En kerta kaikkiaan ymmärrä yö-minääni välillä yhtään. Tuntuu, että olen päivällä ihan eri Suvi kuin yön pimetessä, ja yöllä joku ihan rosvo itseäni kohtaan unenpöpperössä - tai sen puutteessa. Toissayönä nimittäin kävi niin, että heräsin kolmen aikaan ja lähdin alakertaan vessaan. Siellä vessassa käydessä iski himo samalla syödä jotain. Hälvähdys päiväminästä otti jääkaapista mehukeiton ja maitorahkan. Sitten istuuduin niitä syömään pimeään keittiöön, vain eteisessä oli valo ja ulkovalo pihalla kajasti keittiön ikkunasta sisään. Kuulin mieheni askeleet; hänkin tuli vessaan. Mieheni ilme oli näkemisen arvoinen hämärän keittiön ovella, hän kysyi, että mitä oikein syön. Vastasin hyvällä omallatunnolla: "rahkaa" ja hän sanoi: "ethän vaan ala mitään muuta täällä mättämään?!". Vastasin tietenkin että "EN TIETENKÄÄN" ja hän jatkoi matkaa vessaan.

Suupielet vaniljassa takaisin yläkertaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tällä hetkellä olin jo syönyt maitorahkan mansikkakeitolla höystettynä ja jotenkin alitajuntani tajusi tilaisuuden koittaneen kun vessan ovi painui kiinni. Ja mitäs sitten tapahtuikaan?! Nään edelleen tämän tapahtuman hidastettuna päässäni ja sen, miten olisin tämän voinut välttää. Nimittäin. Tapahtui seuraavaa:

Astelin takaisin jääkaapille, nopea silmäys, "en voi mitään sokerillista ottaa" ajattelin, mutta jotain voisin vielä kurkusta alas kaataa. Otan käteeni jääkaapin perukoilta, ylimmältä hyllyltä vaahtoutuvan (!!) vaniljakastikkeen ja juon (!!) sen yhdellä kulauksella sillä aikaa kun mieheni tyhjentää rakkoaan wc:ssä. Äkkiä purkki roskikseen ja suupielet vaniljassa takaisin yläkertaan omalle paikalle sänkyyn niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mieheni tietysti siinä uskossa, että söin vaan sen rahkan.

No, juotuani pullollisen vaahtoutuvaa vaniljakastiketta uni maittikin hyvin aamuun asti. Aamulla sitten tutkin tekosiani ja kaivoin purkin roskiksesta. Kauhusta kankeana luin purkin kaloriselostetta: Kaloreita 190 kcal/100 g. Rasvaa 12 g ja hiilihydraatteja 17 g, JOISTA SOKEREITA 17 GRAMMAA!!! Siis mitä h****ttiä?!?! Sokeria tuosta tölkillisestä tuli nautittua 42,5 grammaa!!!! Sen tölkin juomiseen meni kolme sekuntia ja sillä kulauksella olin nauttinut sokeria 16 palaa!!!! Mikä järkytys!!! Minä, joka nimenomaan jatkoin sokeritonta ruokavaliotani kulautin alas yön vessareissulla 16 palaa sokeria.... kröhöm. Kippis!

Se, miten olisin tämän voinut välttää olisi ollut sekunninmurto-osa käytettynä vilkaisuun tölkiin kylkeen, jolloin olisin nähnyt tuoteselosteen, ynnännyt kalorit yhteen ja ehdottomasti päättänyt jättää koskematta tähän 475 kalorin pommiin! Päiväminäni ei olisi tässä tilanteessa ikimaailmassa koskenut tällaiseen tuhon purkkiin. Ei ikinä!!

No, ei muuta kuin tästä oppineena (kermaakin olen muuten joskus juonut, mutta en koskaan ennen vaahtoutuvaa vaniljakastiketta), tästä on vain pakko jatkaa, kerätä jälleen itseni ja jatkaa tätä sokeritonta, toivottavasti paremmalla menestyksellä. Ei siinä muutakaan voi. Tiedostan kyllä, että on aina todella riskaabelia nousta yöllä ylös sängystä, mutta tämäkin kyllä tuli ihan puskista, että näin kävi. Ihan totta, ei ole päiväsaikaan koskaan tullut mieleenkään alkaa juomaan (!!) vanilja- tai mitään muutakaan kastiketta (!!) vaan tämäkin kyseinen pullo oli ostettu miehelle mämmin kyytipojaksi.

Tästä oppineena, pidättelen vessahätää yöllä tästä eteenpäin niin hyvin kuin vain pystyn. 

Ihanaa alkanutta viikkoa! Itse kävin tänään syömässä kanaa hyvän ystävän kanssa ja vaihdoimme kuulumiset pitkästä aikaa. <3

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kevätperhosen lento seuraa Suvin matkaa tuhdista merkittävästä ylipainosta kohti kevyempää oloa. Kymmenen vuoden kilojen edestakaisin seilaaminen ja sen vaikutukset kehonkoostumukseen ovat olleet turmiolliset. Koko ylipainon ajan painonmuutokset ovat noudattaneet täsmälleen samaa kaavaa: keväisin kova dieetti ja sitä myöten kevyempi olo ja syksyllä painon kerryttäminen +7-15 kiloa, viime syksynä se 15 kiloa... ja keväällä taas dieettirumba alusta uudelleen. 

Karrikoidusti sanoen Suvi ahmii vuoroin suklaata ja sipsejä, vuoroin painonpudotusohjelmia ja kuivaa kanaa, vuodenajasta riippuen. Nyt on tavoitteena päästä parempaan kuntoon, ja mikä tärkeintä, pysyä siinä. On tarkoitus oppia pitämään itsestään niin paljon, että tämä kauhistuttava painonjojoilemisen kaava saadaan pysäytettyä. Matka parempaan oloon on pitkä ja mutkikas eikä maalia ole vielä näkyvissä..

Yhteys: suvikov@hotmail.com