Yhteistyössä Arabian kanssa

 

Kerroin tovi sitten ihastuneeni Arabian Paratiisiin ja paistavani makaronilaatikon siinä keittokulhossa. Tänään ei ollut makaronilaatikkoa, mutta iltapalalle katoimme taas Paratiisia. Tai Arabiaa yleensä; kolmea eri sorttia sekaisin! Ja leipää ja omenahilloa, banaanipannaria ja hunajaa. Luumuja ja teetä.

En olisi muuten ihan heti ajatelut Paratiisin passaavan Arabian Maisema -sarjaan. Koko ja Teema joo, mutta Maisema Paratiisin kanssa; ovat niin eri maailmoista että nehän ovat supercoolit yhdessä! :D

Mutta hei, Paratiisi keittokulhossa voi tehdä muutakin kuin makaroonilaatikkoa. Vaikka boolia! Se oli ihan loistoidea, mutta käykää kurkkaamassa kilpailusta muutkin kattausideat, äänestämässä oma suosikkinne ja voit voittaa Paratiisi kaatimen (mulla siinä on nyt luumuja)!

 

***

 

Arkikin onkin vienyt ihan kunnolla taas mennessään tässä syksyn aikana, huh. Olen alkanut tekemään ihan pikkasen enemmän töitä (ennen 60%, nyt 70% työviikkoa) ja nämä syksythän ovat meillä aika kiireistä aikaa (jos joku ei tiedä, niin olen terveydenhoitaja ala-asteella, kolmella itseasiassa). Lisäksi harkitsin ihan hetken saamaani tarjousta kouluttautua perheterapeutiksi ja hypätä vähän toisenlaisiin työtehtäviin, mutta onneksi joku kieltäytymiskykykin joskus löytyy. Ette kaikkeen yritä lähteä. Vaikka kylläpä tuota koulutusta tässä nykyisessä hommassakin aika usein voisi hyödyntää... Niin ja mietin kyllä että ihan kotirintamalla, miehen kanssa kinatessa olisi melko pätevää olla perheterapeutti itse, hehhee.

Todella harvoin mitään työjuttuja täällä puhun, mutta ajattelin nyt juuri siksikin pientä päivitystä tilanteesta. Joskushan mulla iskee melkein pieni kateus sellaisia bloggaajia kohtaan, jotka tekevät blogia ihan päivätyönään. Tiedättekö... Sitten taas... Tykkään työstäni niiin paljon! :D En varmaan jaksaisi löytää motivaatiota bloggaamiseekaan, jollen vastapainoksi kävisi ihan muissa töissä. Rokottaisi, puhuisi murrosiästä ja kaikesta muusta ihanan ällöstä, testaisi, auttaisi vanhempia. Ja ennen kaikkia niitä lapsia. Ja koska olen kai vähän sellainen työläinen. En todellakaan pelkää tehdä töitä ja olen vähän sitä mieltä, että työstä saa ja pitää olla (etenkin tässä nykymenossa) kiitollinen. Tehdä minkä pystyy. Joskus taidan haalia vähän liikaakin työtä, mutta toisaalta viihdyn ihan hirveän hyvin silloin kun tapahtuu. 

 

Kotona voi sitten välillä hetken olla jonkinlaisessa kuplassa; tiedättekö, luulen että se tekee ihan hyvää. Että välillä laittaa ne vaaleanpunaiset lasit silmille tai on ihan omassa kuplassaan. Ei (hyvänen aika tietenkään) koko elämää, mutta pieniä hetkiä. Se tekee oikein hyvää. Ei haittaa yhtään, vaikka välillä haaveilisi itsensä pois arjesta. Vaikka selaisi vain kauniita kuvia -tai vaikka kuvaisi itse. Tai lukisi jotain hölynpölyä. Mitä vain mikä tekee hyvän olon.

Tai sekoittaisi kolmea eri sorttia astiastoa keskenään. Kenenkään meistä ei nimittäin tarvitse olla vain yhtä asiaa. Eikä voikaan. Meissä on tuhat tai ehkä vähintään miljoona asiaa. Ja niin pitää ollakin. <3

 

 

 

Kommentit (8)

Riikka

On se kyllä mukava lukea näitä kirjoituksiasi, kun niin on monipuolisia juttuja, mutta kuitenkin syvempääkin ja niin samanlaisia ajatelmia kuin itsellä. Plus samanlainen vaatetus -ja sisustustyyli. Jotta oikein on kyllä mukava lukea. Ihan odottaa aina uutta kirjoitusta ja päivitystä. Oikein hyvät syksyn jatkot! Jatka samaan malliin vaan äläkä kateellisista välitä.

Riikka

Sanna

Hei, kiva kirjoitus jälleen kerran. Harmi että nuo Arabian astiat jatkossa tehdään kaikki Thaimaassa. Arabia Thailand....no more Finland

Reett

Just tämän takia sun blogi on mun suosikki. Minusta on hienoa, että teet myös "oikeita" töitä, joilla todella on merkitystä. Se tuo blogiisi toisenlaista sisältöä ja kertoo myös ajatusmaailmastasi ja arvoistasi. On tärkeää, että teemme asioita myös toisten ihmisten hyväksi ja avuksi ja sen vastapainoksi on sitten kiva harrastaa kauniiden asioiden ihailua ja muotia ja kaikkea naisellista....  Tykkään tosi paljon päivänasuista ja saan niistä inspiraatiota omaankin pukeutumiseen, mutta blogit, joissa käsitellään vain muotia ja biletystä, ovat aika pinnallisia. Osaat kivasti kertoa elämästäsi ja silti säilyttää rajan julkisen ja yksityisen elämäsi välillä. Kuvat blogissasi ovat kauniita.

SannaK

Täysin samaa mieltä edellisen kommentoijan (Reett) kanssa! Iloa sinne arkeen ja työhön :)

MariskaS

On hienoa, että sinulla on mahdollisuus tehdä osittaista työaikaa. Lasteni ollessa pieniä, olisin halunnut tehdä samoin kuin sinä, mutta se ei onnistunut. Tein noin vuoden opintovapaata osittaisella työajalla, ja se toimi hyvin perheen arjessa, mutta työnantaja (sairaala) ilmoitti, ettei se olisi jatkossa mahdollista. Minulta edellytettiin siirtymistä kolmivuorotyöhön täydellä tuntimääärällä.  Mieheni oli tuolloin säännöllisesti työmatkoillla, eikä minulla ollut mahdollista käyttää esim.isovanhempia lastenhoitoapuna. Suomessa ovat työnantajat vedonneet siihen, että pienten lasten äitien osittainen työaika tulee yhteiskunnalle kalliiksi, ja tekee työvuorojen teon hankalaksi. Norja on Suomea varakkaampi maa, joten edellä esitetty ei liene siellä ongelma.

Katja

Mistä tuo sun kellosi on hankittu/minkä merkkinen/mistä saisi vastaavan? Kivan näköinen! :) Ja mekkokin on ihana ja sinä kaunis! :)

R

Joko olet haudannut ne taideopinnot kokonaan? Eikö sinulla ollut opiskelupaikka sellaiseen? Tuli vaan mieleen, kun olet niin kivan taiteellinen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram