Vaikka tänä viikonloppuna on töitä tullut paiskittua ihan kunnolla, en voi olla palaamatta viime viikonlopun tunnelmiin. Kun aurinko paistoi, terassilla tarkeni ja mikä parasta, pihalle parkkeerasi ahterinsa upouusi riippukeinu!

Olen haaveillut omasta riippukeinusta niin kauan kuin muistan. Siitä tunteesta, kun lämpimänä kesäpäivänä voi asettua riippukeinuun hyvän kirjan kanssa, kuunnella tuulen rauhoittavaa suhinaa pihakoivussa ja vaikka hieman torkahtaakin.

Vaikka tuota lämmintä (ja joutilasta) kesäpäivää saakin vielä tovin odottaa, sieltä se on tulossa…minun oma zen-hetkeni. Tuohon hetkeen täydellisesti sopiva kirjakin jo löytyy.

Rauhallista sunnuntain jatkoa!

K.K.

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogia kirjoittaa Turun lähimaastossa asuva kääntäjä, joka juo liikaa kahvia, yrittää addiktoitua urheilusta ja saa sydämentykytyksiä uusista vaatteista.