Perheemme on outo. Tai ainakin minä ja lapset koemme olevamme outoja. Minulla ja lapsillani on yhteistä omalaatuinen huumorintaju, sinkoileva luovuus ja viihtyminen oman päämme sisäisessä maailmassa. Joudumme pois mukavuusalueeltamme heti, kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä – etenkin ventovieraiden ihmisten – emmekä useinkaan ymmärrä vallalla olevia käsityksiä.

Joidenkin mielestä emme ole normaaleja. Ehkä tämä pitää paikkaansa. Mutta mikä sitten on normaali?

Jos normaali on tavanomainen, niin normaali ihminen lienee keskivertokansalainen kaikin puolin, niin älykkyydeltään, käyttäytymiseltään, persoonaltaan kuin tunne-elämältään.

Nykymaailmaa seuratessa tosin tuntuu, ettei kukaan tai mikään täytä enää normaalin määritettä. Itse en ainakaan näe mitään normaalia väkivaltaisuuksiin ryöstäytyvässä maahanmuuttovastaisuudessa, silikonirinnoissa ja ripsienpidennyksissä tai presidenttiehdokkaassa, joka uhoaa pystyttävänsä muurin naapurimaan rajalle, jotta voisi tarkemmin seuloa sen ketkä ihmiset hyväksytään osaksi yhteiskuntaa ja ketkä ei. Pelottavasti muistuu mieleen eräs natsijohtaja, jota ei myöskään ensin otettu vakavasti, mutta joka silti onnistui tapattamaan 11 miljoonaa ihmistä varta vasten rakennetuilla kuolemanleireillä.

Monet ihmiset pitävät näitä juttuja normaaleina.

Eilen illalla katselin Pahan jälkeen –sarjan ensimmäisen jakson, jossa keskityttiin Noora Västisen elämään. Tunnin mittaisen ohjelman aikana tajusin kuinka pieni ihminen olenkaan, läskeistäni huolimatta.

Ensimmäinen ajatukseni Nooran nähtyäni oli, että voi reppanaa. Niin. Oikein hävettää tunnustaa, että tällainen ajatus pyörähti päässäni, mutta niin siinä kävi. Minä tunsin sääliä Nooraa kohtaan, koska hän ei kykene vammaisuutensa vuoksi suoriutumaan itsenäisesti tavanomaisista jutuista, kuten kävelemisestä, pyörätuoliin siirtymisestä tai siitä poistumisesta, vessassa käymisestä tai peseytymisestä.

Ohjelman edetessä kävi harvinaisen selväksi, että Noora on kaikkea muuta kuin reppana tai sääliä kaipaava nainen. Vaikka Noora onkin pienikokoinen ja tarvitsee päivittäisissä askareissaan avustajaa, hän on yrittäjä, opettaja, kirjailija ja naurujoogaohjaaja. Hän kiertää ympäri maailmaa, kipuaa ystävineen vuorelle lähes kahden kilometrin korkeuteen, opettaa lapsille tasavertaisuutta ja elää täyttä, täysipainoista elämää.

Hän suhtautuu elämään tavalla, jolla jokaisen meistä kuuluisi siihen suhtautua.

Meillä jokaisella on rajoitteita, joiden kanssa on opittava tulemaan toimeen. Jos jotakin asiaa ei voi muuttaa, sen ei silti tarvitse estää mitään. Nooran sanoin ”kaikki on mahdollista, kun antaa mahdollisuuksille luvan.”

Itkettää.

Nooran positiivisuus, elämänmyönteisyys, iloisuus ja älykkyys saavat sisälläni aikaan tunnekuohun, joka nostattaa kyyneleet silmiini. Kunpa maailmassa olisi enemmän Nooran kaltaisia ihmisiä. Hän on nuoresta iästään huolimatta sisäistänyt sen, mikä elämässä on tärkeintä. Hän luottaa rohkeasti siihen, että elämä kantaa.

Minulla ei ole mitään syytä sääliä Nooraa. Jos joku tässä maailmassa tarvitsee sääliä, niin ihmiset, jotka eivät hyväksy erilaisuutta.

Aiemmin kuvittelin, että he, joilla on tarve haukkua ja pilkata muita heidän erilaisuudestaan (lihavuudesta, vammasta, ihonväristä, tms.) ovat suvaitsemattomia ja ahdasmielisiä ilkiöitä. Nyt ymmärrän, että heillä on vain huono itsetunto. Ihminen, jonka täytyy nostaa esille omaa paremmuuttaan polkemalla muita ihmisiä jalkoihinsa kokeakseen olevansa parempi, ei ole sinut itsensä kanssa. Jos hän olisi, hänen ei tarvitsisi nostaa itseään jalustalle muiden ihmisten kustannuksella.

Jos et ole vielä katsonut Pahan jälkeen –sarjan ensimmäistä osaa, suosittelen, että teet sen nyt. Noora Västinen on loistava esimerkki meille, jotka emme syystä tai toisesta ole tyytyväisiä itseemme.

Pienestä koostaan huolimatta Noora on suurempi ihminen kuin valtaosa meistä muista. Jos joku tässä maailmassa täyttää normaalin kriteerit, niin se on Noora.

Nauruntäyteistä viikkoa toivotellen,

Leenuliinu

ps: Nooran verkkosivut löytyvät täältä.

Kommentit (4)

Taitolaji

Minulle fyysikkona käsitteiden määrittely on aina hauskaa, vaikken niihin kovin etymologisesti osaakaan suhtautua. Meidän maailmassamme normaali voi tarkoittaa esimerkiksi normaalijakaumaa, mittanormaalia, tilastollisesti yleistä, erilaisten suorien ja vektoreiden olemista kohtisuorassa janaa vastaan (tästä löytyy ihan sellainenkin termi kuin keskinormaali).

Lääketieteessä tai ihmistieteissä noin yleisemminkin, normaali tarkoittanee tilaa, joka ei ole sairaus (sairauden puuttuminen) tai merkki siitä, ja ilmeisesti myös tietynlaista yleisesti hyväksyttyä käytöstä.

Normaali on käsitteenä mielenkiintoinen, koska siinähän lähdetään ajatuksesta, että normaalius on tila, joihin verrataan ja siten määritellään epänormaali. Jostakin syystä lääketieteen normaalista on tullut ihmisen ulkonäön suhteen se vallitseva normaali, vaikka esimerkiksi mm. matemaattisissa aineissa normaalilla voidaan tarkoittaa nimenomaan sitä ilmiötä, joiden edustajia on eniten ja, koska tilastollisesti Suomessa on ylipainoisia miehiä yli 66 % ja naisia 49 % niin voitaisiin ajatella, että oikeastaan se ylipaino alkaa olla täällä se oikea normaali, eikö?

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Tervehdys Taitolaji,

Tämä normaalin määritteleminen on aihe, johon voisi upota tuntikausiksi :)

Asia on juuri siten, kuinka sanoit! Koska yli puolet suomalaisista on ylipainoisia, silloin ylipainoisuus totta tosiaan on tavallisempaa eli yleisempää kuin normaalipainoisuus tai alipainoisuus. Tällä logiikalla tavallinen ja yleinen on siis normaalia. Mikä loistava ajatus! Paitsi että ylipaino yhdistetään sairauksiin ja oireeksi epänormaalista tilasta (ts. terveydestä poikkeavasta) ja siksi se nähdään epänormaalina. Toisaalta, ylipaino nähdään myös elintasosairautena ja elintasosairaudethan eivät vaadi ylipainoa. Esim. 2 tyypin diabeetikko ei välttämättä ole ylipainoinen. Näin siis suomalainen normaali olisi ylipainoinen ja/tai sairas. Ja vaikka ylipainoa ei olisikaan, niin yhä useammat krempat ja taudit vaivaavat ihmisiä - fyysiset ja psyykkiset - joten terve ihminen on epänormaali :)

Vierailija

Satuitko muuten katsomaan viime viikkoisen(?) Inhimillisen tekijän "Onko pakko laihduttaa"? Oli kyllä hyvää keskustelua. Kiitos mielenkiintoisesta blogista, jatkahan samaan malliin :-).

Leenuliinu
Liittynyt17.8.2016

Hei Vierailija,

Katson nykyisin harmillisen vähän televisiota, joten monet hyvät ohjelmat menevät ohi. Aihe on kyllä (sattuneesta syystä) hyvin mielenkiintoinen joten pitääpä katsoa, josko sen pääsisi näkemään vielä netin kautta!

Kiitos vinkistä ja palautteestasi :)

Ihanaa syksyn jatkoa Sinulle,

-Leenuliinu-

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Huumorintajuista ja sarkastista suhtautumista elämän eri osa-alueisiin keski-ikäisen, ylipainoisen naisen näkökulmasta kilpirauhasen vajaatoiminnan sanellessa vaakalukeman. Blogissa pohditaan lihavan naisen markkinoita niin työelämässä, rakkaudessa kuin muissakin sosiaalisissa kanssakäymisissä ja vakuutellaan, että rehevä nainen on jokaisen painokilonsa arvoinen.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat