siis osaamme tehdä itsetutkiskelua ja pohdintaa siitä, kuinka voisimme kehittyä ja onnistua seuraavalla työhaastattelukerralla paremmin. Näin ollen en syytä omasta työttömyydestäni ketään muuta kuin itseäni.

Vielä lopuksi otan kantaa kirjoittamaasi lauseeseen, jossa sanot, että helpompi tie on olla ottamatta vastuuta omasta toiminnasta ja syyttää kaikkea muuta. Sallinet minun olla eri mieltä. En näe mitään sellaista väylää tai mahdollisuutta etenkään työnhakuun liittyen, missä työpaikan saaminen olisi työnhakijalle helpompaa ottamatta vastuuta omista tekemisistään ja vierittämällä syyt (puutteensa?) muiden niskaan. Jos joku saa työpaikan sillä, että osoittelee sormella muita ihmisiä, silloin täytyy jo työnantajassakin olla vikaa.

Kaikkea hyvää ja menestystä syksyysi toivotellen

Leenuliinu

keyneckgirl

Moi

Täsmennän vielä tuota vaatekauppa-asiaa. Olen siis kokoa 36-38 tai S. Nykyisin monessa kaupassa kokoni on xs tai 34! Joskus nämäkin ovat suuria! Esimerkiksi ihan Seppälässä ja Lindexillä joutuu asioimaan lastenosastolla ja on tullut hankittua vaatteita kokoa 130-140 senttiä.

Nykyisin on tämä hullu fitness-buumi, mutta on myös jonkinlainen "isojen tyttöjen buumi", mistä esimerkkinä aika yleistyneet xl-mallit, erilaiset blogit jne.   

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Tuo on ihan totta. Vaatekauppojen ja vaatteiden kokomerkinnät vaihtelevat hurjasti. Omat vaatteeni ovat kokoa 44-46. Joskus joku vaate voi olla jopa 48, tai jos oikein löysän paidan haluan, niin koko voi olla 54! Silti päälleni mahtuu edelleen toppatakki kahdenkymmenen vuoden takaa, jonka kokomerkintä on 40! Uskomatonta.

Seppälässä ja Lindexissä on omat isojen naisten osastonsa, mutta harvemmin sieltä itselleni mitään löytyy. Jos koko on sopiva, niin leikkaus tai malli on usein huono. Vaikka kokoni onkin suuri, haluan silti hyvin istuvat ja kauniit vaatteet. Sellaiset, missä kehtaa olla ihmisten ilmoillakin. Vika voi tosin olla myös vartaloni mallissa :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Huumorintajuista ja sarkastista suhtautumista elämän eri osa-alueisiin keski-ikäisen, ylipainoisen naisen näkökulmasta kilpirauhasen vajaatoiminnan sanellessa vaakalukeman. Blogissa pohditaan lihavan naisen markkinoita niin työelämässä, rakkaudessa kuin muissakin sosiaalisissa kanssakäymisissä ja vakuutellaan, että rehevä nainen on jokaisen painokilonsa arvoinen.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat