Kotijoukot opettamassa kädestä pitäen, miten niitä kuvia otetaan itsestä peilin kautta, ettei känny ole suoraan naaman edessä.

Viimein tapasin Elixia Länsiväylässä personal trainerini Pekka Kurvisen. Hassua, että vaikka tätä on odotettu, niin nyt onkin alkanut vähän hämmentää ja mietityttää, mihin sitä onkaan päänsä pistänyt. Menin tapaamiseen aika skeptisellä mielellä, mikä oli aivan turhaa. Mitään mitä olin luullut, (eli kova kuntotesti ja lopuksi treeniohjelma ja ruokavalio lappuset pöytään ja siitä rehkimään) ei mennyt niin ja se oli ISO +. 

Ensin juteltiin kaikesta, sitten Pekka teki minulle FMS- eli Functional Movement Screen –testin. Testi auttaa havaitsemaan mahdollisia rajoitteita, heikkouksia ja puolieroja kropassa. Tulosta voidaan hyödyntää kun pyritään vahvistamaan kehon heikkoja osa-alueita. Testin tuloksen avulla voidaan pyrkiä saamaan mahdollisimman tasapainoinen ja toimintakykyinen keho. 

Lopuksi tehtiin kehonkoostumusmittaus, joka kertoi karua kieltä koko kropasta. Huh ne rasva-arvot, jo oli aikakin ryhtyä pitämään huolta itsestä. Jalkojeni lihasmäärässä on selkeä ero, mikä oli minulle yllätys. En ole koskaan ajatellut kropan toispuoleisuutta lihasten suhteen, mikä kuitenkin on ihan loogista, onhan kroppa toiminnallisestikin yleensä toispuoleinen.  Ensimmäisen tapaamisen jälkeen olo oli positiivisen odottava, se ylimääräinen hötkyily ja malttamattomuus oli poissa.

Kehonkoostumusmittauksen tulokset.

Seuraava tapaaminen sovittiinkin jo viikon päähän. Kotitehtäväksi sain pitää 3 päivän ajan ruokapäiväkirjaa, jonka lähetin pt:lle sähköpostitse ennen seuraavaa tapaamista. Ajattelin että ruokapäiväkirjan pitäminen olisi helppo juttu. Huoh, taas luulot pois :( siihen piti merkata tarkaan kaikki mitä söi ja myös mihin aikaan. Monelle varmaan ihan selkeä juttu. Itseni kohdalla huomasin, ettei sitä tuu työpäivän aikana ajateltua, mitä sitä milloinkin napostelee. Sain ruokapäiväkirjan kuitenkin tehtyä ja ennen kuin lähetin sen Pekalle hämmästelin, että noinko todella syön. Kaikkea sitä itsestä oppii ja tämä matka on vasta ihan alussa.

Viikko vierähti nopeasti ja taas opin jotain uutta, kun kävin Pekan kanssa läpi lähettämääni ruokapäiväkirjaa. Nyt sain jo niitä odottamiani lappuja eli ruokapäiväkirjan, missä näkyy kuinka monta kaloria pitäisi syödä, kuinka paljon olin syönyt noina 3 päivänä ja minkä verran eri ruoka-aineissa, joita olin syönyt, oli kaloreita. Idea oli siinä, että itse pohdin mitä voisin tehdä toisin ja lisätä veden juontia ja yhden lautasmallin mukaisen aterian jokaiseen päivään, mitä on todella vaikeaa tajuta. PT-Pekka ei todella päästä helpolla, tässä on todellinen oppimisen paikka. Pekan kuntoilufilosofia on "Jos emme muutu, emme kasva. Jos emme kasva, emme oikeastaan elä ollenkaan." 

Sain Pekalta myös saliohjelmat mitä teen. Komento oli 3krt viikossa salille: pitempää ohjelmaa alku- ja loppuviikosta, sekä lyhyttä keskellä viikkoa. Kokeiltiin myös kaikki liikkeet, että osaan tehdä ne oikein. Osa niistä oli niin haastavia, että hirvittää.

Lyhyemmän saliohjelmani ohjeistus sekä Intersportista saadut Reebokin kengät, jotka on todella hyvät jalassa.

No, nyt se työ todella alkaa :)

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaupallinen yhteistyö:
Neljän naisen projekti kohti hyvännäköistä ja terveellistä elämää. Miia, Heidi, Maarit ja Sirpa tarttuivat haasteeseen ja tavoittelevat jokainen omaa unelmakuntoaan. Yksi haluaa kiinteytyä sekä oppia syömään ja treenaamaan oikein, toinen on kyllästynyt kuulemaan kuinka laihalta ja riutuneelta näyttää ja kaksi tarvitsee tsemppiä ja uusia ideoita painonpudotukseen. Toisinaan vuodatetaan onnenkyyneliä, toisinaan hikipisaroita, mutta periksi ei anneta!

BLOGGARIT:

Heidi, 36v.

Maarit, 36v.

Miia, 39v.

Sirpa, 47v.

KAUPALLISESSA YHTEISTYÖSSÄ MUKANA:






Blogiarkisto

2015