...Kiitos, että olet jaksanut minua kaikki nämä vuodet kun olen sinua kaltoinkohdellut ja laiminlyönyt. Kiitos, että olet jaksanut silloinkin kun mieleni ei ole enää jaksanut pitää sinusta huolta. Kiitos kaikesta. <3

Nyt olen todella päättänyt saada parikymmentä kiloa elopainostani pois kaikessa rauhassa hyvähiilihydraattisella ruokavaliolla, jonka alkuun tavoitteeni on päästä ketoosiin. Yhden kilon rasvamassan sulattaminen vaatii noin 9.000 kalorin energiavajausta, joten 20 kiloa vaatii... hmmmm... 180.000 kcal vajausta! (Jos sama pätee toisinpäin, kuinka paljon olen syönyt ylimääräistä kerryttääkseni nämä + 15 kg...??) Olen aiemmin viitisen vuotta sitten päässyt ketoosiin äärimmäisen niukalla hiilarimäärällä ja nyt olen maanantaista asti pyrkinyt samaan. Ketoositilaa mitatakseni ostin Ketostix-liuskoja. Toiset hujahtavat ketoosiin tuosta noin vain, mutta itselläni ei vielä eilisessä mittauksessa ollut siitä mitään viitteitä. Ostin lisää aikaa Kalorilaskuriin, jotta voin laskea siellä hiilarimäärät tarkasti ja noudatan muutoin säännöllistä ruokailurytmiä. Pyrin samaan aikaan käymään myös ahkerasti salilla, jotta en menettäisi kauheasti lihasmassaa, saa nähdä miten kroppa toimii ketoosissa. Eilen olin aika puhki, pää jumitti ja keho tuntui väsyneeltä, mutta lähdin silti salille vielä illalla. Treeni kulki hyvin. Tankkasin illalla vielä Fitlinen aminohappoja, jotta kroppa saisi välttämättömät aminoaineet toimiakseen kunnolla.

Historiastani vielä sen verran, että olen siis testannut monia, monia tapoja pudottaa painoa ja puhdistaa kehoa ja kaikista näistä parhaiten kohdallani toimii hyvähiilihydraattinen ruokavalio. Hyvällä tarkoitan kasviksista ja pienestä määrästä maitotuotteita tulevia hiilihydraatteja, myöhemmässä vaiheessa lisään runsaasti myös marjoja sekä aamusmoothieeni kuuluu sokeriton mehukeitto. Olen alun perin tosiaan karpannut, ollut Jutan Superdieetillä, Fitlinen kehokuurilla oheistuotteineen, toteuttanut 5:2-ruokavaliota ja ollut milloin minkäkinlaisessa herkkulakossa. Kaikilla edellämainituista on jonkinlaisia tuloksia tullut, mutta ei tosiaan yhtäkään pysyvää. Hyvähiilihydraattista ruokavaliota on helppo noudattaa myös kaupungilla kulkiessa, kylässä ja ravintolassa eikä joka paikkaan tarvitse ottaa omia eväsrasioita, toisin kuin esimerkiksi kehokuurilla, valitsee vain kasviksia ja lihaa/kalaa/kanaa. Tiedostan, että itse karppaus buumina on aikoja sitten jo mennyt ohi, mutta itselläni se on ollut kaikkein toimivin tapa tiristää kehosta ylimääräistä pois.

Olen tällä hetkellä tyytyväinen kehossani lihaskuntoon, jota olen saanut petrattua puolen vuoden aikana salilla käydessäni ja saan kuin saankin laittaa jalkaprässissä omalla mittapuullani melkoiset painot laitteeseen. 125 kiloa ja kolme 18 toiston sarjaa on kaltaiselleni aloittelijalle mielestäni hyvä suoritus. Aerobisessa kunnossa sen sijaan olisi petrattavaa, sillä välillä tuntuu, että hengästyn käveltyäni raput yläkertaan tai suurinpiirtein pukiessani vaatteita päälleni. Rasvamassan vähentämisessä on kaikista eniten tekemistä, olen suoraan sanottuna saanut viimeisen puolen vuoden aikana opetella uusia, akrobaattisempia asentoja saadakseni sukat tai kengät jalkaan. Kasvaneen vatsavuoren vuoksi kun taipuminen tuntuu lähes mahdottomalta. Kuten mieheni minulle taannoin Kanarian matkallamme sanoi (ei loukatakseen, hän ei ole koskaan loukannut minua tarkoituksella) näytän siltä kuin olisin viimeiselläni raskaana ja ämpäri olisi tulossa. :D Se hieman pisti miettimään, kuten myös kummilapseni lauleskellessaan: ”Suvilla on niin iso maha, että kohta se räjähtää!!”. Lasten suustahan se totuus kuuluu… :D

PS. Jos ihmettelette kuvaani ja painotuskailua, niin kerrottakoon, että se on otettu Karibian risteilyllä lähes 15 kg ja 1,5 vuotta sitten. ;) (Ja olen oppinut hymyilemään valokuvaajalle ja samanaikaisesti vetämään vatsaa sisään niin, että kylkiluut meinaavat katketa..)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kevätperhosen lento seuraa Suvin matkaa tuhdista merkittävästä ylipainosta kohti kevyempää oloa. Kymmenen vuoden kilojen edestakaisin seilaaminen ja sen vaikutukset kehonkoostumukseen ovat olleet turmiolliset. Koko ylipainon ajan painonmuutokset ovat noudattaneet täsmälleen samaa kaavaa: keväisin kova dieetti ja sitä myöten kevyempi olo ja syksyllä painon kerryttäminen +7-15 kiloa, viime syksynä se 15 kiloa... ja keväällä taas dieettirumba alusta uudelleen. 

Karrikoidusti sanoen Suvi ahmii vuoroin suklaata ja sipsejä, vuoroin painonpudotusohjelmia ja kuivaa kanaa, vuodenajasta riippuen. Nyt on tavoitteena päästä parempaan kuntoon, ja mikä tärkeintä, pysyä siinä. On tarkoitus oppia pitämään itsestään niin paljon, että tämä kauhistuttava painonjojoilemisen kaava saadaan pysäytettyä. Matka parempaan oloon on pitkä ja mutkikas eikä maalia ole vielä näkyvissä..