Olen tässä nyt puolitoista viikkoa karppaillut ja maanantaina oli ensimmäisiä viitteitä ketoosista, joka sai minut hyppimään kattoon riemusta. Mitään mahdottomia pudotuksia ei vaa'alla vielä näy, mitä nyt alun parin kilon nesteturvotukset ovat poistuneet, mutta eipä ruokamäärätkään ole mitään kovin heppoisia olleet, tarvitsenhan energiaa saliharjoitteluun ja muuhun liikuntaan. Kuitenkin olen tämän puolitoista viikkoa ollut mättämättä holtittomasti ylimääräisiä kaloreita, mistä saan olla erittäin tyytyväinen, alanhan yleensä jo Salkkareiden mainostauoilla heitellä ylikypsiä kinkkuviipaleita ja puolikkaita aurapaketteja kitusiini. Parempaan päin siis menossa. :)

Rakastan yli kaiken kaikenlaisia seurantoja ja taulukoita ja tilastoja ja historiatietojen analysointeja, ja vaa'an lukeman sekä kehonkoostumusmittauksen lisäksi otin myös mittanauhalla mitat tämänhetkisestä habituksestani. Strategiset mittani ovat 108-100-115. Vyötäröni on siis tasan metrin mittainen. Paksuimmalta kohdalta eli navan alapuolelta metri ei edes riitä lähellekään. Rinnanaluskin ylittää sen naisille suositellun vyötärömitan 80 senttiä viidellä senttimetrillä. Sulateltavaa siis piisaa...

Hauikseni on levossa 35 cm, reisi 66 cm. Kuulostaa aika hurjilta lukemilta näin äkkiseltään. Lukemat tuntuvat pahemmilta kuin mitä itse peilistä nään, yleensä. Yleensä nään itseni simpsakkana naisena, mieleni on edelleen hoikka kuin kuvan minäkin oli. Kuva on otettu vuonna 2004 Thaimaassa ennen kuin ruotooni alkoi kertyä tätä silavaa. Mutta mikä hassuinta, tiedättekö, noihin aikoihin olin 21-vuotias ja valtavan kriittinen omaa kroppaani kohtaan. Eräs silloinen työkaverini kysyi kun valittelin selluliittiä, että: "Jaa missäköhän sulla sitä selluliittia on, silmäluomissako?!" :D

Olen luultavasti ikuisesti hoikka sielu, kohta myös hoikassa kehossa, toivottavasti. :)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kevätperhosen lento seuraa Suvin matkaa tuhdista merkittävästä ylipainosta kohti kevyempää oloa. Kymmenen vuoden kilojen edestakaisin seilaaminen ja sen vaikutukset kehonkoostumukseen ovat olleet turmiolliset. Koko ylipainon ajan painonmuutokset ovat noudattaneet täsmälleen samaa kaavaa: keväisin kova dieetti ja sitä myöten kevyempi olo ja syksyllä painon kerryttäminen +7-15 kiloa, viime syksynä se 15 kiloa... ja keväällä taas dieettirumba alusta uudelleen. 

Karrikoidusti sanoen Suvi ahmii vuoroin suklaata ja sipsejä, vuoroin painonpudotusohjelmia ja kuivaa kanaa, vuodenajasta riippuen. Nyt on tavoitteena päästä parempaan kuntoon, ja mikä tärkeintä, pysyä siinä. On tarkoitus oppia pitämään itsestään niin paljon, että tämä kauhistuttava painonjojoilemisen kaava saadaan pysäytettyä. Matka parempaan oloon on pitkä ja mutkikas eikä maalia ole vielä näkyvissä..