” Jos sä haluut olla tikis pitää pumppaa
Sen pitää olla hikist nii etä kopis dunkkaa aa
Tää ei oo mitään satujumppaa vaa beast mode
Ku mä pumppaan…”

Uniikki:Tikis

Tämä soi eilen koko päivän päässä, ihan koko päivän. Rakas hubbykin sai tästä osansa. Räppäsin hänelle. Pyysi olemaan hiljaa. Ihan ymmärrettävää. En ollut. Viimeisillä voimillakin ennen kun nukahdin kuului kuulemma, en ole urpoo kato ku mä turboon….Oi voi :D 

https://www.youtube.com/watch?v=aVF3oZNTIrw

Nyt kun olen tämän salidraivini saanut päälle mietin omaa käytöstäni salilla. 
Usein kuulee ihmisten valittavan kun salit on ihan täynnä tammikuussa-, toukokuussa- ja elokuussa. Itsekin valitin, kunnes tajusin että minä kuulun juuri näihin sesonki treenaajiin. Kyllä! Intoa puhkuen joka hemputin tammikuu- toukokuu- ja elokuu olen kyykkääs gymil, ja olen niiiin fit. Kunnes kuu vaihtuu ja niin vaihtuu salidrivekin :D 

Mitä itse salikäyttäytymiseen tulee, niin ensimmäiset viikot tavallisesti menee suht nöyrästi bodaillen. Pientä epävarmuutta on eikä ole ihan satavarma tekeekö liikkeet oikein. 
Keneltäkään ei missään nimessä voi kysyä apua. Herranjestas, sehän olisi ennenkuulumatonta. Hiljaa tassutellen vien treenini loppuun ja luikin salilta pois. 
Muutama viikko menee ja sali käy taas tutuksi, lihakset turboo, ja samoin turboo ego. Hiljaisen hissukan ja egobodarin välillä ei ole tavallisesti välivaihdetta vaan egosalimirkku nousee esiin heti kun sali ja saliohjelma ovat käyneet tutuiksi. Painoja ahnehditaan ja eleet ovat itsevarmoja. Yleensä painoja tulee laitettua aivan liikaa, jolloin liikeradat menee ihan makaroniksi. Tähän loppuu kehitys. Kuukin vaihtuu…Katellaan taas elokuussa :D 

Tällä hetkellä on menossa selkeästi egoiluvaihe. Tunnistan tämän vaiheen ja niin tunnistaa Pt-Patukin. Kävimme viime sunnuntaina yhdessä treenaamassa jalat.  
Polleasti heitin painot tankoon ja rupesin kyykkäämään. 
Näytin kuulemma Elvikseltä…Kertonee jotain liikeradoista. 
Niin vain Patu poisti painot ja tangot ja antoi kepin…KEPIN! Tämän kepin kanssa saan nyt sitten harjoitella kyykkäämistä jumppapallojen vieressä. 
Hei hei ego :D 

Tekee kyllä ihan hyvää vaikka ego kolauksen kokeekin. Salitreenissä kaiken a ja o on puhtaat liikeradat ja vain näin tulee tuloksia (ja motivaatio säilyy). Muutenkin on hölmöläisen hommaa vertailla omia painojaan muiden painoihin. Se minkä kokoisia painoja kukin käyttää  ei loppupeleissä kerro salimirkusta yhtikäs mitään. Voimaa rakentaessa kun käytetään huomattavasti kovempia painoja mitä esimerkiksi rasvanpoltossa jne. 

Mielenkiinnolla jään odottamaan millainen salilläkävijä minusta tämän keppi-harjoittelun myötä muodostuu…Se on jotain uutta ja ennennäkemätöntä ☺

Mukavaa viikkoa kaikille. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tamperelaistunut Etelä-Pohjalainen joka kokeilee rajojaan, kompuroi, hyppää, nauraa, rakastaa ja välillä pysähtyy miettimään syntyjä syviä. Sydäntä lähellä ovat kaikenlaiset self-help kirjat, valokuvaus, koirat, kosmetiikka ja juoksu (yritän myös hurahtaa kuntosaleiluun ;) ). Tervetuloa seurailemaan sarkastisella huumorilla höystettyä blogiani :)